Taiteesta
Muistojemme varastoon kertyneet taidekokemukset vahvistavat identiteettiämme ja auttavat tunnistamaan omia tarpeitamme eri elämänvaiheissamme.
Taide voi olla elämässämme se tila, jossa olemme velvollisia olemaan olemassa itsellemme – jos vain tohdimme. Tämä ei kuitenkaan tarkoita itsekeskeisyyttä vaan pikemminkin avautumista kohti maailmaa. Taide ei myöskään merkitse juuttumista omaan todellisuuteen, vaan pyrkii jaettavaksi muiden ihmisten kanssa. Sen avulla voi matkustaa menneeseen tai tulevaisuuteen, ollen kuitenkin vahvasti tässä ja nyt.
Työskentelystä kuvan kanssa
Taidetyöskentelyä ohjaavan taiteilijan ensimmäinen haaste on saada ihmiset toimimaan, tekemään itse jotain. Tärkeänä tavoitteena tässä työskentelyssä on saada aikaan onnistumisen kokemus. Leikinomaisessa, vapautuneessa ja kannustavassa ilmapiirissä mielen on myös mahdollista vapautua näkemään asioita toisin. Tässä tilassa ihminen pystyy ottamaan uudenlaisen taidetyöskentelyn haasteen vastaan. Leikki ja taide ovat lähellä toisiaan monessakin mielessä.
Taidemateriaalit toimivat välittäjinä myös terapeuttisen taidetyöskentelyn alkuun pääsemisessä. Taidemateriaalien kokeilu ja niiden kanssa leikkiminen vapauttaa tekijän monista omaan osaamiseen liittyvistä ennakkokäsityksistä. Taidemateriaaleilla työskenneltäessä myös ryhmän vuorovaikutus alkaa toimia kuin itsestään kun kokemuksia ja tekemiseen liittyviä tilanteita jaetaan yhdessä. Työskentelyn edetessä mielikuvien rikkaus valtaa yhteisen tilan ja näiden esiin nostamisessa ja rohkaisussa ohjaajalla on merkittävä osuus. Taidetyöskentelyssä kyse on usein jostain niin herkästä ja särkyvästä, että sitä ei voi tavallisella katseella havaita.
Taidelähtöisen työskentelyn eräänä haasteena on saada tekijä katsomaan teostaan tavallista näkemistä syvällisemmin. Tässä johdattelussa oman työn todelliseen näkemiseen käytetään sellaista puhetta, joka ei latista kuvaan sisältyvää rikkautta eikä tulkitse sitä lopullisesti joksikin. Se on puhetta kuvan kielellä, joka vaatii sukeltamista uuteen ja rohkeutta luopua tavanomaisesta tavasta katsoa ja nähdä. Tässä tekijä tarvitsee paljon tukea toiselta tai toisilta, mikäli ollaan ryhmätilanteessa. Kuvista on hyvä puhua taiteen metaforisella kielellä. Oman kuvan ”uusin silmin” näkeminen avaa uudenlaisen mahdollisuuden ymmärtää omaan elämään liittyviä asioita ja erilaisia tapoja siinä toimimiseen.
Lähde: arkikkeli Koistinen, S. & Martsola, M. 2011. Taide mielenmaisemien kuvastaja. Teoksessa M. Ketonen (toim) Mieli – elämän voimavara. Joensuu: Joensuun Seudun Mielenterveysseura, 76-85.
