Miessakit ry:n koordinoimaa Miesten Viikkoa vietetään 6.-12.11.2023. Viikon teemana on Yksinäinen mies. Viikon aikana julkaisemme tekstejä miehistä ja miehenä olemisesta. Viikko päättyy isänpäivään, joka ei ole kaikille vain ilon ja juhlan päivä. Isyydestä ja sen kokemuksesta vaille jäämisestä kirjoittaa Miehen mieli -hankkeen asiantuntija Ville Jalo.
Päivä, jolloin ei taaskaan saa olla isä
Tällä viikolla vietämme isänpäivää, joka on monessa perheessä ja monelle isälle ilon ja juhlan päivä. Isompien lasten kanssa käydään syömässä tai lätkämatsissa. Pienet lapset antavat isälleen päiväkodissa tehdyn, etäisesti lahjaesinettä muistuttavan asian, jota isä kehuu vuolaasti. Lahja siirretään varaston ylähyllylle edellisten vuosien lahjojen sekaan. Niitä ei koskaan heitetä pois, vaan ne kulkevat mukana silloinkin, jos erotaan ja isä muuttaa eri osoitteeseen.
Kaikille isänpäivä ei ole ilon ja juhlan päivä. Moni isä ei saa toteuttaa syystä tai toisesta isyyttään olemalla lapsilleen läsnä niin paljoa kuin toivoisivat. Avioeron kohdatessa lapset jäävät asumaan äidin kanssa huomattavasti useammin. Kun vuoroasumisesta ja tapaamisista sovitaan, osa miehistä hyväksyy kohtalonsa viikonloppuisinä.
Eräs juuri eron kohdannut mies kertoi, että lapset jäävät automaattisesti äidin luokse asumaan, koska lapsille äidit ovat tärkeämpiä kuin isät. Mies kertoi syyksi, että niin myös hänen lapsuudessaan näin oli ollut ja näin asia vain on. Äiti huolehti lapsista ja isä ei ollut paikalla, ainakaan henkisesti. Mies kertoi, että haluaisi kyllä lapset kanssaan asumaan, koska rakastaa heitä niin paljon. Kertomuksen jälkeen jäin pohtimaan kahta asiaa. Omaksuvatko isät oikeasti edelleen tämän kaltaiset rooliodotukset ja ennakkoasenteet isyydestä? Millä tavoilla omat rooliodotukset ja ennakkoasenteet isyydestä näkyvät, kun puhun ammattilaisena iseistä ja isyydestä? Tätä pitää pohtia.
Kuitenkin on varmaa, että lapsille tärkeintä on pysyvä, huolehtiva ja rakastava vanhempi. Ottamatta huomioon sitä kutsuuko vanhempi itseään isäksi, äidiksi tai joksikin muuksi. Lasten hyvinvointi on aina ensisijalla, mutta on tärkeä muistaa, että juuri isyydestä puhuttaessa isyyden tuoma merkityksellisyys ja suhde omaan lapseen parantaa isän kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Isänpäivänä meidän jokaisen on hyvä tarkastella omaa suhtautumistamme isyyteen, muistella oman lapsuutemme isejä ja miehenmalleja, eikä unohdeta niitä miehiä, jotka eivät syystä tai toisesta voi olla isejä.
Ville Jalo