Stigma
Mielenterveyteen liittyvistä aiheista puhuminen on aina ollut herkkä asia. Julkisuuteen tulee kuitenkin yhä enemmän tarinoita esimerkiksi masennuksesta, uupumuksesta tai paniikkihäiriöistä kärsivistä ihmisistä.
Mutta kun puhutaan mielenterveydestä, samassa yhteydessä kuullaan usein vieläkin sana stigma. Vaikka monelle sana on jo tuttu, on hyvä käydä vähän tarkemmin läpi sen tarkoitusta.
Stigmalla tarkoitetaan sosiaalista leimautumista, joka ei ole toivottua. Kyseistä leimaa kohdistetaan ihmiseen, joka käyttäytyy valtaosan mielestä poikkeavasti. Toisin sanoen hän voi näyttää muiden silmissä niin sanotusti heikolta, huonolta, oudolta, toivottomalta tai arvottomalta. Yhteisön sisällä liikkuvat kielteiset ennakkoluulot sekä tiedon puute toimivat stigmatisoinnin pohjina.
Leimauksen kohteena oleva henkilö voi joutua kärsimään monia haitallisia seurauksia. Häntä saatetaan pilkata tai jopa välttää. Esimerkiksi itseluottamuksen pieneneminen, kärsimys tai häpeän tunne ovat yleisiä negatiivisia vaikutuksia.
Stigmaa kutsutaan näin ollen myös häpeäleimaksi. Selityksen myötä on helpompi ymmärtää miksi mielenterveyteen liittyvistä ongelmista puhuminen voi tuntua monelle ylipääsemättömältä.
Stigman poistaminen
Kuten yllä mainittu, stigmojen pääsyyt ovat usein ennakkoluulot ja tiedonpuute.
Näin ollen häpeäleimojen vähentäminen tai poistaminen liittyy vahvasti näihin kahteen seikkaan. Molemmat ovat myös kietoutuneet toisiinsa, joten niitä ei kannata kohdata erikseen.
Ennakkoluulot ovat joko suotuisia tai epäsuotuisia yleistäviä ajatuksia ja tunnetiloja muita ihmisiä tai tiettyä asiaa kohtaan. Usein kyseiset luulot ovat virheellisiä ja perustuvat pitkäaikaisiin tottumuksiin, joita on vaikea muuttaa muutamassa päivässä. Näillä on myös tapana herättää vahvoja tunteita, jotka muodostavat vielä sekavamman yhtälön.
Joustamattomuus ja lukkiutuneita asenteita yhteisössä, mielenterveysongelmiin liittyen, on mahdollista helpottaa levittämällä asianmukaista tietoa. Erilaisten asiantuntijoiden, kuten psykologien ja psykoterapeuttien, vahvistamat sanomat auttavat saamaan uskottavuutta.
Julkkisten henkilökohtaiset mielenterveystarinat tuovat lisää näkyvyyttä ja hyväksyntää isommassa mittakaavassa. Myös niin sanotut tavalliset some-käyttäjät voivat saada paljon aikaiseksi avautumalla omista kokemuksistaan, omilla kanavillaan.
Koska ennakkoluuloja on vaikea poistaa, pelkän tiedon levittäminen ei välttämättä tuota kaikkia toivottuja tuloksia. Jumissa olevat uskomukset voidaan keventää esimerkiksi käyttämällä huumoria, joka on erittäin voimakas apuväline.
Ennakkoluulojen vähentäminen tai poistaminen on myös hyvä harjoitella omien läheisten kanssa ensin. Lähellä olevien sukulaisten ja ystävien tuki auttaa pienentämään stigmojen negatiivisia vaikutuksia.
Ennen kaikkea on kuitenkin tärkeetä huolehtia itsestään. Hyväksymällä itsesi ja antamalla itsellesi anteeksi sekä pitämällä oma arkesi tasapainoisena, selkeiden rutiinien avulla, auttavat paljon avautumisprosessissa.
Terapeuttiville haluaa vähentää stigmaa
Maanantaina 10.10. vietettiin vuosittaista Maailman Mielenterveyspäivää. Ympäri Suomea näytettiin vihreää valoa sekä tarjottiin Huolituoli-päivystystä huolien jakamiselle.
Myös Kotkassa nähtiin erittäin onnistunut Kymppikymppi -päivä. Vihreää valoa nähtiin Sapokan vesipuistossa, Kotkan konserttitalolla, Langinkosken kirkolla sekä Kehitysvammaisten tukiyhdistyksen toimitiloissa. Huolituoliin pääsi istahtamaan Kotkan pääkirjastossa.
Osana tapahtumaa MIELI Suomen mielenterveys ry myöntää aina Mielenterveyspalkinnon henkilölle tai yhteisölle, joka on omassa elämässään ja toiminnassaan edistänyt ihmisten henkistä hyvinvointia.
Vuoden 2022 Mielenterveyspalkinto myönnettiin psykoterapeutti ja somevaikuttaja Ville Meriselle. Häntä tunnetaan ehkä paremmin nimellä Terapeuttiville. Hän luo mielenterveyteen liittyvää sisältöä erilaisissa sosiaalisen median kanavissa.
Videot tavoittavat erilaisia kohderyhmiä, mutta ovat pääasiassa suunnattu nuorille ja nuorille aikuisille. Satoja tuhansia seuraajia kerännyt psykoterapeutti, käsittelee vaikeita aiheita, kuten yksinäisyyttä, masennusta ja syrjäytymistä. Samalla Merinen antaa vinkkejä, millä tavalla voi vahvistaa omaa mielenterveyttä. Esimerkiksi tapoja helpottaa ahdistusta.
Päätavoitteenaan hänellä on vähentää suomalaisten mielenterveydestä puhumiseen liittyvää stigmaa, mutta myös aktivoida ihmisiä puhumaan hankalista aiheista. Terapeuttiville ohjaa tarvittaessa myös avun piiriin.
Käy katsomassa, kuuntelemassa ja seuraamassa Terapeuttivillen vaikuttavaa ja asiantuntevaa mielenterveyssisältöä YouTubessa, Instagramissa, TikTokissa ja Twitchissä. Monipuolisissa ja lämminhenkisissä lähetyksissä voit myös kertoa omia ajatuksia ja kokemuksia chatin muodossa, johon Merinen pyrkii aktiivisesti vastaamaan.
