Linity – Lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille

Saimaan kriisikeskus on ottanut käyttöön uuden Linity-työmuodon itsemurhaa yrittäneille asiakkaille.

Itsemurhayritys jättää muistijäljen aivoihin ja vahvana riskinä on, että kyseinen käyttäytymismalli aktivoituu uudestaan emotionaalisen kriisin keskellä. Linity-työskentelyllä pyritään tunnistamaan itsemurhakriisiin liittyvät tunteet, ajatukset ja taustat sekä kartoittamaan itsemurhayrityksen taustalla oleva toimintamalli. Tavoitteena on löytää itsetuhoista käyttäytymistä ehkäiseviä toimintastrategioita sekä laatia turvasuunnitelma.

Työskentely on asiakkaalle maksutonta.

Linity-asiakkaaksi voi hakeutua:
– Soittamalla Saimaan kriisikeskuksen ajanvaraukseen 05 453 0020 (ma-to klo 11-13)
– Sähköpostitse toimisto(at)mieliek.fi
– Lähettämällä Whatsapp-viestin numeroon 050 543 2567

Lisätietoja Linity-työskentelystä antaa erityisasiantuntijamme Jaana Karhula, jaana.karhula(at)mieliek.fi

Linity MIELI ry:ssa
Mikä on Linity-malli?

Uudet työntekijämme Ville ja Mari-Anne esittäytyvät

Elokuu toi tullessaan uusia kasvoja työyhteisöömme! Ville ja Mari-Anne ovat uusia kriisityöntekijöitämme, Ville Miehen mieli -hankkeessa ja Mari-Anne Vuoksen kriisikeskuksessa, joka avautuu Imatralle 4.9.

Näin Ville esitteli itsensä:

Moikka!

Olen työskennellyt aiemmin vuosia lasten ja nuorten, sekä heidän perheidensä parissa. 
Olen nyt aloittanut työt MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry:ssä kriisityöntekijänä, sekä asiantuntijana Miehen mieli- hankkeessa.

Miulle tärkeitä asioita työssä on ihmisten aito ja kiiretön kohtaaminen. On mahtavaa aloittaa työt monimuotoisessa huippuammattilaisten tiimissä!

Tärkeää miun oman mielen hyvinvoinnille on eläimet, tärkeät ihmiset, sekä hyvä ruoka ja juoma.

 

Villen yhteystiedot:
ville.jalo(at)mieliek.fi
050 543 9536

Saimaan Kriisikeskus
Kristiinankatu 11
53900 Lappeenranta

 

 

Mari-Anne taas kertoo itsestään näin:

Hei, olen Mari-Anne ja aloittanut uutena kriisityöntekijänä Vuoksen kriisikeskus -hankkeessa. Avaamme Imatralle uuden toimipisteen 4.9.2023, johon pääosin sijoitun. Olen työskennellyt pitkään lapsiperheiden palveluissa sosiaalialalla. Koulutukseltani olen sosionomi AMK sekä ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti.

Pidän omasta mielen hyvinvoinnista huolen liikunnan, rentoutuksien, joogan sekä voimauttavan luonnon äärellä.  Ihmiskohtaamiset ja vuorovaikuttaminen on lähellä sydäntäni.

Minulle jokainen kohtaaminen on yhtä arvokas.
On ilo saada olla mukana luomassa uutta toimintayksikköä Imatralle huippuosaavan porukan kanssa.

 

Mari-Annen yhteystiedot:
mari-anne.suursalmi(at)mieliek.fi
044 235 1289

Vuoksen Kriisikeskus (4.9.2023 alkaen)
Tietotalo, F. O. Virtasenkatu 6, 3. kerros
55100 Imatra

Löydä oma tarinasi – vertaistukiryhmä 18-25-vuotiaille

Mitä
18–25-vuotiaille tarkoitettu Löydä oma tarinasi -ryhmä on paikka jakaa omaa elämäntarinaa ja ajatuksia nuoruudesta turvallisesti ja luottamuksellisesti. Ryhmässä keskustellaan viikoittain vaihtuvasta teemasta ja saadaan uusia kokemuksia tekemällä vierailuja eri paikkoihin osallistujien toiveiden mukaisesti.

Kenelle
Ryhmä on nuorille aikuisille, jotka etsivät suuntaa elämälleen, kaipaavat tukea, kannustusta ja uusia näkökulmia omaan elämäntilanteeseensa.

Aika
Tiistaisin klo 17-19
19.9.-28.11.2023, 10 tapaamiskertaa + seurantatapaaminen

Paikka
Tapaamiset toteutetaan pääsääntöisesti MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry:n tiloissa Lappeenrannan linnoituksessa.

Ilmoittautuminen
Ryhmään otetaan 4–8 osallistujaa ja osallistuminen on ryhmäläisille maksutonta.
Ilmoittautuminen webropol-lomakkeen kautta viimeistään 10.9. :
https://link.webropol.com/s/ilmoittautuminen-LOT-ryhma

Lisätiedot:
ryhmänohjaaja Jaana Gröhn | 050 5585430 | jaana.grohn(at)mieliek.fi

 

Tukijoiden ja kriisiauttajien peruskoulutus, syksy 2023

Haluatko olla avuksi ja toimia vapaaehtoisena MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry:ssä? Hyvän mielen tukijoiden ja kriisiauttajien peruskoulutus antaa sinulle valmiuden toimia monenlaisissa vapaaehtoistehtävissä:

  • Henkilökohtaisena tukihenkilönä
  • Ryhmänohjaajana/kohtaamispaikkaohjaajana
  • Valtakunnallisen kriisipuhelimen päivystäjänä
  • Verkkoauttajana chatissä

Koulutus on maksuton. Aiempaa kokemusta tai koulutusta ei vaadita.

Ilmoittautuminen

Ilmoittaudu lähettämällä 31.8. mennessä yhteystietosi osoitteeseen: johanna.puroharju@mieliek.fi tai anne.lamppu@mieliek.fi. Olemme sinuun yhteydessä sopiaksemme haastatteluajan. Ilmoittautuminen ja haastattelu ei sido sinua vielä toimintaan.

Paikka

Peruskoulutus järjestetään MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry:n ja Saimaan kriisikeskuksen tiloissa Lappeenrannan linnoituksessa, osoitteessa Kristiinankatu 11, 53900 Lappeenranta.

Aikataulu (pidätämme oikeuden muutoksiin):

to 14.9. klo 16.30-18.30 Orientaatio, tutustuminen.

to 21.9. klo 16.30-20 MIELI ry ennen ja tänään. Arvostava kohtaaminen ja sen sudenkuopat.

to 5.10. klo 16.30-20.30 Kriisit. Suru.

to 19.10. klo 16.30-19 Työnohjaus ja purut. Psykologinen sopimus. Vapaaehtoisuus.

to 26.10. A) Kriisipuhelin 16.30-19

to 2.11. B) Verkkotyö/Sekasin-chat 16.30-19

to 9.11. C) Tukisuhteet 16.30-19

pe 1.12. 16.30-18.30 Valmistujaiset

MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry:n vapaaehtoisena teet tärkeää työtä ihmisten apuna ja tukena. Tarjoamme työn tueksi työnohjausta, yhteisiä kahvihetkiä ja virkistystapahtumia. Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Vertaistukiryhmä itsemurhan tehneiden läheisille, syksy 2023

Vertaistukiryhmä itsemurhan tehneiden läheisille, Lappeenranta, syksy 2023

AIKA: 31.8. / 21.9. / 12.10. / 2.11. / 23.11. / 14.12. / 4.1. / 25.1. / 15.2. / 7.3.2023 klo 17.30–19
PAIKKA: Saimaan kriisikeskus, Kristiinankatu 11, 53900 Lappeenranta
ILMOITTAUTUMINEN:
Ilmoittautumislomake: https://forms.gle/tKkzCNnFdqvknN336

Oletko menettänyt läheisesi itsemurhan kautta? Kuollut läheisesi voi olla esimerkiksi puoliso, tyttö- tai poikaystävä, lapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi, muun sukulainen, ystävä tai sinulle tärkeä ihmissuhde. Menetyksesi voi olla tapahtunut lähivuosina tai siitä voi olla pidempi aika. Tämä ryhmä on sinulle. Ryhmän järjestävät MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry ja Surunauha ry. Ryhmässä hyödynnetään Toivon polulla -ryhmämallia. Ryhmän päättymisestä noin kolmen kuukauden jälkeen pidetään vielä jatkotapaaminen.

Ryhmässä on mahdollista jakaa ajatuksia muiden saman kokeneiden kesken luottamuksellisessa, vertaistuellisessa seurassa. Ryhmää ohjaavat kriisityöntekijä Jaana Karhula Saimaan kriisikeskuksesta sekä Surunauhan vertaistukija Leena.

Ryhmämuoto on ns. suljettu eli siihen ilmoittaudutaan etukäteen ja samat henkilöt kokoontuvat joka kerta. Osallistujilta toivotaan sitoutumista joka kerralle.

Lämpimästi tervetuloa!

Jos jokin ryhmään osallistumisessa mietityttää, voit tutustua usein kysyttyihin kysymyksiin ryhmistä tästä. Linkki ohjautuu Surunauhan sivuille.

MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry mielinauha

Solmut auki – Mielinauha-kampanja 30.3.-30.6.

Mielinauha-kampanjalla tuetaan mielenterveystyötä ja kriisiauttamista. Kampanja järjestetään vuosittain. Tänä vuonna kampanjan viesti on: Jokainen mieli on joskus solmussa. Joskus elämän solmukohdista selviää yksin, toisinaan selvittämiseen tarvitaan apua. Osallistumalla MIELI ry:n Mielinauha-kampanjaan tuet jokaisen mahdollisuutta tulla kuulluksi ja purkaa mielensä solmuja.

Vuosittain maalis-huhtikuussa käynnistyvässä Mielinauhakampanjassa kannustamme ihmisiä puhumaan mielenterveydestä ja mielen ongelmista sekä vähennämme ongelmiin liittyvää leimautumista. Tämän vuoden mielinauhassa lukee teksti ”Solmut auki”. Tällä viitataan siihen, että jokaisen elämässä tulee vastaan solmukohtia, joista on kuitenkin mahdollista selviytyä.

Kannustamme suurta yleisöä myös näyttämään tukensa valitsemalla ostoskoriinsa kampanjaan liittyviä tuotteita, lahjoittamalla mielenterveystyölle tai kantamalla vihreää mielinauhaa.

Lisätietoa kampanjasta ja siihen osallistumisesta: mielinauha.fi

Maaliskuussa uutta henkilöstöä

MIELI Etelä-Karjala ry.

Maaliskuussa MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry:lla aloitti uutta henkilöstöä. Vahvistusta saatiin YHES-hankkeeseen, kriisityöhön sekä toimiston hallintoon ja viestintään.

Sirja Ojaniemi (vas.) aloitti YHES-hankkeen koordinaattorina helmikuun lopulla:

Koulutukseltani olen sosionomi (AMK) ja ennen tämän työn aloittamista olen työskennellyt pääosin erilaisissa asiakastöissä. Minulle tärkeitä teemoja ovat asiakaslähtöisyys, osallisuus ja aito kohtaaminen, joiden pohjalta haluankin lähteä työskentelemään YHES-kohtaamispaikkojen parissa.

Omasta mielen hyvinvoinnistani huolehdin erityisesti liikunnan ja musiikin keinoin.

Mukavaa tulla osaksi MIELI E-K:n porukkaa!

Sirjan yhteystiedot:
050 555 6164
sirja.ojaniemi(at)mieliek.fi

Liisa Väistö (keskellä) hyppäsi järjestötyöntekijän tehtävään maaliskuun alussa.

Oma taustani ei ole sosiaalialalla, vaan olen koulutukseltani medianomi (AMK) ja työskennellyt pitkään omassa yrityksessäni toteuttaen graafista suunnittelua ja sisällöntuotantoa pienille ja keskisuurille yrityksille. MIELI E-K:ssa pääsen avustamaan hallintoa ja hyödyntämään osaamistani viestinnän parissa.

Liisan yhteystiedot:
050 321 0693
liisa.vaisto(at)mieliek.fi

Johanna Puroharju (oik.) vahvistaa kriisitiimiä kriisityöntekijänä Saimaan Kriisikeskuksella:

Aloitin tänä keväänä kriisityöntekijänä Saimaan kriisikeskuksella. Olen saanut arvokasta työkokemusta kriisiauttamisesta päivystäessäni valtakunnallisessa kriisipuhelimessa vuodesta 2020 lähtien sekä koulutettuna vapaaehtoisena että työntekijänä. Vuodesta 2021 lähtien olen toiminut purkupäivystäjänä päivystäville kriisipuhelinpäivystäjille.

Vapaa-aikani vietän perheeni ja ystävieni kanssa. Stand up ja lukeminen ovat vastapainoa kiireiselle arjelle. Hyvän huomaaminen itsessä ja omassa arjessa edistävät omaa jaksamistani.

Työkaverini täällä kriisikeskuksella ovat kaikki uskomattoman ammattitaitoisia ja osaavia ihmisiä! Minulle on kyllä suuri ilo ja kunnia olla osa tätä hienoa tiimiä!

Kohtaamisiin!

Johannan yhteystiedot:
041 311 5975
johanna.puroharju(at)mieliek.fi

Erosta Elossa -eroryhmä miehille

Miehen mieli -hanke toteuttaa yhteistyössä Miessakit ry:n kanssa uuden Erosta Elossa -eroryhmän miehille. Ohjaajina toimivat hankkeen asiantuntijat Juho Kuosa ja Petteri Sveins.

Toimintaan voi osallistua koko Etelä-Karjalan alueelta ja se on maksutonta. Ryhmä on tarkoitettu erokriisissä painiskeleville miehille, mutta myös jo pidempään eronneena olleille, jotka kokevat eron jälkimaininkien yhä koettelevan tavalla tai toisella itseään.

Ajankohta:  1.3.-3.5.2023 keskiviikkoisin klo 17-19.

Ryhmään hakeutuvat haastatellaan henkilökohtaisesti, viimeinen ilmoittautumispäivä 15.2.2023

Paikka: Kristiinankatu 11, 53900 LAPPEENRANTA

Lyhyesti, mistä on kyse:

Eroryhmässä voi vapaasti kertoa ja jakaa eroon liittyviä kokemuksia ja tuntoja. Toisten miesten vastaavien ja ehkä myös erilaisten kokemusten kuuleminen auttaa oman eroprosessin jäsentämisessä. Ryhmässä voi myös saada kokemuksen, että ei ole yksin tunteidensa tai vaikeuksiensa kanssa. Eroon liittyy usein myös kriisi, jonka rankkuutta voi verrata elämäntilanteeseen, jossa on menettänyt läheisen ihmisen kuolemalle. Eteenpäin jaksamisessa, vanhasta irti päästämisessä ja menetyksen suremisessa, miesten keskinäinen tuki ja ymmärrys luovat edellytyksiä kriisin läpielämiselle.

 

Lisätietoa ryhmästä ja ilmoittautumisohjeet löydät täältä

 

 

Surunauha ry: Läheisten ilta Lappeenrannassa

AIKA: 2.2.2023 klo 17–19
PAIKKA: Saimaan kriisikeskus, Kristiinankatu 11, 53900 Lappeenranta
ILMOITTAUTUMINEN: joko sähköpostilla vertaistuki@surunauha.net tai puhelimitse/tekstiviestillä 044 751 9916

Järjestämme lämminhenkisen keskusteluillan itsemurhan tehneiden läheisille. Tilaisuuden ohjaavat Surunauha ry:n työntekijä Teppo, kriisityöntekijä Anne Lamppu sekä vertaistukija Leena. Illan aiheina mm. tietoa itsemurhasta ja sen vaikutuksista läheisiin, vertaistuen esittelyä, omakohtaisia kokemuksia ja keskustelua. Voit ilmoittautua mukaan riippumatta siitä kenet olet menettänyt tai kuinka kauan menetyksestäsi on. Jos menetyksestäsi on vielä kovin vähän aikaa, muiden kokemuksista kuuleminen voi tuntua kuormittavalta. Jos et ole varma osallistumisesta, voit soittaa Surunauhan toimistolle 044 751 9916, ja kysyä myös muista tuen muodoista.

Menettämäsi henkilö voi olla esimerkiksi puoliso, lapsi, vanhempi, sisarus, ystävä tai muu läheinen. Saimaan kriisikeskus (MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry) ja Surunauha ry ovat poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomia eikä toiminta ole osallistujille maksullista. Emme myöskään talleta osallistujien ilmoittautumis- tai muita tietoja tilaisuuden päättymisen jälkeen.

Tilaisuudessa on mahdollista puhua tai olla enemmän kuuntelijan roolissa oman tuntemuksen mukaisesti. Tiedämme, että tilaisuuteen osallistuminen voi tuntua jännittävältä: on hyvä muistaa, että ei ole pakko puhua, ja halutessaan tapaamisesta voi lähteä myös kesken pois, jos se ei tunnu omalta. Useimmat ihmiset kuitenkin tulevat esimerkiksi vertaistukiryhmiin aina uudestaan, ja huomaavat, että seuraavilla kerroilla puhuminen on jo helpompaa. Vaikka olisikin jättänyt tapaamisen kesken, on tervetullut myöhemmin uudestaan osallistumaan toimintaan.

Tilaisuudessa on pullakahvitarjoilu <3

Lämpimästi tervetuloa!

Rekry auki: Etsimme kriisityöntekijöitä

MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry hakee KAHTA KRIISITYÖNTEKIJÄÄ määräaikaiseen työsuhteeseen (3v hanketyö Vuoksen kriisikeskus – Imatra ja 1,5v sijaisuus Saimaan kriisikeskus – Lappeenranta). Olemme kasvava, muutoksessa elävä ja kehittävä asiantuntijaorganisaatio, jossa sekä ammattilaiset että vapaaehtoiset työskentelevät rinnakkain.  

Olethan aktiivinen ja itseohjautuva, kehittämishaluinen, avoin ja ennakkoluuloton sekä kykenet niin itsenäiseen kuin myös tiimityöskentelyyn, etkä pelkää kääriä hihoja ja tarttua toimeen.  

Kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi terveydenhuoltoalan opistotasoinen tutkinto.  

Hakijalta odotamme: valmiutta ja kiinnostusta työskennellä laaja-alaisesti erilaisissa elämäntilanteissa olevien kriisejä ja haasteita kohtaavien ihmisten kanssa, tietoteknistä osaamista, ongelmanratkaisukykyä ja ratkaisukeskeistä ajattelua, itsensä johtamisen taitoja, joustavuutta sekä kykyä työskennellä muuttuvissa tilanteissa. 

Hakijan eduksi katsomme kokemusta mm.: kriisi-, päihde-, tai mielenterveystyöstä, vastaanottotyöskentelystä, järjestöissä toimimisesta tai työskentelystä, vapaaehtoistoiminnasta, ryhmien ohjaamisesta, kouluttamisesta/ohjaamisesta, sidosryhmätyöskentelystä, viestinnästä, suunnittelusta ja kehitystyöstä. 

 

TYÖN KUVAUS: 

Vuoksen kriisikeskus, kolmevuotinen hanke (2023-2025): 

Olet mukana perustamassa kriisikeskusta Imatralle, luomassa ja työskentelemässä alueellisissa verkostoissa sekä koordinoit alueen vapaaehtoisia (yhteistyössä muun kriisitiimin kanssa). Teet kriisityötä ja pidät kriisivastaanottoa uudella Vuoksen kriisikeskuksella. 

Olet aktiivinen ja itseohjautuva, pidät kehittämisestä ja uuden rakentamisesta, etkä kavahda haasteita. Kykenet itsenäiseen työskentelyyn sekä osaat toimia osana yhteisöä etävälitteisesti. 

Aiempi kokemus hanke- ja projektityöskentelystä luetaan eduksi. 

 

Saimaan kriisikeskus, puolitoistavuotinen sijaisuus (2023-2024): 

Työtehtävät koostuvat pääsääntöisesti kriisityöstä/vastaanotosta sekä vapaaehtoistyön koordinoinnista. Työhön kuuluu myös erinäistä kehittämis- ja suunnittelutyötä, sekä esilläoloa tapahtumissa. 

Toimit osana kriisitiimiä Lappeenrannassa Saimaan kriisikeskuksella. 

 

 Noudatamme Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta. Palkkaus G26 mukaisesti.  

Lähetä hakemus maanantai 16.1.2023 klo 09:00 mennessä. Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. 

Haastattelut pidetään viikoilla 3 ja 4. 

Työ alkaa sovitusti (toiv. tammikuun loppu – helmikuun alku). 

 

Lähetä hakemus, CV sekä video* osoitteeseen: 

juho.heikka@mieliek.fi tai
MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry / Saimaan Kriisikeskus
Kristiinankatu 11,
53900 Lappeenranta. 

Tee 1-2(max)min kestävä hissipuhe (elevator pitch) hakemuksesi liitteeksi. Videon voi ladata suoraan sähköpostiin tai ladata vaihtoehtoiselle alustalle (liitä sähköpostiin linkki videoon). 

 

Lisätiedustelut
Juho Heikka, 050 555 1044, juho.heikka@mieliek.fi, toiminnanjohtaja / kriisikeskusjohtaja (lomalla 22.12.2022-8.1.2023) 

Eveliina Montonen, 040 415 5503, eveliina.montonen@mieliek.fi, vastaava kriisityöntekijä (lomalla 30.12.2022 – 8.1.2023) 

2.-5.1.2023 toimiston numerosta 05 453 0020 (ma-to klo 11-13) 

HUOMIOITHAN, että työnluonteen vuoksi emme pysty aina vastaamaan puhelimeen. Jos et tavoita meitä, niin jätäthän ystävällisesti viestin, niin otamme sinuun yhteyttä. 

 

Isä se on Isoisäkin

Isovanhemmista puhuttaessa mummot jyräävät, mutta rooli se on isoisälläkin; vaarilla, ukilla, papalla tai äijällä. Nimityksiä on lukuisia, mutta usein puhuttaessa isovanhemmista esiin nousevat mummot, jotka koetaan läheisimmiksi lastenlapsille. Yhteiskunta on kuitenkin muutoksessa, joka antaa papoille uusia mahdollisuuksia siirtää omaa perintöä sekä henkistä että kulttuurista lapsenlapsilleen. Eliniän pidentyessä papoilla on vuosikymmeniä aikaa touhuta lastenlasten kanssa, suurin osa tällä hetkellä papoista on myös saanut jo omien lasten kohdalla enemmän tilaa lasten hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä asioissa, joten lasten kanssa eläminen on jollakin tavalla tuttua. Usein myös yksinhuoltajaperheiden äitien poikalapset uhkaavat jäädä ikään kuin ilman ”miehen” mallia, näissä tapauksissa yhteinen tekeminen poikien ja isoisien kanssa voi olla erityisen merkittävää kasvun- ja kehityksen kannalta.

Usein keskustellessani (oman ikäisten) isien kanssa esiin nousee syvä huokaus: ”olinpa silloin omien lasten kanssa niin nuori, kokematon ja kiireinen”. Ei hätää, jo aikoinaan psykiatri ja psykoterapeutti Ben Furman totesi, että koskaan ei ole liian myöhäistä kokea onnellista lapsuutta. Samaan tapaan voisi ajatella, että koskaan ei ole liian myöhäistä kokea onnellista isyyttä! Kaiken tämän voi toteuttaa lastenlasten kanssa, jos niitä on siunaantunut ja samalla vastavuoroisesti tarjota lapselle yhden turvallisen ja merkittävän aikuiskontaktin lisää. Kaikilla meillä ei ole omia lastenlapsia, mutta useat järjestötoimijat järjestävät lapsille yli sukupolvien menevää toimintaa. Mummoille ja papoille on siis käyttöä.

Vaarien touhuaminen on todella merkityksellistä. Yhdessä lastenlasten kanssa siirretään tietoa suvun historiasta, opetetaan hyödyllisiä tietoja ja taitoja, kuunnellaan, lohdutetaan, viihdytetään lapsia retkillä ja yhteisillä harrastuksilla, näytetään mallia perhe-elämästä sekä lisätään yleisesti ottaen lasten psyykkistä ja aineellista kapasiteettia tulevaisuudessa.

Aina meidän vaarien ei kuitenkaan ole tarvetta tehdä tai suorittaa jotain, usein riittää, että olemme läsnä, se riittää!

Hyvää Isänpäivää!

Petteri Sveins, asiantuntija
Miehen mieli -hanke
MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry

Miehet ja parisuhde

Eri ikävaiheissa parisuhteilla on erilaisia merkityksiä ja odotuksia, nuoremmilla miehillä parisuhde liittyy usein kumppanin etsintään, jonka jälkeen usein perheen perustamiseen ja isyyteen. Kaikki miehet eivät kuitenkaan halua elää parisuhteessa vaan valitsevat sinkkuelämän. Oman osansa yhteiskunnallisiin muutoksiin tuovat myös samaa sukupuolta edustavien parisuhteet. Parisuhteen vaikutuksista mielenterveyteen on tehty useita tutkimuksia. Eri ikävaiheiden välillä ei ole löytynyt suuria eroja, mutta miehillä yhteydet olivat kuitenkin selvempiä kuin naisilla. Miehillä sinkkuna oleminen ja ero olivat riskitekijöitä masennusoireille ja huonommalle itsetunnolle systemaattisesti läpi elämän. 

THL:n väitöskirjatutkija Jenna Grundström toteaa, että ”Miehillä löytyi viitteitä myös sille, että vain avioliitto olisi yhteydessä parempaan mielenterveyteen, kun naisilla puolestaan seurustelu ja avoliitto eivät näyttäneet eroavan avioliitosta mielen hyvinvoinnin kannalta”. Miesten näkökulmasta parisuhde ei ole siis itsetarkoitus, mutta sillä näyttäisi olevan merkitystä erityisesti miesten hyvinvoinnin kannalta. Toimiva parisuhde edistää hyvinvointia, mutta taas toisaalta huonosti toimiva parisuhde voi tuoda mukanaan huolia ja murheita. Voitanee sanoa, että hyvin toimivan parisuhteen kulmakiviä ovat luottamus ja sitoutuminen, se, että molemmilla osapuolilla on selkeä näkemys siitä, että yhdessä mennään eteenpäin, niin myötä, kuin vastoinkäymisissäkin.

Tärkeänä seikkana pitäisin myös seksuaalisuutta, johon kuuluvat läheisyys, hellyys, rakastaminen ja seksuaalisuus. Seksi liittyy parisuhteeseen ja eroaa ystävyydestä, johon seksi ei välttämättä kuulu. Toimivassa parisuhteessa tarvitaan myös kunnioitusta toista osapuolta kohtaan sekä toimivaa kommunikaatiota, jonka avulla voidaan välttää ristiriitoja ja vääriä olettamuksia. Tarvitaan puhetta, sanoja, joita ilman yhteisen ymmärryksen löytyminen on vaikeaa, jopa mahdotonta. Empatia on myös yksi kantava voima toimivan parisuhteen tavoittelussa.

Viimeisenä parisuhteen kulmakivistä haluan mainita tasa-arvon. Parisuhteessa on aina olemassa vallankäyttöä, mutta toimivan parisuhteen osalta erityisen tärkeää on, että vallankäyttöön liittyvissä asioissa tasa- arvo merkitsee kahden tasavertaisen ihmisen kanssakäymistä. Valta ei saa kasautua vain toiselle osapuolelle, joka voi johtaa väärään vallankäyttöön ja pahimmassa tapauksessa alistamiseen ja nujertamiseen, jopa väkivaltaan.

Miestutkimusten havaintojen perusteella tasa- arvo erityisesti lapsiperheissä on tärkeää, jotta voimme välttää tilanteita, joissa isistä tulee äidin pikku apulaisia. Miesten osalta hyvin toimiva parisuhde ja osallisuus esimerkiksi lapsia koskevissa asioissa edistää myös lasten hyvinvointia. Miehillä on tärkeä rooli siihen, miten pojat tulevaisuudessa voivat toteuttaa omaa maskuliinisuutta empaattisella, huolehtivalla ja kumppaniaan kunnioittavalla tavalla.

Petteri Sveins, asiantuntija
Miehen mieli -hanke
MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry

 

Suomen DELFINS ry:n vertaistukiryhmä lapsena seksuaaliväkivaltaa kokeneille

Suomen DELFINS ry järjestää Lappeenrannassa ammatillisesti ohjattua vertaistukiryhmää 18 vuotta täyttäneille lapsena seksuaaliväkivaltaa kokeneille.
Huom. tapaamisiin on ennakkoilmoittautuminen ja jokaiseen tapaamiseen ilmoittaudutaan erikseen.

Ryhmätapaamiset syksyllä 2022

Maanantaina 12.12.2022
klo 17.00-18.30

Ilmoittautuminen maanantain 12.12. ryhmään nettilomakkeella.
Ilmoittautuminen ryhmään päättyy pe 9.12. klo 12.00.

Ryhmä tapaa MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry:n tiloissa. Tarkemmat ohjeet ilmoittautuneille sähköpostitse.

Lisätietoa Suomen DELFINS ry:n nettisivuilta.

 

kädt pitelevät we are hiring -lappua

Etsimme kriisityöntekijää

MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Kriisipuhelin laajentaa toimintaansa avaamalla ukrainan- ja venäjänkieliset puhelinlinjat. Linjat on tarkoitettu kriisissä tai muuten vaikeassa elämäntilanteessa oleville, jotka hakevat keskusteluapua.

Etsimme kahta kokopäiväistä kriisityöntekijää käynnistämään uutta toimintaa ja päivystämään Kriisipuhelimessa. Toinen työntekijöistä sijoittuu ensisijaisesti Lappeenrantaan ja toinen Joensuuhun. Työ ajoittuu arkipäiviin ja -iltoihin ja satunnaisesti viikonloppuun. Iltatyötä on säännöllisesti 1 – 2 iltana viikossa. Etätyö on osittain mahdollista. Jatkossa toimintaa on tarkoitus laajentaa kouluttamalla vapaaehtoisia päivystäjiä sekä osallistumalla monipuolisesti muuhun kriisikeskuksen työhön kuten kriisivastaanottoon.

Jos olet ukrainan ja/tai venäjän kielen taitoinen kriisityöstä kiinnostunut sosiaali- tai terveysalan ammattilainen ja koet vapaaehtoisten kanssa toimimisen mielekkääksi, saatat olla etsimämme kriisityöntekijä.

Kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi terveydenhuoltoalan opistotasoinen tutkinto.

MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry on kasvava, muutoksessa elävä asiantuntijaorganisaatio, jossa sekä ammattilaiset että vapaaehtoiset työskentelevät rinnakkain. Olethan aktiivinen ja itseohjautuva, kehittämishaluinen, avoin ja ennakkoluuloton sekä kykenet niin itsenäiseen kuin myös tiimityöskentelyyn, etkä pelkää kääriä hihoja ja tarttua toimeen.

Hakijalta odotamme: valmiutta ja kiinnostusta työskennellä laaja-alaisesti erilaisissa elämäntilanteissa olevien kriisejä ja haasteita kohtaavien ihmisten kanssa, tietoteknistä osaamista, ongelmanratkaisukykyä ja ratkaisukeskeistä ajattelua, itsensä johtamisen taitoja, joustavuutta sekä kykyä työskennellä muuttuvissa tilanteissa.

Hakijan eduksi katsomme kokemusta mm.: kriisi-, päihde-, tai mielenterveystyöstä, vastaanottotyöskentelystä, järjestöissä toimimisesta tai työskentelystä, vapaaehtoistoiminnasta, ryhmien ohjaamisesta, kouluttamisesta/ohjaamisesta, sidosryhmätyöskentelystä, suunnittelu- ja kehitystyöstä.

Noudatamme Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta.
Lähetä hakemus sunnuntai 15.5. klo 24:00 mennessä.
Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä ja rekrytointi tehdään heti sopivan henkilön löydyttyä.

Työ alkaa sovitusti / mahdollisimman pian.

Lähetä hakemus, CV sekä video osoitteeseen:

juho.heikka@mieliek.fi tai
MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry / Saimaan Kriisikeskus
Kristiinankatu 11,
53900 Lappeenranta

Tee 1-2(max)min kestävä hissipuhe (elevator pitch) hakemuksesi liitteeksi. Videon voi ladata suoraan sähköpostiin tai ladata vaihtoehtoiselle alustalle (liitä sähköpostiin linkki videoon).

Lisätiedustelut
Juho Heikka, 050 5551044, juho.heikka@mieliek.fi, MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry, toiminnanjohtaja / kriisikeskusjohtaja

1.4. käynnistyvän Mielinauha-kampanjan kasvona Haloo mieli! Haloo Helsinki! -yhtye

Tänään 1.4. alkavan ja aina kesäkuulle jatkuvan Mielinauha-kampanjan yhteydessä kerätään varoja kotimaiseen mielenterveystyöhön ja kriisiauttamiseen. Kampanjan tavoitteena on myös kasvattaa tietoisuutta jaksamiseen ja mielenterveyteen liittyvistä teemoista. Kampanjan keulahahmona on tänä vuonna Haloo Helsinki!, joka on yksi Suomen suosituimmista yhtyeistä.

­– Kun MIELI ry:ltä kysyttiin mielenkiintoamme osallistua Mielinauha-kampanjaan, vastauksemme oli heti selvä. Tämä on tärkeää työtä, jota haluamme olla mukana tukemassa, sanovat Haloo Helsinki! -bändin jäsenet.

– Nopea päätöksemme johtaa juurensa keväällä 2020 esitettyyn musikaaliimme, jota varten keräsimme ja saimme faneiltamme yli tuhat kirjettä siitä, miten musiikkimme on vaikuttanut heidän elämiinsä. Oli silmiä avaavaa lukea faniemme kokemuksista. Monelle biisimme ja jopa laulujen yksittäiset virkkeet ovat olleet voimaannuttavia niin ilossa kuin surussa. Ymmärsimme, kuinka syvälle musiikki vaikuttaa ja että teemme tärkeää työtä antamalla voimaa faneillemme, yhtye taustoittaa.

Mielinauha-kampanja kasvattaa tietoisuutta mielen hyvinvoinnista

Lähes joka toinen suomalainen kokee hyvinvointia heikentävää kuormitusta elämässään. Tilanne on heikentynyt entisestään verrattuna viime vuoteen, jolloin useampi kuin joka kolmas koki kuormitusta elämässään. Myös Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan on ollut lisävaikutusta suomalaisten kuormittuneisuuteen. Tiedot ilmenevät MIELI ry:n teettämästä tuoreesta kyselytutkimuksesta.

LUE UUTINEN: SUOMALAISTEN HYVINVOINTIA UHKAAVA KUORMITUS KASVOI (MIELI ry, uusi välilehti)

Lähes joka neljäs kyselyyn vastannut suomalainen on kohdannut vuoden aikana tilanteen, jossa joko itse tai läheinen oli tarvinnut apua mielenterveyteen, mutta apua ei ollut saatavilla tai sitä ei ollut riittävästi. Positiivista on kuitenkin se, että jaksamisesta ja mielenterveydestä uskalletaan tänä päivänä puhua entistä avoimemmin eikä mielenterveys enää ole tabu.”
– MIELI Suomen Mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

Tämän vuoden kampanjan slogan on ”Haloo Mieli! Pidetään susta huolta”. Kampanjan viesti on, että toivo elää. Yhtäkään mieltä ei ole tehty kestämään yksin ja siksi meidän tulee pitää toisistamme huolta.

Mielinauha-kampanjan avulla kerätään varoja MIELI ry:n tekemään mielenterveystyöhön ja kriisiauttamiseen sekä lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävään työhön ja myös Ukrainan pakolaisten ja heitä tukevien vapaaehtoisten auttamiseen.

Osoita tukesi ostamalla Mielinauha tai lahjoittamalla

Kampanjaan voi osallistua lahjoittamalla tai osoittamalla tukensa ostamalla vihreän Mielinauhan 4 euron hintaan.

Lisätietoa nauhojen ostopaikoista ja lahjoittamisesta osoitteessa MIELINAUHA.FI

Mielinauhoja on myynnissä myös MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry:n pisteellä Lappeenrannan linnoituksessa Kristiinankatu 11:sta 1.4 alkaen.

Mielinauha-kampanja alkaa 1.4. ja jatkuu aina 30.6.2022 asti. Kampanjan on suunnitellut Bob the Robot ja kampanjan viestinnästä on vastannut Viestintätoimisto Manifesto probono-periaatteella