Pienkeräyksen tuottoja käytetään MIELI Kainuun mielenterveys ry:n toiminnan tukemiseen, erityisesti kriisiauttamiseen ja vapaaehtoistyön kehittämiseen. Myös koulutustoiminnan jalkauttamiseen voidaan käyttää osa tuotoista.

Pienkeräysnumero: RA/2024/1361
Pienkeräyksen järjestäjä: MIELI Kainuun mielenterveys ry
1753219-3

Aivan aluksi haluamme antaa lämpimän kiitoksen yrittäjäverkostoille yhteistyöstä hankkeen aikana. Ilman tätä upeaa verkostoa, emme olisi saaneet autettua yrittäjiä näin kattavasti.

Yrittäjän kriisikeskuksen toiminta päättyy 14.6.2024, sillä emme ole löytäneet uusia rahoitusmahdollisuuksia jatkoon. Jotta kriisiyrittäjät löytävät jatkossakin apua vaikeassa elämäntilanteessa, olemme koonneet yrittäjiä auttavien tahojen yhteystietoja yrittajankriisikeskus.fi -sivustolle. Toivomme, että moni yrittäjä ja yrittäjän kanssa työskentelevä löytää oikean avun sivuston kautta.

KRIISITYÖ YRITTÄJIEN KANSSA

Reilun kolmen vuoden aikana kohtasimme yrittäjien kanssa vastaanotollamme 1294 kertaa, 1363 tunnin ajan ja tapaamisia kertyi 479 eri yrittäjän kanssa. Yrittäjäasiakkaiden yleisimmät yhteydenoton syyt kriisikeskukseen olivat taloudelliset vaikeudet ja uupuminen. Kriisikeskusteluapua haettiin myös muihin kuormittaviin elämäntapahtumiin kuten itsen tai läheisen sairastuminen, läheisen kuolema tai ihmissuhdeongelmat. Yhteyttä ottaneilla yrittäjillä oli myös useita kasautuneita kriisejä elämässään.

Asiakaspalautteen mukaan Yrittäjän kriisikeskuksen tarjoama keskustelutuki auttoi yrittäjiä selviämään vaikean tilanteen yli. Yrittäjän kriisikeskuksen olemassaolo koettiin hyväksi ja tarpeelliseksi. Kriisituen avulla moni yrittäjä koki saaneensa lisää voimavaroja yrityksen toimintaan ja toivoa tulevaisuuteen. Elämää haittaavat ongelmat ja itsetuhoiset ajatukset vähentyivät asiakaskäyntien aikana.

Jatkossa yrittäjät saavat keskustelutukea kriisikeskuksista ympäri Suomen. Kriisikeskusten yhteisen ajanvarauksen, kuten muutkin yrittäjiä auttavat tahot löydät Yrittäjän kriisikeskuksen sivuilta

YRITTÄJIEN VERTAISRYHMÄT

Yrittäjien vertaisryhmiä järjestettiin hankkeen aikana 13 kappaletta. Etäyhteydellä toteutetut vertaisryhmät mahdollistivat eri alojen yrittäjien kohtaamisen ja vertaistuen saamisen yrittäjyyteen. Vertaisryhmiin osallistui yrittäjiä eri puolilta Suomea ja mukana oli myös ulkomailla asuvia suomalaisia yrittäjiä. Vertaisryhmissä yrittäjät pääsivät kokeilemaan myös erilaisia rentoutusharjoituksia. Yrittäjien voimauttavassa luovassa ryhmässä yrittäjien hyvinvointia tuettiin taideterapiaohjauksen kautta.

Keväällä 2024 Yrittäjien vertaisryhmät toteutettiin yhteistyössä Mieli ry:n kanssa. Syksyllä 2024 yrittäjille on tarjolla vertaisryhmä Mieli ry:n ohjaamana

KOULUTUKSET

Yrittäjän kriisikeskus- hankkeen tavoite oli lisätä tietoa mielenterveydestä, kriiseistä ja avun saamisen kanavista. Pidimme koulutuksia, luentoja, infoja ja työpajoja yrittäjille sekä yrittäjien kanssa työskenteleville. Kriisikeskusverkostolle tarjosimme tietoa Yrittäjän kriisikeskuksessa tehdystä kriisityöstä yrittäjien kanssa. Kaikissa näissä koulutuksissa ja työpajoissa vieraili yhteensä n. 1927 henkilöä.

Kiitos vielä kaikille yhteistyökumppaneille tämän hankkeen eteen tehdystä hyvästä yhteistyöstä. saimme jakaa kanssanne osaamista ja oppia uutta. Erityisesti haluamme kiittää myös yrittäjiä rohkeudesta hakea apua ja olla avoimena vaikeidenkin asioiden äärellä.

Sydämellinen kiitos ja hyvää kesää,

Yrittäjän kriisikeskuksen väki

www.yrittajankriisikeskus.fi

Kuinka moni voi sanoa saaneensa riittävää ja hyvää seksuaalikasvatusta? Ja mitä hyvä seksuaalikasvatus tarkoittaa?

Seksuaalisuus tarkoittaa kaikkea ihmisenä olemisessa. Jo pienelle vauvalle nimetään kehon osia hoitorutiinien aikana, ja se, kuinka vanhempi lastaan katsoo tulee merkitsemään tulevaisuudessa paljon. Oman kehon tuntemus ja tunnetaitojen hallinta yhdessä mahdollistavat hyvinvoinnin ja turvallisuuden merkittävää lisääntymistä.

Pienen lapsen seksuaalikasvatus ei tarkoita pienen lapsen seksikasvatusta. -Seksin ei pidäkään kuulua lapsen maailmaan. Lapselle on luontaista ihmetellä ja tutkia omaa ja toisten kehoa ja kehoon liittyvistä kysymyksistä kannattakin keskustella arvostavasti. Hellyyden osoitus, kehoista ja tunteista puhuminen ja perusteet ihmissuhdetaidoille opitaan nimenomaan malleista mitä aikuiset näyttävät. Kodin seksuaalikasvatuksen tavoitteena onkin luoda lapselle myönteinen minäkuva, vahva itsetunto, opettaa itsensä ja toisten kunnioitus, tunnistaa rajat, omaksua kyky tehdä hyviä ratkaisuja sekä pyrkiä ennaltaehkäisemään riskejä. Häpäiseminen ei koskaan ole hyvä kasvatuskeino! Lapsi tarvitsee kysymyksiinsä rehellisiä, mutta ikätasoisia vastauksia.

Vanhempien lisäksi myös varhaiskasvatuksella on velvollisuus antaa lapselle seksuaalikasvatusta. Varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteiden päivityksessä (2021–2022) kerrotaan varhaiskasvatuksen mm. edistävän suomalaisen yhteiskunnan demokraattisia arvoja, kuten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja moninaisuutta. Lapsia ohjataan kunnioittamaan ja suojelemaan omaa ja toisen kehoa ja varhaiskasvatuksen kuuluu olla sukupuolisensitiivistä. Tavoitteena on myös tukea lasten turvallisuuden tunnetta, antaa heille valmiuksia pyytää ja hakea apua sekä toimia turvallisesti erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. (VASU 2022.)

Vanhempien suhtautumista seksuaalisuuteen ja sen teemoihin ohjaavat usein heidän itsensä saama seksuaalikasvatus sekä omat kokemukset. Seksuaalisuus on hyvin herkkä alue ja siihen liittyvät haavat ovat usein alttiita aukeamaan uudelleen. Myös useat ihmissuhteiden kriisit linkittyvät seksuaalisuuden saralle. Näistäkin asioista olisi tärkeä keskustella esimerkiksi ammattilaisten kanssa, etteivät omat haasteet siirtyisi tiedostamatta ylisukupolvisesti eteenpäin.

Mari Niinimaa

Kriisityöntekijä ja seksuaalineuvoja-opiskelija / Kainuun kriisikeskus

Mieli Kainuun mielenterveys ry

Ihmisen virkeyden taso eli vireystila vaihtelee vuorokauden aikana.
Taito tunnistaa ja säädellä omaa vireystilaa lisää sekä mielen että kehon hyvinvointia.
Vireystilaan vaikuttavat monet eri tekijät, kuten unen laatu ja määrä, tunteet, valoisuuden määrä ja vuorokauden aika.
Vireystilan ollessa tasapainossa, ei liian korkea tai liian matala, on vireystila sopiva.
Sopiva vireystila auttaa hyvän toimintakyvyn ylläpitämistä, uusien asioiden oppimista ja keskittymistä nykyhetkeen.
Esimerkiksi innostuminen tai jännittäminen kohottaa vireystilaa ja huonosti nukutun yön jälkeen vireystila on matala.

Stressi nostaa vireystilaa ja jatkuvana tila voi jäädä pitkäaikaisesti koholle. Tämän myötä ihmisen voi olla vaikea rentoutua ja rauhoittua, sekä palata sopivaan vireystilaan.
Koetut kriisit voivat aiheuttaa myös pitkäkestoista stressiä sekä vaikuttaa ihmisen turvallisuuden tunteeseen.
Ajan viettäminen läheisten ja turvallisten ihmisten kanssa auttaa pysymään sopivassa vireystilassa.
Myös itselle mieluisa liikunta helpottaa vireystilan tasaamisessa. Kun ihmisen vireystila on sopiva, niin useimmiten hän kokee turvallisuudentunnetta.

Omaa vireystilaa on hyvä oppia tunnistamaan. Alle on lueteltu yli- ja alivireystilaan sekä sopivaan vireystilaan liittyviä merkkejä.

Omaa vireystilaa voi opetella myös säätelemään.
Alle on lueteltu keinoja, joita voi kokeilla vireystilan säätelyyn, kun tunnistaa olevan yli- tai alivireystilassa.

Rentoutusharjoituksilla voi rauhoittaa mieltä ja päästää irti esimerkiksi mielessä laukkaavista ajatuksista. Niiden avulla voi myös päästä kiinni nykyhetkeen sekä vahvistaa mielen ja kehon yhteyttä.

Alla olevasta linkistä löytyy rentoutusharjoituksia

MIELI.fi /harjoitukset

Mari Niinimaa ja Jaana Hiltunen

Kriisityöntekijät / Kainuun kriisikeskus

Mieli Kainuun mielenterveys ry

Vantaan kouluampuminen koskettaa varmasti ihan jokaista ja monia vanhempia voi mietityttää, kuinka oman lapsen kanssa keskustella tapahtuneesta.
Tapahtunut voi herättää lapsissa ja nuorissa kysymyksiä, ahdistuneisuutta ja pelkoa.
Vanhempana autat lastasi kuuntelemalla, läsnä olemalla sekä pysymällä rauhallisena.
Lapsen on tärkeä tietää, että kaikki tunteet ja reaktiot järkyttävän tapahtuman äärellä ovat normaaleja.
Yhtä lailla on myös normaalia, jos tapahtumat eivät herätä lapsessa suuria tunteita tai ne voivat tulla vasta myöhemminkin.
Vanhempana voit kokea itsekin surua ja järkytystä, mutta omat tunteesi ovat tärkeä käsitellä toisten aikuisten kanssa, etteivät ne siirtyisi lapseen.
Rauhallisella olemuksellasi vahvistat lapsen turvallisuuden tunnetta.
Lapselle on hyvä kertoa, että hän on turvassa ja myös fyysisellä läheisyydellä ja syliin ottamisella lisäät turvallisuuden kokemusta.
Lapsetkaan eivät voi välttyä kuulemasta koko maata järkyttävää uutista ja siihen liittyvää tietotulvaa esimerkiksi TikTok-sovelluksesta.
Muistuta lasta siitä, että sosiaalisessa mediassa oleva tieto voi olla vääristynyttä.
Anna lapselle tilaa ja mahdollisuus keskustella ja kysyä mielen päällä olevista asioista.
Vastaa lapsen kysymyksiin hänen ikätasonsa mukaisesti.
Jos puhuminen ei ole lapselle luontevaa, voit kannustaa häntä kirjoittamaan tai piirtämään ajatuksiaan ja tunteitaan.

Tärkeää on, että perusarki jatkuu; arkirutiinit vahvistavat turvallisuuden tunnetta sekä lapsilla että aikuisilla.
Lapsella on oikeus aikuisen tukeen järkyttävien tapahtumien koskettaessa ja aikuisella on velvollisuus antaa tukea.

Tarvittaessa voit hakea itsellesi sekä lapsellesi ulkopuolista keskusteluapua.

Kaikesta huolimatta pidetään toivoa yllä ja muistetaan, että me ihmiset selviämme vaikeistakin kriiseistä toinen toistamme tukien.

Mari Niinimaa ja Jaana Hiltunen

Kriisityöntekijät / Kainuun kriisikeskus

Mieli Kainuun mielenterveys ry

On luonnollista, että huolestuttaa. Huolestuneisuuden tunteet ja ajatukset on hyvä todeta ja ottaa vastaan luonnollisina reaktioina. On hyvä myös jakaa huolestumista läheisten ja ystävien kanssa. Asiasta kannattaa puhua yhdessä: mikä huolestuttaa, minkälaisia ajatuksia ja tunteita uutiset herättävät.

Lue lisää MIELI ry:n sivuilta asiasta:

Mitä voi tehdä, jos puheet sodasta huolestuttavat?

Miten puhun sodasta nuoren kanssa?