Vanhemmuuden haasteet
Kautta aikojen vanhemmat ovat painineet lapsen kasvatukseen liittyvien tekijöiden kanssa.
Hyvän yöunen puuttuminen, lapsen tunteiden ymmärtäminen sekä omien tunteiden säätely ovat merkittävimpiä haasteita. Myös haastava maailmantilanne ja digitalisoituminen vaikuttavat vanhempien jaksamiseen.
Viime vuosina on herännyt kysymys siitä, sisältääkö nykyajan vanhemmuus enemmän paineita kuin ennen? Jatkuvasti nousevat elinkustannukset stressaavat nuoria perheitä ja yhä jylläävä koronatilanne haastaa monen tukiverkostoja sekä nostaa yksin pärjäämisen tarvetta. Lisäksi, sosiaalinen media on täynnä epärealistisia ihannekuvia vanhemmuudesta.
Joka tapauksessa moni vanhempi taistelee jaksamisensa ja mielen hyvinvointinsa kanssa. Mikä auttaa heitä vahvistamaan kyseisiä seikkoja, jotta voisivat olla onnellisia ja vahvoja äitejä ja isiä?
Luota omaan vanhemmuuteen
Äitien syyllistyminen on niin yleinen ilmiö, että englanninkielellä sille on annettu ihan oma sana, nimittäin ’mom guilt’. Termin mukaan äidit pelkäävät jatkuvasti tekevänsä virheitä kasvatuksen suhteen.
Täydellisyyden haku johtuu epärealistisistä odotuksista ja jatkuvasta vertailusta muihin. Vaikka onkin haasteellista nykymaailmassa, mielen hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta, vanhempien on luotettava omaan vahemmuuteen enemmän kuin koskaan.
Vanhemman päätehtävänä on huolehtia lapsen fyysisistä, psyykkisistä sekä sosiaalisista perustarpeista. Riittävän hyvä vanhemmuus tiivistyykin näiden asioiden hoitamiseen. Jatkuva vertailu lisää suorittamisen painetta, joka heikentää jaksamista. On muistettava, että ihmiset postaavat someen pääasiassa elämänsä kohokohdat. Toisin sanoen tavallista arkea harvoin korostetaan kuvien muodossa.
Vertaaminen ei myöskään kannata sen takia, että kaikki ovat erilaisia. Sekä vanhemmilla että lapsille on omanlaiset tarpeet, vaatimukset ja toiveet. Pieni vertailu voi olla eduksi, jos puhutaan toiselta vanhemmalta oppimisesta. On kuitenkin suositeltavaa minimalisoida vertaileminen ja keskittyä omaan tekemiseen.
Voit vahvistaa mielen terveyttä vähentämällä digitaalista ajanviettoa, joka vie liian ison osan elämästämme muutenkin. Nykymaailman ongelmana nähdään myös usein liian täyteen pakatut arjet. Olemalla fyysisestä läsnä sekä tyhjentämällä omaa arkea, missä mahdolllista, voit viettää enemmän laatuaikaa lapsena ja itsensä kanssa.
Vanhemman hyvinvointi on tärkeä lapsen kasvulle
Lapsen mielenterveyden kehitys alkaa jo ennen syntymää. Sen jälkeen, arkisessa hoivassa, jatketaan tämän vahvistamista.
Suurimpana vaikuttavana tekijänä, lapsen onnellisuuden kannalta, on äidin sekä isän oma hyvinvointi ja jaksaminen. Tämä toimii hyvän kasvatuksen perustana.
Kun vanhemmat huolehtivat omasta hyvinvoinnistaan, on myös mahdollista sivuuttaa ulkopuolisia paineita täydellisyydestä. Näin ollen voi keskittyä omaan perheeseen ja itseensä.
Hyvinvoiva vanhempi on läsnä, luo myönteisin mielikuvan lapsesta, esittää kannustavia ajatuksia ja toiveita, tulkitsee lasta oikealla tavalla ja oikeaan aikaan sekä ymmärtää omia tunteitaan ja reaktioitaan. Lisäksi, vanhempi, jolla on hyvä mieli, iloitsee lapsen uusista taidoista, kyselee päivän kuulumisia, lohduttaa suruhetkinä ja luo kiireettömiä hetkiä.
Vanhemmalla on mahdollisuus vahvistaa omaa mielen ja kehon hyvinvointia sekä jaksamista. Hänen hyvinvointinsa johtaa myönteiseen elämäntilanteeseen koko perheelle, jossa lapsi kasvaa ja kehittyy turvallisessä ympärisössä, vahvojen vuorovaikutussuhteiden kanssa.
Omaa jaksamista ja mielen terveyttä kannattaa hoitaa ja vahvistaa ihan vanhemmuuden alkutaipaleista lähtien. Varsinkin nuorilla vanhemmilla on tapana laittaa niin sanotusti odottamaan omia tarpeitaan, mutta se viivittää vain väistämätöntä. On elintärkeää pitää huoli omasta fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista.
Mielenterveyden käsi
Kaiken kaaoksen keskellä, vanhemmalla on yleensä vaikea hahmottaa omaa hyvinvointia niin, että se on tarpeeksi vahva pidemmän päälle.
Mielenterveyden käsi auttaa järjestämään arjen peruspilareita. Näistä huolehtiminen vahvistaa jaksamista ja mielenterveyttä. Tässä ovat mielenterveyden käden 5 osa-aluetta:
- Peukalo: lepo ja rentoutuminen – riittävä uni, rentoutuminen ja rauhoittuminen, oma aika
- Etusormi: ravinto ja ruokailut – ruokailurytmi, ruokavalion terveellisyys
- Keskisormi: ihmissuhteet ja tunteet – itsemyötätunto, hellyys, keskustelu
- Nimetön: liikunta ja kehosta huolehtiminen – kehon arvostus, (hyöty)liikunta, kehon palautuminen
- Pikkusormi: harrastukset ja luovuus – mielekäs vapaa-aika, innostus ja ilo
- Ranne: arvot ja päivittäiset valinnat – arvojen mukainen elämä, kiitollisuus
Kättä voi tarkistaa sekä lapsellesi että itsellesi. Tämä auttaa molempia jaksamaan paremmin. Tutustu tarkemmin mielenterveyden käteen.
Mitä kannataa tehdä, jos ei jaksa?
Vaikka huolehdit itsestään hyvin, oma jaksaminen ei ole aina itsestäänselvä. Vaikea maailmantilanne tai äkilliset muutokset voivat sekoittaa hyvinvointia.
On kuitenkin tärkeä jatkaa omasta jaksamisesta huolehtimesta. Mielenterveyden käden avulla, voit esimerkiksi pohtia, mitä muutoksia pitää tehdä elämään tai mistä kiireistä voisi jarruttaa.
Säännölliset arkirutiinit auttavat luomaan perheeseen ennakoitavuutta ja turvallisuutta sekä suojaavat muutostilanteissa. Ota aikaa levolle, huomioi oma syöminen ja juominen, liiku, tee jotain luovaa ja pysähdy nauttimaan pienistä hetkistä. Muista tehdä asioita, joista itse nautit. Sen ei aina tarvitse olla lapsesi kanssa.
Huolehdi sosiaalisesta hyvinvoinnista muiden aikuisten kanssa. Uskalla sanoa asioita ääneen, jotka vaivaavat sinua. Jaa rohkeasti vanhemmuuteen liittyviä kivoja ja haastavia hetkiä. Tarvittaessa pyydä ja vastaaota apua.
Ole mukana yhteisössäsi luomassa matalakynnyksisiä kohtaamispaikkoja, joissa vanhemmat saavat mahdollisuuden rakentaa verkostoja ja löytää vertaistukea neuvojen tai vaikkapa lastenhoitoavun saamiseksi. Vertaistuki auttaa tajuamaan, ettei ole yksin ongelmien kanssa.
Lapset tuovat paljon iloa
Kaikista haasteista huolimatta, lapset ovat kuitenkin pääasiassa suuren ilon lähteitä.
Tuoreen MIELI ry:n minigallupin mukaan ihaninta vanhemmuudessa on se, että saa seurata oman lapsen kehittymistä, oppia tuntemaan hänet sekä kokea hauskoja hetkiä yhdessä. Lapsen luovat leikit ja huumorintaju tuovat paljon iloa arkielämään. Lapselle voi opettaa uusia taitoja ja yhdessä tekeminen vahvistaa kiintymystä.
Vanhemmuuden parhaiden puolien tunnistaminen on tärkeä osa jaksamista, jolla on tapana vahvistaa koko perheen mielen hyvinvointia. Isien ja äitien on myös hyvä tajuta, että olet juuri se hyvä, turvallinen, osaava ja tärkein omalla lapselle. Olet riittävän hyvä!
Vanhemmuuden tueksi on luotu Mielivartti-videosarja Youtubessa, jossa saa vertaistukea ja vinkkejä asiantuntijoilta jaksamisen vahvistamiseen.
Lue Kirsi Maunulan kirjoittama asiantuntijahaastattelu Elina Komulaisen kanssa.
