Itsemurhien ehkäisypäivä
Lauantaina 10. päivä syyskuuta vietettiin kansainvälistä itsemurhien ehkäisypäivää. Tavoitteena oli lisätä tietoa itsemurhista sekä vähentää itsemurhiin liittyvää stigmaa.
Tärkeää oli myös levittää sanoma itsemurhien ehkäistävyydestä. Lisäksi, haluttiin tuoda esille, että itsetuhoisiin ajatuksiin on saatavilla tarpeellista apua ja asiasta voi puhua turvallisesti.
Tämän vuoden tapahtumassa, huomion keskipisteenä olivat vähemmistöjen edustajat. Esimerkiksi syrjintä heitä kohtaan voi aiheuttaa mielenterveydellisiä ongelmia, jotka saattavat taas johtaa itsetuhoisiin ajatuksiin.
Kriisipuhelin soi
Itsetuhoisuus aiheena on selvästi lisääntynyt kriisipuhelimen keskusteluissa.
Esimerkiksi tammikuun ja elokuun välisenä aikana, 18-29-vuotiaat nuoret ovat soittaneet 13 prosenttia enemmän kriisipuheluita kuin vuotta aikaisemmin. Samanlainen tilanne on havaittavissa, kun tutkitaan 12-29-vuotiaiden Sekasin-chat tilannetta.
Tänä vuonna noin 300 kriisipuhelimeen soittanutta nuorta sanottiin olevan niin sanotussa akuutissa itsemurhavaarassa. Toisin sanoen, heillä oli joko tuore itsemurhayritys takana tai konkreettinen suunnitelma. Varsinkin nuorten naisten itsetuhoisten ajatusten määrä on menossa hälyttävään suuntaan.
Kuunteleva korva
Suomi valittiin jo viidentenä peräkkäisenä vuotena maailman onnellisimmaksi maaksi. Silti itsemurhien osuus kaikista maamme kuolemansyistä on 26 prosenttia.
Onnellisuuslistat ovat subjektiivisia, mutta on vaikea olla näkemättä korkeaa ja kasvavaa itsemurhalukua. Miksi ihmiset tekevät enemmän itsetuhoisia päätöksiä? Tai paremmin sanottuna, mitä voidaan tehdä asian eteen?
Tarkka vastaus ensimmäiseen kysymykseen riippuu itsetuhoisesta henkilöstä ja hänen olosuhteistaan. Maailman sekava ja epävakaa tilanne vaikuttaa tietenkin vahvasti ihmisten mielenterveydelliseen tilanteeseen. Esimerkiksi maailmanpolitiikka ja talousmaailma ovat kuitenkin asioita, jotka eivät yleisesti ottaen ole meidän vaikutuspiirin sisällä. Itsemurhia on ehkäistävä jo pienemmällä tasolla.
Kaikilla on ajoittain paha olo ja jopa itsetuhoisia ajatuksia. Niiden pahentuminen voidaan usein ehkäistä kuuntelevalla korvalla. Jo pelkkä kuunteleminen auttaa jo huomattavasti, koska se luo toiselle tunteen aidosta välittämisestä. Tunteista puhuminen vapauttaa itsetuhoisten ajatusten sisällä pitämistä sekä katkaisee negatiivisen kierteen.
MIELI ry:n itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Frans Horneman toteaa omin sanoin, että ”yksi keino vähentää itsemurhariskiä onkin luoda hyväksyvä ja turvallinen ympäristö kaikille. Siihen voi jokainen osaltaan vaikuttaa”.
Moni painii kuitenkin häpeän kanssa. Varsinkin läheisille puhuminen kyseisistä ajatuksista voi tuntua siltä, että joutuu arvostelemisen kohteeksi. Esimerkiksi vanhempien tehtävänä on luoda turvallinen ilmapiiri kotioloissa, jossa syvistä tunteista puhuminen hyväksytään. Kriisipuhelin auttaa aina, jos haluaa puhua anonyymina ulkopuoliselle, kuuntelevalle korvalle.
Yhteisöllisyyden lisääminen kotona auttaa puhumaan vaikeista tunteista. Mutta meidän on myös vaadittava parannuksia paikallisiin palveluihin.
Hyvinvointialueiden vastuulla
MIELI ry:n kriisikeskustoimintojen johtaja Sanna Vesikansan mukaan yksi ongelmista on palveluvaje, joka on kertynyt koronan aikana. Tämän myötä on vaikea päästä hoitoon muun muassa ruuhkautuneisuuden takia.
Vesikansa on mieltään, että kaikkien hyvinvointialueiden strategiasuunnitelmissa tulisi olla itsemurhien ehkäisyosio. Jokaiselle, itsetuhoisten ajatusten kanssa taistelevalle henkilölle, täytyy tarjota mahdollisuus matalakynnyksiseen keskusteluapuun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Näin ollen hyvinvointialueilla on oltava aktiivisesti kokoontuva itsemurhien ehkäisyryhmä. Myös terapiatakuu on elintärkeä.
Lue uutinen MIELI ry:n sivuilta. Jos sinulla tai läheiselläsi on itsetuhoisia ajatuksia, voit soittaa 24 tuntia vuorokaudessa suomenkieliseen kriisipuhelimeen. Katso tukea ja apua-sivulta.
