Sää vaikuttaa mielialaamme
Sää on iso osa elämäämme. Jokainen meistä on päivittäin tekemisissä sen kanssa.
Tiedämme myös intuitiivisesti, että sää on yhteydessä mielialaamme. Esimerkiksi iloisen tunnelman kuvastamiseksi lapsi piirtää usein auringon. Surullisempaa ympäristöä hän kuvaa taas sateella.
On kuitenkin merkittävää, että on tehty yllättävän vähän tutkimusta säästä ja sen suhteesta mielialaamme. Kun mietimme tietoisesti mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä, sää ei yleensä ole listan ensimmäisenä. Joskus sitä ei oteta mukaan ollenkaan, kuten maailman ’onnellisimpien’ maiden valintakriteereissa nähdään.
Vaikka mielen hyvinvointiin ja pahoinvointiin vaikuttavat loogisesti monet, erilaiset asiat, on vaikea kiistää, että sään ja tunnetilojen välillä on vahva suhde. Kyseistä suhdetta on kuitenkin hankala pukea selkeiksi sanoiksi, koska se on niin monimutkaista.
Yksi johtopäätös voi olla, että päivittäinen sää vaikuttaa enemmän negatiiviseen mielialaan kuin positiiviseen. Toisin sanoen, säällä on vahvempi voima pahentaa pahaa oloa, sen sijaan, että se vahvistaisi hyvää oloa. Esimerkiksi auringon puute tai liiallinen tuuli voivat johtaa siihen, että jo alustavasti alakuloinen ihminen voi yhä huonommin.
Kausiluonteinen mielialahäiriö
Suomessa on neljä vuodenaikaa. Nimittäin kevät, kesä, syksy ja talvi. Tämä monipuolisuus ei ole itsestäänselvää joka maailman kolkassa. Näin ollen voimme olla onnellisia neljän kauden tuomasta kauneudesta ja vaihtelusta.
Vaihtelevalla säällä on kuitenkin vaikutusta mielenterveyteemme. Eri vuodenaikojen seurauksena monet kärsivät jopa äärimmäisistä mielialan vaihteluista. Se koetaan yleensä samoihin aikoihin joka vuosi.
Ilmiötä kutsutaan kausiluonteiseksi mielialahäiriöksi tai masennushäiriöksi. Mukavuuden vuoksi hyödynnämme jatkossa myös lyhennettä SAD, joka tulee englanninkielisestä käännöksestä ’seasonal affective disorder’.
Alla keskitytään kahteen ääripäähän: talvi ja kesä.
Talvikausi
Kun puhutaan kausiluonteisesta mielialahäiriöstä, ihmisille muodostuu usein ensimmäisenä kuva kylmästä ja pimeästä talvesta.
Tämä ei ole turhaa, koska todennäköisyys kärsiä kyseisestä sairaudesta on suurempi korkeimmilla leveysasteilla, jossa on enemmän pimeitä päiviä.
Pimeään vuodenaikaan liittyy myös melatoniin ylituotanto, serotoniinin puute ja kaamosmasennus. Ihmiset, joilla on jo masennuksen historiaa, ovat erityisen haavoittuvaisia talvella.
Suurin syy talvikauden pahoinvointiin on luonnollisen rytmin häiriintyminen. Suomessa asuvat ovat tuttuja sen arjen kanssa, jossa herätään aamupimeässä, ollaan koko päivä sisätiloissa ja mennään kotiin iltapimeässä. Valonpuute haittaa ihmisen biologista kelloa.
Valo on niin tärkeä meille, että riittämätön määrä aiheuttaa luonnollisen hormoonisäätelyn sekaisin menoa. Tämän myötä mielialamme voi heikentyä tai jopa masentua. Toivottomuuden olotila tuo mukanaan muun muassa ärtyneisyyttä ja keskittymisvaikeuksia.
Seurauksena nähdään myös väsymystä tai uupumusta. Vähäisemmät energiavarastot tarkoittavat lisääntynyttä unentarvetta. Tämä kulkee usein käsi kädessä isomman ruokahaluan kanssa. Pääasiassa talvisen SAD:n kanssa taisteleva haluaa enemmän sokeria, joka voi johtaa erilaisiin kehollisiin ongelmiin, kuten painonnousu.
Koska valonpuute on suurin ongelma talvikauden mielialahäiriön tapauksessa, sen ratkaisu saattaa löytyä valon lisäämisessä. Luonnollista auringonvaloa on kuitenkin vaikea saada, jos ei sattumalta pääse lentokoneella monen tuhannen kilometrin päähän rantakohteeseen.
Kirkasvalohoito on todetty tehokkaaksi keinoksi hoitaa kaamosmasennusta. Jo puolen tunnin keinovalaistus, sopivan lampun muodossa, saa alakuloisen henkilön piristymään huomattavasti. Sanotaan, että tehokkaimmillaan hoito on aamulla. Kirkasvalolampun kannattaakin asentaa aamupalapöydän ääreen. On myös tärkeetä saada, epäsuorasti, riittävästi valoa silmiin. Kyseistä hoitoa kannattaa jatkaa 12 viikon ajan.
On myös olemassa niin sanottu aamunkoitto-simulaattori, jolla on tapana jäljittää auringonnousua keinotekoisella valolla. Tämä on vielä parempi vaihtoehto luonnollisen rytmin kannalta. Muista aina käyttää hyväksyttyjä laitteita ja kysyä asiantuntijoiden neuvoja. Auringosta, normaalisti, saatuja D-vitamiineja voi korvata, jossain määrin, lisäravinteella apteekista.
Vaikka talvi on pääasiassa pimeätä, on myös luonnolisen auringonvalon hetkiä päivän aikana. Näitä kannattaa hyödyntää, jos vain mahdollista, koska mikään ei kuitenkaan korvaa aitoa valoa ja luonnollisia D-vitamiineja.
Kesäkausi
Vaikka SAD on pääasiassa kylmän talvikauden sairaus, se ei tarkoita, että kesä on pelkkää ruusuilla tanssimista. Kuumempi sää voi laukaista erilaista käytöstä. Varsinkin, jos kesän sää poikkeaa huomattavasti talvisesta vastineesta. Niin kuin Suomessa on tavallista.
Kuuma ilma haastaa kehon haihduttamaan lämpöä, joka voi johtaa verenpaineen nousuun. Lisäksi, tämä ilmiö saattaa aiheuttaa hengitysvaikeuksia. Kokonaisuus voi tuntua samankaltaiselta kuin ahdistus.
Kuten talvisen SAD:n kohdassa tuli ilmi, valo on todella tärkeä ihmisen energiatasoille. Kesän auringosta tulee väistämättä enemmän energiaa. Tämä on alustavasti tietenkin myönteinen, mutta yhtäkkinen energiatehostus voi olla myös liikaa joillekin. Seurauksena voi olla voimakas levottomuuden tunne, koska suurta energiamäärä on vaikea purkaa.
Kesän hyvien säiden myötä on myös tyypillistä tuntea tarvetta tehdä enemmän kuin normaalisti. Varsinkin Suomessa, lyhyt kesä johtaa usein siihen, että on otettava kaikki irti lyhyessä ajassa. Tämä kiire voi stressata mieltä ja kehoa.
Muita tyypillisiä oireita kesäkauden mielialahäiriössä ovat univaikeudet ja ruokahaluun liittyvät ongelmat. Vähentynyt unen tarve tai univaje ja vähentynyt ruokahalu tai painonpudotus ovat yleensä lämmöstä johtuvan ahdistuneisuuden seurauksia. Kesän sää aiheuttaa myös tyypillisesti enemmän ärtyneisyyttä, joka voi johtaa huonompaan itsehallintaan ja jopa väkivaltaan.
Kesäisen SAD:n hoitamiseksi on hyvä huolehtia terveydestä. Terveelliset elämäntavat auttavat pienentämään sen riskiä laukaista. Esimerkiksi säännöllisellä unirytmillä, tasaisella päivärytmillä, säännöllisillä liikuntatottumuksilla sekä terveellisellä ruokatavoilla pääset hyvään alkuun. Joskus voi olla tarvetta myös lääkärikäynnille.
Äärimmäisiä sääolosuhteita ja kuuhulluus
Sääilmiöt ovat erilaisia ympäri maailmaa. Kaikissa maissa ei ole esimerkiksi neljä vuodenaikaa.
Joissain paikoissa voi olla äärimmäisiä sääolosuhteita, kuten kuivuutta, tulvia ja hurrikaaneja. Nämä lisäävät yleensä huomattavasti stressitasoja, mutta voivat myös tuoda ihmisiä yhteen kriisiauttamisen merkeissä. Nykyihmisiä puhuttaa myös ilmastonmuutos, johon voi litttyä esimerkiksi syyllisyyden tunnetta.
Auringon lisäksi, kuu vaikuttaa epäsuorin keinoin säähän. Sillä on esimerkiksi suuri merkitys valtamerten vuorovesiin ja jopa napojen lämpötiloihin. Ilman kuuta meillä olisi huomattavasti erilainen sää. Näin ollen mielenterveys on myös yhteydessä kuuhun ja sen voimaan muuttaa maailman sääolosuhteita. Ehkä sana ’lunatic’ eli kuuhullu liittyy tähän.
Olemme kaikki erilaisia
Kun tajuamme, että sää on osittainen syypää mielenterveydemme vaihteluihin, mielialan ongelmat voivat olla helpommin selitettävissä. Pahan olon ja ihan masennuksen välillä on kuitenkin eroa. Masennus on yleisesti ottaen pitkäkestoisempi pahan olon tunne.
Joka tapauksessa olemme kaikki erilaisia. Jotkut tykkäävät enemmän kesästä ja toiset taas talvesta. Kaikki reagoivat myös omalla tavallaan eri säävaiheluihin. On herkempiä ja vähemmän herkkiä yksilöitä.
Vaikka olemme kaikki erilaisia ja reagoimme eri tavoin säähän, on silti hyvä listata yleisiä tapoja, joilla voi pienentää SAD:n riskiä. Hyviä esimerkkejä ovat:
- Puhu muille huolistasi
- Tavoita samanhenkisiä ihmisiä
- Yritä nähdä ongelmat oikeassa perspektiivissä
- Muuta asennettasi tiettyä säätä kohtaan myönteisemmäksi
- Auta toista näkemään tiettyä sääolosuhdetta eri tavalla
- Osallistu vapaaehtoistyöhön
- Harrasta luontoterapiaa
- Tee mindfulnessharjoituksia
- Kasvata omaa sietokykyäsi
- Pyydä apua terapeutilta tai muulta asiantuntijalta
