Opiskelijamme Annika kertoo blogissaan vapaaehtoistyön, harjoittelun ja matkustamisen yhdistämisestä:
Olen sosionomiopiskelija Annika Vento ja opiskelen Laurean ammattikorkeakoulussa sosionomin verkkotutkintoa. Rakastan matkustamista ja verkkotutkinnon joustavuuden vuoksi opiskelun ja matkustamisen yhdistäminen on ollut helppoa. Kesän alusta lähtien olen suorittanut myös ensimmäistä sosionomikoulutuksen harjoittelua. Harjoittelun suoritan Mieli Etelä-Karjalan mielenterveys ry:llä verkon välitteisesti vapaaehtoistyöhön keskittyen. Päädyin harjoitteluun Mieli Etelä-Karjalan mielenterveys ry:lle uteliaisuuden ja kokeilunhalun myötä. Yhdistyksen toiminta on laajaa ja monipuolista ja uutena opiskelijana harjoittelupaikka on ihanteellinen. Verkkomuotoisen harjoittelun suorittaminen on ollut myös helppoa yhdistää matkustamisen kanssa. Tässä katsaus siihen, miten kesällä yhdistin reissaamisen ja harjoittelun suorittamisen:
Herään asuntoautosta Välimeren rannalta yli kolmenkymmenen asteen kuumuuteen. On kesäkuun alku ja autossa alkaa olla jo tukala nukkua, kun aurinko porottaa aamuisin ikkunoista sisään. Seuraavien kolmen viikon aikana on suunnitelmana vaihtaa kuitenkin maisemaa ja suunnata Pohjoiseen. Ajan autolla läpi Euroopan, Espanjan Malagasta aina kotipaikalleni Imatralle asti.
Muutama päivä myöhemmin olen jo tien päällä. Suu loksahtaa auki saapuessani Ranskan Dune du pilattiin. Oikealla puolella tietä, puiden lomassa kohoaa jättimäinen valkoinen seinämä. Edessäni on Euroopan suurimmat hiekkadyynit, jotka kohoavat jopa yli sadan metrin korkeuteen. Kiipeän seinämää ylös ja huipulla eteen avautuu kuvankaunis maisema merelle. Dyynit ovat täynnä ihmisiä nauttimassa auringosta. On vaikea uskoa olevansa Euroopassa. Jatkan matkaa vielä muutaman tunnin ja ajon aikana seuraan vapaaehtoisille luotua koulutustallennetta verkkoauttamisesta. Yöpaikan löydyttyä ryhdyn vielä muutamaksi tunniksi päivystämään Sekasin-chattiin. Linjoilla oleva tiimi ottaa minut iloisena vastaan, sillä erityisesti iltaisin jonot chatissa ovat pitkät ja apu tulee tarpeeseen.
Saavun Amsterdamiin Hollantiin iltapäivällä reilu viikko lähtöni jälkeen. Kalenteriin on varattu aika työnohjaukselle, jossa pääsen tapaamaan myös muita Mieli Etelä-Karjalan mielenterveys ry:n vapaaehtoisia. Osallistujista myös pari muuta osallistuu työnohjaukseen videoyhteyden välityksellä. Muut ovat paikalla Lappeenrannan toimistolla. Työnohjauksessa jaamme kokemuksia ja ajatuksia vapaaehtoistyöstä. On mukava päästä tutustumaan muihin vapaaehtoisiin ja nähdä, ketä ruutujen takana päivystää. Jutustelu on rentoa ja saan jopa vinkkejä vapaaehtoiskollegoilta Amsterdamin nähtävyyksistä. Niiden saattelemana lähden illalla tutustumaan kaupunkiin.
On kesäkuun loppu ja saavuin edellisiltana Latvian pääkaupunkiin Riikaan. Tutustuin kaupunkiin kiertelemällä sen kauniita katuja. Auto on parkkeerattuna meren rantaan, jossa pulahdan aamulla uimaan. Keskipäivällä pidämme ohjaamistapaamisen harjoittelun ohjaajan Eveliina Montosen kanssa. Kerron hänelle harjoittelun etenemisestä ja siitä, millaisia ajatuksia minulle on harjoittelun myötä herännyt. Eveliinalla on paljon arvokasta kokemusta asiakkaiden kohtaamisesta, jota hän jakaa kanssani. Iltapäivälle on sovittuna myös toinen Teams-tapaaminen Miehen Mieli- hankkeen asiantuntijan Petteri Sveinsin kanssa. Tapaan Petterin Teamsin välityksellä ja hankkeen esittelyn lisäksi hän kertoo esimerkiksi työtaustastaan. Harjoittelun myötä olen päässyt tutustumaan moniin Mieli Etelä-Karjalan mielenterveys ry:n mielenkiintoisiin hankkeisiin ja työntekijöihin.
Viime pandemiavuosien myötä maailma muuttui paljon. Monet turvautuvat palveluihin, jotka toimivat vapaaehtoisten voimalla, kuten myös monet Mieli ry:n palvelut. Vapaaehtoisille on kysyntää ja kuten opiskeluun, myös vapaaehtoistoimintaan voi nykyisin osallistua virtuaalisesti, lähes mistä tahansa. Harjoittelun suorittaminen Mieli Etelä-Karjalan mielenterveys ry:llä vapaaehtoistyön parissa on ollut mielenkiintoista, antoisaa ja hyvin opettavaista. Jo tähän mennessä harjoittelu on antanut paljon enemmän, kuin osasin kuvitellakaan. Odotan jo innolla, miten ja missä maisemissa se tästä eteenpäin jatkuu.
Annika Vento
Sosionomiopiskelija
Dune du pilat, Ranska.
