Isoaivot, pikkuaivot ja aivorunko
Ihmisen aivot ohjaavat kaikkia kehon toimintoja. Ne ovat erittäin monimutkainen kokonaisuus, mutta elintärkeä toimivan vartalon ja mielen kannalta.
Aivot koostuvat kolmesta pääosasta. Nimittäin isoaivot, pikkuaivot ja aivorunko. Alla on suhteellisen lyhyt selitys aivojen rakenteesta. Tiedon myötä tulee myös suurempi vastuuntunne huolehtia aivojen terveydestä.
Aivojemme suurinta osaa tunnetaan isoaivona. Latinan kielellä se on Cerebrum. Sitä kutsutaan myös ajattelevaksi osaksi, jonka tarkoituksena on huolehtia niin sanotuista korkeimmista toiminnoista. Muun muassa kuulo, näkö, kosketus, puhe, tunteet, päättely, oppiminen ja muisti hoituvat tällä alueella. Isoaivot jakautuvat oikeaan ja vasempaan aivopuoliskoon tai hemisfääriin.
Lyhyesti sanottuna, oikean hemisfäärin uskotaan olevan luovuuden puoli. Kun taas vasen hemisfääri pidetään enemmän analyyttisenä ja loogisena. Esimerkiksi kieli nähdään vasemman puolen tehtävänä.
Mielenkiintoista on tieto, että oikea puolisko kontrolloi kehon vasempaa puolta ja vasen puolisko hoitaa kehon oikeaa puolta. Niin sanotut aivokurkiaiset yhdistävät sitten molemmat isoaivojen hemisfäärit, jonka myötä ne voivat vastaanottaa tietoa kummaltakin puolelta ruumista. Mikään aivon osa ei toimi yksinään.
Molemmat isoaivojen puoliskot voidaan jakaa vielä neljään osaan. Otsalohko, Ohimolohko, Päälakilohko ja takaraivolohko. Otsalohko hoitaa muun muassa käyttäytymisen, persoonallisuuden, tunteiden, ongelmanratkaisun, puheen, kehon liikkeen, arvostelun, älykkyyden, keskittymisen ja itsetunnon toiminallisuuksia.
Ohimolohko auttaa muun muassa kielen ymmärtämisessä, muistissa, kuulossa ja organisoinnissa. Päälakilohkon vastuualueisiin kuuluu taas asioita, kuten kielen tulkitseminen, tuntemus, motooriset kyvyt, tilavuus, kipu, lämpötila, näkö, kuulo ja muisti. Takaraivolohko tulkitsee näköä, värejä, valoa ja liikettä.
Jokaista aivolohkoa voidaan vielä jakaa edelleen. Syvemmät rakenteet ovat esimerkiksi hypotalamus, aivolisäke, käpylisäke, talamus, tyvitumake ja limbinen järjestelmä.
Lisäksi on olemassa vielä pikkuaivot, eli Cerebellum, jotka sijaitsevat juuri isoaivojen alapuolella. Tämän tehtävänä on ryhti, tasapaino ja lihasliikkeet. Toisin sanoen, pikkuaivot määräävät, kuinka lihaksesi toimivat yhdessä.
Lopuksi, aivorunko yhdistää sekä isoaivot että pikkuaivot selkäytimeen. Tämän avulla suoritetaan monia auttomaattisia tehtäviä, kuten syke, hengitys, ruoansulatus, kehon lämpötila, verenkierto, yskiminen ja nieleminen.
Monimutkainen kokonaisuus
Keskushermosto koostuu aivoista ja selkäytimestä. Aivot kommunikoivat kehon kanssa selkäytimen ja aivohermojen kautta.
Aivohermoja on kaksitoista. Jokaisella aivohermolla on oma tehtävänsä. Esimerkiksi aivohermoista suurin, eli kolmoishermo, huolehtii kasvojen tunnosta ja puremalihasten liikeestä.
Keskushermostosta löytyy valkeaa ja harmaata ainetta, jotka ovat hermokudoksia. Aivot koostuvat suunnilleen 60 prosenttia valkeasta aineesta ja 40 prosenttia harmaasta aineesta.
Lyhyesti sanottuna, harmaata osapuolta voidaan pitää tietokoneena, koska se on vastuussa korkeimmista kognitiivisista toiminnoista tiedonprosessoinnin muodossa. Näin ollen, harmaa aine vastaanottaa 95 prosenttia kaikesta aivoihin menevästä hapesta. Valkeaa vastaavaa voidaan nähdä taas virtalähteenä, koska se välittää sähköisiä signaaleja.
Aivojen ja kehon välisen kommunikoinnin kannalta tärkeitä yksiköitä ovat myös, aivoissa sijaitsevat, kahdenlaiset solut. Nimittäin hermosolut ja gliasolut. Hermosolut välittävät tietoa sähköisten ja kemiallisten signaalien kautta. Gliasolut toimivat, ikään kuin, hermosolujen liimana. Ne tarjoavat suojaa, ravintoa ja rakenteellista tukea.
Kaiken lisäksi aivoista löytyvät vielä onteloita, joita kutsutaan kammioiksi. Kammioita on yhteensä neljä. Näiden sisällä virtaa väritöntä aivoselkäydinnestettä, joka täydentyy jatkuvasti. Aivoihin kulkeutuu myös verta sisäisen ja ulkoisen kaulavaltimon avulla.
Yllä on vain murto-osa aivojen rakenteeseen liittyvästä tiedosta. Kuten näet, tämä on todella monimutkainen kokonaisuus. Jokainen aivon osa on vastuussa tietyistä toiminnoista, mutta ne ovat myös vahvasti yhteydessä toisiinsa. Minimaalinen tieto aiheesta auttaa kuitenkin tekemään myönteisempiä päätöksiä aivojen, ja samalla yleisen, hyvinvoinnin kannalta.
Sekä haitallinen että hyödyllinen
Koska ihmisen aivot ohjaavat kaikkia kehon toimintoja, jokainen tekeminen vaikuttaa niihin ja toisinpäin.
Aivojemme terveydestä huolehtiminen on erittäin tärkeä, ja usein unohdettu, tapa elää tasapainoista elämää. Asia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen, koska tietty harrastus, liike tai ajatus voi olla osittain harmillinen ja toisaalta hyödyllinen aivoille.
Hyvä esimerkiksi on videopelaaminen. Kyseisellä aktiviteetillä on potentiaalia kehittää vaikka muistia, loogista ajattelua sekä käsien ja silmien koordinaatiota. Mutta sillä on samalla mahdollisuus sekoittaa aivojen dopamiinijärjestelyjä ja tukahduttaa tunteita. Ehkä järkevä nyrkkisääntö on myös tässä, että liikaa on liikaa.
Kaiken kaikkiaan, olemme myös yksilöitä, joiden aivot reagoivat todennäköisesti eri tavoin, eri ärsykkeille. Tässä artikkelissa käydään kuitenkin läpi muutamia, yleisiä toimia, jotka vaikuttavat aivojen terveyteen. Ensin listataan aivoille haitallisia seikkoja, jonka jälkeen keskitytään mahdollisiin ratkaisuihin.
Mistä aivosi kärsivät?
Ylistimulaatio on yksi modernin yhteiskuntamme suurimpia haittavaikutuksia aivoille.
Teknologian myötä olemme enemmän ja enemmän perillä maailman menosta, mutta seurauksena nähdään jatkuva virta erilaisia tekstiviestejä, sähköposteja ja uutisia. Aivot kokevat tämän informaatioylikuormituksen hämmentävänä ja jopa ylivoimaisena.
Sekavuudesta huolimatta, monet ylpeilevät lukematta olevien viestien ja uutisista saadun tiedon määrän kanssa. Tässä maailmassa kerätty ja opittu tieto nähdään valtana. Kilpailukulttuurin merkeissä, sitä on saatava niin paljon ja nopeasti, että ylistimulaatio kulkee usein käsi kädessä multitaskingin kanssa.
Multitaskingissa suoritetaan kaksi tai useampaa tehtävää samaan aikaan. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että se on lähes aina harmillista ihmiselle, koska se lisää stressihormoonien määrää huomattavasti. Aivomme eivät ole luotu tekemään liian monta asiaa samanaikaisesti. Ei ainakaan tuottavalla tavalla. Esimerkiksi älypuhelimen avulla suoritetaan paljon multitaskingia.
Näytön tuijottaminen onkin yhä suurempi ongelma. Oli se sitten älypuhelin, televisio, läppäri tai tabletti. Vietämme todella paljon aikaa ruudun äärellä jossain muodossa. Näytössä oleva videopeli tai elokuva vie ihmisen, ikään kuin, toiseen maailmaan. Aivot eivät kuitenkaan osa hyvin erottaa tätä keinotekoista ympäristöä luonnollisesta maisemasta. Ne kokevat näytöllä näkyvän räjähdyksen tai onnettomuuden oikeana tapahtumana.
Jatkuvan tuijotuksen seurauksena myös näkö voi heikentyä. Sen ohella niskojen ja varsinkin korvien terveys saattaa kärsiä. Näytön kuva tulee yleensä yhdessä äänen kanssa. Jos kuuntelee liian kauan kovaäänistä musiikkia, on mahdollista tuhota kuulon aivomekanismit. Ja rikkoutunut kuulo ei palaudu ennalleen.
Kun ihminen viettää liikaa aikaa digitaalisessa maailmassa, hänen taitonsa luoda luonnollisia aivoyhteyksiä heikentyy. Luonnollisten asioiden puuttuminen on iso tekijä aivoterveyden kannalta. Varsinkin Suomen talvessa, jossa pimeys ja sisällä istuminen korostuvat, altistuminen auringonvalolle on vaikeeta. Näin ollen aitoa onnellisuuden tunnetta on yhä vaikeampaa saavuttaa. Yksinäisyys ja masennus voivat olla seurauksia.
Liiallisella yksinäisyydellä on vahva yhteys kognitiivisten taitojen heikkenemiseen. Sillä on voima muuttaa aivojen neurokemiallisuutta. Sosiaalisesti eristäytyneillä ihmisillä nähdään usein huonompi hermosolujen terveys. Lisäksi, he menettävät enemmän aivojen harmaata ainetta.
Kaikki yllä listatut, aivoille haitalliset seikat aiheuttavat, jollain tavalla, stressiä kehoomme ja mieleemme. Krooninen stressi voi mahdollisesti tappaa aivosoluja sekä pienentää aluetta, joka hoitaa oppimisen ja muistamisen. Pidemmän päälle voi ilmetä jopa Alzheimerin. Stressi on usein yhteydessä negatiiviseen ajatteluun, joka on myös haitallinen tapa. Se aiheuttaa mielialaa tukevien hermopiirien epätasapainoa. Tämä epätasapaino voi johtaa sitten kaikenlaisiin toiminnallisiin vaikeuksiin.
Liikkumattomuus tuo mukanaan monta haitallista seurausta kehollemme. Kuten stressin tapauksessa, liikkumattomuus nostaa esimerkiksi dementian kehityksen riskiä. Modernissa yhteiskunnassa olemme tottuneet istumaan paikallaan monta tuntia päivittäin. Ohimolohko, joka tuottaa aivoissa uusia muistoja, näyttää kärsivän liiallisesta istumisesta. Myös sydänongelmat, ylilihavuus ja diabetes ovat potentiaalisia, heikomman aivoterveyden mahdollistavia, kohtaloita.
Koska olet todennäköisesti mitä syöt, epäterveelliset ruokatottumukset eivät saa unohtua tältä listalta. Ihmiset, jotka nauttivat enemmän roskaruokaa, kärsivät yleensä kutistuneista aivon alueista, jossa muisti ja oppiminen sijaitsevat. Myös ylensyöminen on yhä suurempi ongelma. Sekä epäterveellisen että suhteellisen terveellisen ruoan liiallinen syöminen voi aiheuttaa haittavaikutuksia aivoillesi.
Liikunnan yhteydessä puhutaan usein levosta. Vaikka sanotaan, että tavallinen aikuinen tarvitsee 7 tai 8 tunnin yöunet, se on tietenkin kaikille vähän erilaista. Joka tapauksessa riittämätön unensaanti loogisesti huonontaa ihmisen kognitiivisia taitoja. Päätösten tekeminen, ongelmien ratkaiseminen, asioiden muistaminen ja looginen ajattelu saattavat kärsiä. Näin ollen yleinen mielenterveys kärsii pahasti.
Lopuksi, aivoille mahdollisia huonoja tapoja ovat vielä esimerkiksi tupakointi, alkoholi ja lääkkeet. Tupakointi hankaloittaa verenkiertoa aivoihin. Korkeat nikotiiniarvot voivat muuttaa tupakoitsijan aivostruktuurin, joka johtaa muun muassa riippuvuuteen ja olotilavaihteluihin.
Alkoholilla ja lääkkeilläkin on tapana sekoittaa aivojen tapoja käsitellä, vastaanottaa ja lähettää sähköisiä signaaleja. Luonnolliset käsittelymenetelmet häiriintyvät. Näiden käyttö aiheuttaa kielteisiä muutoksia hermosoluissa. Eniten ne vaikuttavat aivorunkoon, limbiseen järjestelmään ja aivokuoreen.
Miten ylläpidät terveellisiä aivoja?
Yllä on jo hyvä lista sekoista, joista aivot saattavat kärsiä. On kuitenkin hyödyllistä keskittyä myös mahdollisiin ratkaisuihin. Millä tavalla pystymme huolehtimaan aivojemme hyvinvoinnista? Ota vastuu aivojesi terveydestä.
Kuten mainittu, monella haitallisella toiminnalla on samalla hyödyllinen puoli. Se on usein kaksipiippuinen asia. Liiallisen tiedon kerääminen voi ylikuormittaa, mutta säännöllinen oppiminen auttaa myös stimuloimaan aivoja myönteisesti. Uuden oppiminen on todettu olevan erittäin hyödyllistä mielenterveydelle.
Esimerkiksi oppimalla uuden kielen pystyt vahvistamaan aivojesi luonnollista kykyä prosessoida tietoa sekä keskittyä ja muistaa paremmin. Sama pätee uuden musiikkisoittimen sisäistämisessä. Molemmat vaikuttavat sekä valkean että harmaan aineen toiminnallisuutteen, jonka myötä voit avata uusia ulottuvuuksia itsessäsi.
Eri ulottuvuuksien mahdollisuus ei tarkoita, että kannattaa jatkaa multitaskingin tapaa. Aivojen kannalta on parempi keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan. Näin pidät hermosolusi puhtaana, koska stressi ei pääse liikuttamaan aivojasi. Kun keskityt yhteen asiaan olet myös paljon tuottavampi. Aivoja voi stimuloida esimerkiksi videopeleillä.
Vaikka näytön tuijottamista kannattaa rajata mahdollisimman paljon, sen avulla voi tietenkin myös opettaa itsellesi, ja aivoillesi, hyödyllisiä taitoja. Lapset, jotka pelaavat säännöllisesti videopelejä, näyttävät kehittyvän enemmän kognitiivisen osaamisen suhteen kuin lapset, jotka eivät pelaa ollenkaan. Esimerkiksi aivoalueet, joissa sijaitsevat keskittyminen ja lyhytkestoinen muisti, ovat aktiivisia pelaamisen aikana.
Videopelien sijasta voit kehittää aivojasi samaten vaikka muisti- ja palapeleillä tai Legojen rakentamisella ja pöytätenniksellä. Kaikessa tekemisessä kannattaa kuitenkin muistaa leikin tärkeyttä. Leikki parantaa aivojen terveyttä ja mielen hyvinvointia huomattavasti. Kuten kaikissa asioissa, pelaamista kannattaa harrastaa tasapainosesti niin, että sen antamat hyödyt säilyvät.
Tasapaino on näin ollen asia, jota pitäisi soveltaa kaikessa tekemisessä. Kuten aivot, elämä koostuu monesta osa-alueesta, jotka on hyvä olla terveellisessä tasapainossa. Esimerkiksi urheilussa, ruokatavoissa, sosiaalisessä elämässä ja terveydessä on löydettävä jonkinlainen tasapaino. Se on aikaa vievä prosessi, joka vaatii itsetuntemusta ja joustavuutta.
Luonto on mahtava ympäristö tuoda elämääsi tasapainoa. Luonnolla on parantava voima. Se auttaa aivojasi lepäämään ja palautumaan vilkkaan työ- tai koulupäivän jälkeen. Puutarhanhoito on hyvä esimerkki puuhailusta, joka vie aivosi lähemmäs luontoa. Nauti myös auringossa olemisesti mahdollisimman paljon. Se lisää serotoniini-nimisen hormonin vapautumista aivoissa. Tämä kohottaa mielialaa.
Toinen tapa nostaa omaa mielialaa on olemalla sosiaalisesti aktiivinen. Sosiaalisten verkostojen rakentaminen ja sosiaaliseen toimintaan osallistuminen voidaan pitää eräänlaisena aivojumppana. Sillä on voima nostaa aivojesi oksitosiinitasoja, jota tunnetaan myös niin sanottuna rakkaus hormoonina.
Näin ollen, läheisten ihmisten ja uusien tuttavuuksien tuki vähentää masennuksen riskiä huomattavasti ja stimuloi aivojasi kehittämään eri osa-alueita. Sopiva sosiaalinen elämä toimii samalla motivoivana tekijänä ja hyvänä stressinlievittäjänä.
Aivojesi kannalta onkin elintärkeetä pitää stressi kontrollissa. Elämällä mahdollisimman tasapainoista ja omannäköista arkea pystyt välttämään liiallisten stressihormoonien kerääntymisen. Säännöllinen liikunta on avain stressin lieventämiseen ja terveellisiin aivoihin. Aktiivinen elämäntyyli auttaa aivojasi tuottamaan hormooneja, jotka ruokkivat koko kehoasi. Lisäksi, se parantaa vartalon verenkiertoa ja hapenottokykyä.
Tärkeetä on luoda itsellesi sopiva urheilurutiini. Liikkuminen ei tarvitse olla todella rankkaa. Sen on oltava mukavaa toimintaa, jonka myötä pystyt parantamaan yleistä elämäniloasi. Upota arkeesi säännöllisiä, monipuolisia ja mieluisia tapoja liikkua. Esimerkiksi pieni kävelylenkki luonnon maisemissa tai tanssi parantavat mielialaasi, ja aivojesi terveyttä, jo huomattavasti. Varsinkin, jos joudut istumaan paljon päivän aikana.
Liikunta kulkee aina käsi kädessä hyvän levon kanssa. Aikuiset tarvitsevat keskimäärin noin 8 tunnin yöunet, saadakseen kaikki sen hyödyt. Aivosi tarvitsevat lepoa samalla tavalla kuin kehosi. Sopivien unien aikana vartalo pääsee yleensä lepäämään, mutta aivot eivät kuitenkaan pysty deaktivoimaan.
Kun ihminen nukkuu, aivot unelmoilvat, parantuvat ja valmistautuvat. Riittävä lepo on siten erittäin tärkeä keino antaa aivoillesi tarpeeksi aikaa käsitellä vanhoja ja uusia asioita. Muista myös hyödyntää lyhyiden päiväunien ja hieronnan luksusta.
Liikunnan ja levon kanssa, aivot tarvitsevat terveellistä ravintoa ja nestettä. Epäterveellistä ruokavaliota yleensä hallitsee liiallinen sokerinkäyttö. Niin sanottujen yksinkertaisten hiilihydraattien ruokavalio ei hyödynnä aivojasi, joten tämän muuttaminen on hyvä alku kohti terveellisempää elämää. Loogisesti tupakan, alkoholin ja lääkkeiden välttäminen kuuluu tämän elämänmuutoksen kohtaloon.
Terveellisiä ruokavalioita on monenlaisia. Muun muassa tunnettu välimeren dieetti sisältää paljon myönteisiä seikkoja aivojen terveyden kannalta. Tuoreet hedelmät ja vihannekset sekä oliiviöljy, pähkinät ja kala auttavat välttämään aivosolujen menetystä. Toimiva keho tarvitsee myös riittävästi puhdasta vettä. Aivomme hyötyvät paljon hydratoidusta vartalokokonaisuudesta.
Vielä yksi mielenkiintoinen, ja potentiaalisesti hyödyllinen, tapa ylläpitää terveellisiä aivoja on minimalismi. Vilkkaassa ja monimutkaisessa modernissa yhteiskunnassa aivot käyvät tietenkin kuumana. Näin ollen ylistimulointia ja stressiä voi lievittää poistamalla elämästäsi kaikki ylimääräiset asiat, jotka eivät suoraan tue sinun onnellisuutta, menestystä ja tuottavuutta. Minimalismia voi soveltaa muun muassa ruokavalioon, sosiaalisiin suhteisiin, työhön tai tavaroihin.
Lopuksi, on hyvä mainita yksinkertainen keino vahvistaa, aktivoida ja stimuloida molempia aivopuoliskoja. Kuten yllä mainittu, meillä on vasen ja oikea hemisfääri aivoissamme. Niiden toiminta ei ole kuitenkaan symmetrinen. Vasen aivopuolisko kontrolloi vartalon oikeaa puolta ja oikea aivopuolisko hoitaa taas kehon vasempaa puolta. Oikeakätisten ihmisten aivot ovatkin enemmän vasemman hemisfäärin hallitsemia, kun taas vasenkätiset ovat enemmän oikean hemisfäärin alaisuudessa.
Tämän teorian myötä kannattaakin huolehtia siitä, että molemmat aivopuoliskot saavat yhtä paljon huomiota. Harjoittele niin sanotun heikomman kätesi käyttöä. Jos vain mahdollista, ota käyttöön molemmat kädet samaan aikaan. Näin stimuloit aivojasi kokonaisuudessaan.
