Suojaa kehoa ulkopuolisilta hyökkääjiltä
Ennen kuin mietimme mahdollisia immuunisysteemin parannusmenetelmiä, on hyvä tehdä selkeämmäksi, mitä kyseinen järjestelmä tekee ja mistä se koostuu.
Lyhyesti sanottuna, immuunisysteemi suojaa kehoa ulkopuolisilta haittatekijöiltä, kuten viruksilta, bakteereilta, toksiineilta, loisilta ja syöpäsoluita. Sen tarkoituksena on tunnistaa, torjua ja poistaa taudinaiheuttajia, eli patogeenejä, kehosta.
Sillä on, näin ollen, elintärkeä tehtävä terveellisen vartalokokonaisuuden ylläpitämisessä. Terveellisellä tavalla toimiva immuunijärjestelmä, loogisesti, auttaa sinua välttämään sairaaksi tulemista. Toisaalta, heikompi systeemi tekee ihmisen alttiiksi.
Immuunisysteemi koostuu erilaisista soluista, elimistä ja proteiineistä. Valkosolut ovat tärkeessä tehtävässä taudinaiheuttajien torjunnassa. Esimerkiksi nuhakuumeen tapauksessa, tartunnan saaneella alueella, verisuonet laajentuvat tuottaakseen reilusti valkosoluja. Nämä auttavat tappamaan hyökkääjän ja tuottamaan vasta-ainetta.
Järjestelmää voi, lisäksi, vielä jakaa kahteen, yhdessä toimivaan, osa-alueeseen. Nimittäin luonnollinen immuniteetti, joka on syntymästä lähtien toimiva, periytyvä osa, sekä hankittu immuniteetti, joka muuttuu ihmisen elämän aikana. Kehollamme on ikään kuin kaksi, toisiinsa kehkeytynyttä, puolustusstrategiaa.
Luonnollinen immuniteetti
Kun haittatekijä tunkeutuu vartaloon, luonnollinen puoli järjestelmästämme toimii ensimmäisenä, niin sanottuna, puolustuslinjana.
Sitä kutsutaan epäspesifiseksi, koska se tarjoaa yleisemmän tavan puolustaa kehoa. Toisin sanoen, se kohtelee kaikkia hyökkääjiä samalla tavalla. Päätarkoituksena on välttää patogeenien liikkumista ja levittäytymistä muihin vartalon osiin.
Tämän aikaansaamiseksi, luontainen immuunijärjestelmä hyödyntää fyysisiä, kemiallisia ja solumuotoisia puolustuskeinoja. Esimerkiksi iho, hiukset, limakalvot ja mahahappo sekä tappaja- ja syöjäsolut toimivat jonkinlaisina muureina ja vartijoina. Kyseisillä soluilla on tapana ympäröidä, peittää ja, sen jälkeen, tappaa ulkopuolisia hyökkääjiä. Luontaista immuniteettiä tunnetaan välittömästä vaste-ajastaan. Tämä aika on tyypillisesti nollan ja 96 tunnin, eli neljän päivän, välillä.
Hankittu immuniteetti
Toisena puolustuslinjana toimii taas hankittu immuniteettijärjestelmä. Sitä pidetään spesifisenä, koska sillä on ominaisuus tunnistaa patogeenit yksittäisinä lajeina.
Hankittu immuniteetti koostuu imusoluista, tarkemmin B- ja T-lymfosyyteistä, jotka auttavat kehoa kloonisen laajenemisen muodossa.
Prosessissa mainitut imusolut lisääntyvät yhdestä, tai muutamasta solusta, jopa miljooniin. Jokainen klooni sisältää samanlaisen antigeenireseptorin kuin alkuperäisellä solulla ja kaikki taistelevatkin samaa hyökkääjä vastaan. Esimerkkejä hankitun immuniteettijärjestelmän puolustustavoista ovat turvotus, visva, punoitus ja kipu.
Luonnolliseen immuniteettiin verrattuna, tämä osa systeemiä joutuu ensin opettamaan vartalolle, milloin on tarvetta tuottaa vasta-ainetta. Näin ollen, sillä ei ole mahdollisuutta heti puolustautua. Vaikka vasta-aineen muodostuminen kestää yleensä yli 96 tuntia, kehomme oppii nopeasti tunnistamaan erilaisia taudinaiheuttajia. Sillä on siten myös tarpeeksi voimavaroja taistella muuttuvia viruksia ja bakteereita vastaan. Hankittu immuniteetti on pitkäkestoinen ja todella tarkka, koska se menee solujemme muistiin.
Joskus voi käydä niin, että hankitty immuniteettisysteemi hyökkää itseään, koska se ei tarpeeksi hyvin tunnista ulkopuolisia patogeenejä. Tämän myötä voi kehittyä autoimmuunisairauksia, kuten nivelreuma, psoriasis ja erilaiset allergiat.
Mitä kautta patogeenit voivat tulla kehoomme?
Kun tavoitteena on tehdä omaa immuunijärjestelmää vahvemmaksi, on hyvä tietää, mitä kanavia pitkin patogeenit voivat tulla kehoomme. Näin voi olla helpompaa puolustaa itseään näitä vastaan.
Erilaisia tauteja aiheuttavat mikro-organismit löytävät tiensä vartaloomme monella tavalla. Ne voivat päästä meidän sisälle muun muassa suun, nenän tai urogenitaalisten aukkojen kautta. Myös haavat ja vaikka puremat ovat mahdollisia kulkureittejä, koska ne rikkovat ihon estetoimintoa. Samaten jotkut hyönteiset saattavat tehdä tuhon alkua ihon kautta. Patogeenit saattavat hyödyntää useita kanavia.
Suora ihmisten välinen kontakti voi altistaa ulkopuolisille haittatekijöille. Tämä tapahtuu esimerkiksi tulehtuneen ihon tai toisen limakalvojen ja kehon nesteiden kautta. Liian läheisen ihmiskontaktin lisäksi, saastunut veri, ruoka tai vesi voivat aiheuttaa ongelmia. Ruoansulatussysteemin kautta voi tulla monta patogeenia. Lopuksi, osa taudinaiheuttajista voivat levittäytyä ilmateitse.
Kuinka parantaa omaa immuunijärjestelmääsi?
Ylhäällä on erittäin lyhyesti, ja mahdollisimman yksinkertaisesti, selitetty, mistä ihmisen immuunijärjestelmä koostuu, millä tavalla se toimii ja mitä kautta hyökkääjät voivat tulla vartaloomme. Nyt on aika katsoa vähän tarkemmin, miten kyseistä systeemiä voi ylläpitää terveellisesti ja jopa parantaa.
Anna vapaat kädet
Kuten sanottu, immuunijärjestelmällämme on jonkinlainen muisti. Sillä on tapana tunnistaa ja poistaa vieraita hyökkääjiä yhä enemmän ja paremmin. Jotkut ovat sitä mieltä, että mitä useammin annat kehosi sairastua, sitä vahvemmaksi sen on mahdollista kasvaa.
Asia ei ole niin mustavalkoinen, mutta siinä on kuitenkin perää. Vartalomme ei välttämättä vahvistu sairastamisen jälkeen, mutta se oppii puolustautumaan tehokkaammin. Joka sairastamiskerran aikana, kehomme tuottaa vasta-ainetta, joka varastoituu aina seuraavaa kertaa varten, kun kohtaamme saman viruksen tai bakteerin. Tätä kutsutaan immuniteetiksi.
Yleensä ei ole heti tarvetta juosta lääkäriin ja hakea antibioottikuuria, kun patogeeni aiheuttaa vaivaa. Terve ihmisvartalo, ja siihen liittyvä immuunisysteemi, osaa hoitaa hommansa. Anna sille mahdollisuus tunnistaa ja poistaa ulkopuolisia vaaratekijöitä. Näin se vahvistuu huomattavasti.
Terveelliset ruoka- ja juomatottumukset
Ruoansulatusjärjestelmän välityksellä voi tulla erilaisia hyökkääjiä. Terveellinen ja tasapainoinen dieetti onkin taistelun etulinjassa.
Sopiva yhdistelmä hedelmistä, vihanneksistä, palkokasveista, pähkinöistä ja kokojyvistä sekä vähärasvaisista proteiiniruoista ja maitotuotteista antaa hyvän pohjan terveelle immuunisysteemille. Ne sisältävät runsaasti orgaanisia ravinteita, kuten hyviä rasvoja, proteiineja ja vitamiineja.
Hedelmistä ja vihreistä kasveista saa esimerkiksi C- ja B-vitamiineja. Pavuista ja maitotuotteista löytyy sinkkiä. Ja pähkinät sekä siemenet pitävät yllä magnesiumtasoja. Tämäntyyppinen ruokavalio sisältää samaten hyödyllisiä kuituja, jotka ovat hyväksi suolistolle.
Samalla se auttaa saamaan tarvittavat antioksidantit, jotka toimivat, ikään kuin, meidän sisäisenä puolustussysteeminä. Niillä on tapana suojata muun muassa soluja ja elimiä hapettumiselta, jonka myötä tulehduksen mahdollisuus pienentyy.
Lisäksi, on järkevää välttää sokerinkäyttöä. Jos olet nauttinut liikaa valkoista sokeria, virukset ja bakteerit voivat liikkua vapaammin kehossasi. Immuunisysteemi tarvitsee niin sanottuja tappajasoluja puolustautumiseen. Mutta sokerin myötä, kyseiset solut eivät onnistu työssään. Esimerkiksi diabeetikoilla on yleensä enemmän infektioita.
Samanlaisia seurauksia nähdään liiallisen suolan, tyydyttyneiden rasvojen sekä suurien aloholiamäärien käytön kohdalla. Ylensyöminenkin häiritsee ruoansulatuskanavia huomattavasti.
Terveellinen ja tasapainoinen ruokavalio on immuunisysteemisi paras ystävä. Se auttaa myös painonhallinnassa, joka tukee koko järjestelmän toimivuutta. Sopivien ruokatottumuksien ohella, puhdas vesi on elintärkeä. Veremme ja imunesteemme sisältävät immuunisysteemiä tukevia soluja. Ne tarvitsevat runsaasti vettä vartalomme pitkin kiertämistä varten. Toisin sanoen, toimiva immuunijärjestelmä ei toimi ilman vettä.
Lisäravinteet
Vaikka esimerkiksi vitamiinit imeytyvät paremmin hyvän dieetin avulla, on joskus tarvetta kääntyä lisäravinteiden puolelle.
Lisäravinteita on monenlaisia, joita voi käyttää eri tarkoituksiin. Osa niistä pitää kuitenkin sisällään keinoja avustaa terveellisen immuunisysteemin toiminnoissa. Tässä on muutamia mahdollisia lisäravinteita.
Tunnetuimpia esimerkkejä ovat C- ja D-vitamiinit. C-vitamiini auttavat ylläpitämään immuunisolujen terveyttä ja suojaavat infektioilta. Samaten se osaa poistaa tarpeettomia, vanhoja soluja ja korvata ne uusilla. Kaiken lisäksi, C-vitamiinit toimivat antioksidantteina. Hyödyntämällä tätä lisäravinnetta säännöllisin väliajoin, voit potentiaalisesti vähentää muun muassa flunssan kestoa huomattavasti.
D-vitamiinit parantavat koko immuunijärjestelmää hoitavia valkosolujen toimintakykyä. Varsinkin Suomessa, ihmisillä on selvästi vajausta tässä. Matalat D-vitamiinimäärät voivat johtaa kaikenlaisiin infektiosairauksiin. Sopivat lukemat voivat taas avustaa esimerkiksi HIV:n ja hepatiitin parantamisprosessissa.
Yleisesti ottaen, C-vitamiinilisää otetaan päivittäin 250 ja 1000 milligramman välillä. D-vitamiinin suositus on 10 mikrogrammaa päivässä. Annostukset riippuvat tietenkin erilaisista tekijöistä, kuten ikä, mahdollinen raskaus ja veriarvot. C-vitamiini on vesiluikoinen, jonka myötä ylimääräinen saanti tulee yleensä virtsan mukana ulos. D-vitamiini, toisaalta, on rasvaliuikoinen, joten sen kanssa on oltava varovaisempi.
Muita tunnettuja ravintolisiä ovat sinkki, seljanmarja, valkosipuli ja Echinacea-yrtti. Sinkki on välttämätön mineraali terveessä immuunijärjestelmässä. Se avustaa solujen kehityksessä ja niiden välisessä yhteistyössä. Samalla se suojaa kudosesteitä, jotka estävät hyökkääjien sisäänpääsyä. Sinkki on myös tärkeä tekijä tulehdusten välttämisessä. Ilman riittävää sinkkimäärää immuunisysteemi ei pysty toimimaan oikealla tavalla.
Seljanmarja, tai tarkemmin mustaselja, on mielenkiintoinen lisäravinne. Sillä on voimakas vaikutus taistella nimenomaan ylempien hengitysteiden infektioita aiheuttavia bakteeripatogeenejä vastaan. Valkosipulilla on tulehdusta ja viruksia vastaanmeneviä ominaisuuksia. Sillä on tapana parantaa valkosoluja. Sitten on vielä Echinacea-yrtti, jota tunnetaan myös punahattuna. Tämä yrtillinen lisäravinne voi olla tehokas tapa hengitystievirusten ennaltaehkäisemiseen.
Säännöllinen liikunta ja riittävä unenmäärä
Vahvempien lihasten ja tukevamman luuston lisäksi, liikunta kulkee käsi kädessä vakaan immuunisysteemin kanssa.
Sopiva fyysinen harjoittelu mahdollistaa tärkeitä immuunisoluja tulevan verenkiertoon. Se avustaa samaten prosessissa, jossa, jo verenkierrossa olevat solut, siirretään kudoksiin.
Voi sanoa, että urheilun avulla immuunijärjestelmässä olevat solut tulevat aktiivisemmiksi, jonka myötä ne osaavat paremmin tunnistaa ja poistaa patogeenejä.
Liikunnan ei tarvitse, missään nimessä, olla liian rankka ponnistus. Todella intensiivinen urheileminen voi johtaa, pidemmän päälle, immuunisysteemin tuhahduttamiseen. Kohtalaisen aktiivinen ja säännöllinen liikunta on jo tarpeeksi hyvä. Seurauksena kehosi pääsee uudistamaan tärkeitä soluja ja vähentämään tulehdusta. Esimerkkejä sopivasta liikunnasta ovat omassa rytmissä kävely ja pyöräily, mutta myös vaikka puutarhanhoito.
Mutta liikunta ei yksinään riitä. Hyvälaatuinen uni on elintärkeä immuunisysteemisi toimivuuden kannalta. Sen lisäksi, että on väsynyt koko seuraavan päivän, tarpeeton unenmäärä voi potentiaalisesti luoda tulehdusta ja altistaa erilaisille hyökkääjille. Kun nukut riittävästi, immuunijärjestelmäsi pystyy korjaamaan itsensä ja pääsemään tarvittavaan tasapainoon.
Stressin minimalisointi ja aurinko
Pitkäaikanen stressi nostaa selvästi tulehduksen riskiä sekä aiheuttaa epätasapainoa immuunisysteemin solujen toiminnoissa.
Suorien vaikutusten ohella, krooninen stressi pitää sisällään myös toissijaisia vaaratekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi huonompi unenlaatu, epäterveellisemmät ruokatavat ja vähäisempi liikunnan määrä.
Stressiä pystyy minimalisoimaan muun muassa maltillisella liikunnalla, hengitysharjoituksilla, meditoimalla, puhumalla toiselle, kirjoittamalla tai olemalla luonnossa. Luonto tarjoaa erilaisia tapoja vähentää stressiä ja, sitä kautta, ylläpitää terveellistä immuunijärjestelmää.
Kun liikut luonnossa, et hengitä vain happea. Siellä absorboit myös niin sanottuja fytonsidejä. Nämä ovat haihtuvia öljyjä, jotka tulevat ilmaan puiden ja kasvien erittäminä. Sisäänhengitettynä, niillä on erittäin hyvä vaikutus stressin lievittämiseen sekä immuunijärjestelmän parantamiseen.
Luonnossa pääset samalla auringon parantavan voiman vaikutukseen. Auringonvalo on ensisijainen D-vitamiinin lähde, joka on, kuten aikasemmin todettu, elintärkeä toimivalle immuunisysteemille. Säännöllinen auringonvalon saanti aktivoi tärkeitä immuunisoluta lisäämällä niiden liikkumista. Järjestelmän solut täytyy liikkuu patogeenien tunnistamista ja tappamista varten.
Fyysinen kosketus ja naurun voima
Varsinkin korona-aika on näyttänyt maailmalle, mitä tapahtuu, kun fyysinen kosketus ei ole enää itsestäänselvä asia. Kaikki tarvitsemme halin tietyn väliajoin.
Fyysinen ihmiskontakti auttaa saamaan paremman olon, koska se lisää muun muassa dopamiinin, serotoniinin ja oksitosiinin määriä sekä vähentää kortisolia. Kaikki nämä avustavat meitä tuntemaan tarpeellista yhteyttä toisiin. Fyysisen kosketuksen seurauksena on siten vakaampi immuunijärjestelmä.
Hyvän yhteyden toisiin saa myös hymyn tai naurun voimalla. Nauru onkin parasta lääkettä, koska se vähentää haitallisia stressihormooneja sekä lisää tarpeellisten immuunisolujen ja infektiota torjuvien vasta-aineiden määrää. Nauraminen tuo iloa immuunisysteemillesi, itsellesi ja muille.
Huolehtimalla itsestään, annat immuunijärjestelmällesi mahdollisuuden huolehtia sinusta!
