Pakolaisia enemmän kuin koskaan
Ukrainan kriisin vuoksi pakolaisaihe jälleen vallitsee uutisiamme. Vaikka Euroopassa on vielä suhteellisen pieni määrä kotinsa jättämään joutuneita, tilanne voi nopeasti eskaloitua suuremmaksi ongelmaksi.
Globaalisti pakolaisia on kuitenkin enemmän kuin koskaan ennen ja sekava maailmantilanne ei näytä muuttuvan lähiaikoina.
Aiheen ajankohtaisuus on johtamassa siihen, että yhä isompi osa meistä on pakolaisten kanssa tekemisessä tavalla tai toisella. Muun muassa sodan, vainon tai ilmastonmuutoksen takia pakenevat ihmiset tarvitsevat selkeätä tukea ja apua. Ihmisyyden merkeissä meillä on velvollisuus auttaa, ainakin sen verran kuin omat voimavarat riittävät. Alkuun pääsemiseksi on hyvä selkeyttää pari asiaa.
Pakolaisuuden ABC-opas
Vapaaehtoistoiminnan ja globaalikasvatuksen asiantuntija Suvi Niemelän mukaan pakolaisuuteen liittyvät arkikieliset käsitteet sekoittuvat helposti toisiinsa.
Selvyyden vuoksi, Suomen Pakolaisapu ry on antanut pakolaisuuden ABC-oppaassaan selityksen muutamaan olennaiseen termiin.
- Siirtolainen on henkilö, joka muuttaa pysyvästi asumaan Suomeen
- Maahanmuuttanut on Suomeen muun maan kansalaisena muuttanut henkilö, jonka tarkoituksena on asua maassa pidempi aika
- Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty kansainvälistä suojelua kotimaansa ulkopuolella ja Geneven pakolaissopimuksessa määritelty pakolaisen status
- Turvapaikanhakijana on henkilö, joka on vasta hakemassa pakolaisstatusta Suomesta
- Ilmastopakolaiselle sopivampi termi on ilmastosiirtolainen
Suomen Pakolaisapu ry:n koulutussuunnittelija Katja Korhosen mielestä olisi hyvä muuttaa maahanmuuttaja sana maahanmuuttaneeseen. Hänen mielestä ”maahanmuuttaja sanana voi antaa kuvan, että se on yksilön koko identiteetti. Maahanmuuttanut taas kuvastaa enemmän konkreettista tekoa, eli ihminen on muuttanut uutteen maahan.”
Vapaaehtoinen on tärkeä
Suomen Pakolaisapu ry on Suomen suurin pakolais- ja siirtolaiskysymyksiin erikoistunut asiantuntijajärjestö.
He auttavat ihmisiä kotoutumaan uusiin yhteiskuntiin. Vapaaehtoiset ovat olennainen osa kyseisen prosessin menestymisessä.
Nieminen toteaa, että ”vapaaehtoiset toimivat kanssakulkijoina”. He auttavat muun muassa arjen asioiden hoitamisessa, suomen kielen harjoittamisessa sekä suomalaisessa työelämässä toimimisessa. Tärkeintä on kuitenkin ihmisen kohtaaminen. Tämä auttaa maahanmuuttanutta tuntemaan tervetulleeksi.
Suomen Pakolaisapu ry aktiivisesti kouluttaa eri alojen ammattilaisia siihen, miten kohdata maahanmuuttaneita ihmisenä. Samalla kun vapaaehtoinen pääsee kehittämään omia taitojaan koulutusten ja erilaisten tehtävien kautta, maahanmuuttaneet saavat tietoa suomalaisten yhteiskunnan arvoista ja toimintatavoista.
Kaksisuuntainen kotoutuminen
Niemelä toivoo yhteiskuntamme vastaanottavuuden parantuvan, joka herättäisi suomalaisia näkemään potentiaalin ja voimavarat maahanmuuttaneissa ihmisissä.
Kotoutuminen ei tapahdu vain koulutuksen tai valmennuksen avulla. Ihmiset ovat kaikki erilaisia ja tarvitsevat henkilökohtaisemman kohtelun.
On tärkeätä korostaa kaksisuuntaisen kotoutumisen tarvetta. Käsitteellä tarkoitetaan sitä, että tapojen oppiminen ja sopeutuminen eivät ole vain maahanmuuttaneiden tehtävänä, vaan myös suomalaisten on hyvä imeä vaikutteita heistä. Näin voidaan löytää uusia toimivia tapoja esimerkiksi elämiseen, työntekoon, kulttuuriin ja viihtyvyyteen.
Vaikka tässä on omat haasteensa, se mahdollistaa pidemmällä aikavälillä terveellisemmän kanssakäymisen. Olemalla tukena maahanmuuttaneille sekä oppimalla heiltä, autat luomaan paremman maailman!
Lue blogikirjoitus Euroopan komission sivuilta.
