Mikä runous on?
Runous on kirjallisuuden muoto, jossa hyödynnetään kieltä esteettisellä tavalla.
Runoja voi sekä lukea, puhua että kirjoittaa. Sanojen merkitys on lukijan, puhujan tai kirjoittajan oman tulkinnan varassa.
Runous edistää mielenterveyttä
Runot ovat symboolisia ja aistikokemuksia herätteleviä tekstejä. Ne voivat tuoda esille syviä tunteita, jonka myötä runoutta pidetään monella tavalla terapeuttisena toimintana.
Ihminen pystyy, runouden avulla, paremmin tunnistamaan, kokemaan ja selkeyttämään omia tunteitaan. Se auttaa surun, sairauden ja menneisyyden muistojen käsittelyssä.
Kun vaikeitakin asioita saa purettua tällä tavalla, myös rohkeustaso kasvaa. Esimerkiksi syrjäytynyt tai ahdistunut nuori voi saada pahimmatkin lukot auki itsessään.
Runot ovat vierellä kulkijoita ja tarjoavat vertaistukea. Vaikeiden elämäntilanteiden tukemisen lisäksi, ne tuottavat monelle myös paljon ilonaiheita ja toivoa.
Neuvoja runojen luomiseen
Kuvakieli ja rytmiikka ovat runojen ytimessä. Näiden avulla runoilijalla on paljon liikkumatilaa tulkita sanoja itselleen mielekkäällä tavalla.
Sanoja valitessa kannattaa katsoa omaan arkielämään, josta löytyy aina reilusti inspiraatiota. Tekstin on hyvä olla koskettava, mutta kauniit sanat eivät ole tarpeeksi, jos ne eivät ole totta.
Ei ole olemassa valmista konseptia runojen luomiseen, vaan tärkeintä on pitää kiinni omasta tyylistä ja luovuudesta. Kirjoittamalla vaikeista tunteista ja kokemuksista, löydät rohkeuden tehdä itseään kiinnostavia asioita.
Jokainen runo on tärkeä ja koskettava omalla tavallaan. Anna itsellesi lupa olla luova! Anna itsellesi lupa olla runoilija!
Lue Mari Rytilahden kirjoitus MIELI ry:n sivuilta. Asiantuntijoina psykologi Mia Öblom sekä runoilijat Jukka Jalonen ja Leena Sainio.
