Aivomme jatkavat huoltohommissa
Ihminen viettää keskimäärin noin kolmanneksen elämästään nukkuen tai yrittäessään nukkua. Näin ollen, ei ole vaikea ymmärtää, että yöunet vaikuttavat vahvasti elämänlaatuumme.
Unen tarkoitus on antaa keholle ja mielelle välttämätöntä lepoa päivän päätteeksi. Energiatasoille annetaan mahdollisuus normalisoitua. Siitä huolimatta, sisällämme tapahtuu yllättävän paljon yöunien aikana. Muun muassa ruumiinlämpö alentuu, silmien pupillit supistuvat, sydämen syke laskee, sylen ja virtsan muodostus pienenee ja happea hengitetään sisään vähemmän.
Samalla kasvuhormoonien määrä lisääntyy ja stressihormoonien luku vähentyy. Vartalomme poistaa kertyneitä kuona-aineita, vahvistaa ja muodostaa uusia hermoyhteyksiä sekä auttaa aktiivisia lihaksia rentoutumaan. Unen aikana elimistö tuottaa samaten enemmän uusia soluja ja vasta-aineita kuin hereillä. Aivomme jatkavat siten myös nukkuessaan tarpeellisilla huoltohommilla. Kaikki päivän aikana tapahtuneet kokemukset ja ajatukset käsitellään yön aikana.
Ennen kun katsotaan hyvän ja huonon unenlaadun vaikutuksia yksityiskohtaisemmin, on tärkeä saada kuva, mistä eri vaiheista yöuni koostuu.
Nukkumisen vaiheet
Yöunemme sisältää aina neljä vaihetta. Yhdessä nämä muodostavat yhden unisyklin, jota käymme läpi vähintään kolme, mutta yleensä viisi, tai jopa kuusi, kertaa yön aikana. Jokainen sykli kestää kokonaisuudessaan 90 ja 120 minuutin välillä.
Vaiheet jaetaan kolmeen niin sanottuun NREM-uneen ja yhteen REM-uneen. NREM, eli non-REM-uni tai perusuni, erottuu REM-unesta, eli aktiiviunesta, niin, että siinä ei ole nopeita silmänliikkeitä. REM-sana tarkoittaakin ’rapid eye movement’, eli nopea silmien liikkuminen, englanninkielellä. NREM1 ja NREM2 pidetään kevyen unen vaiheina. NREM3 ja REM-uni ovat taas syvän nukkumisen vaiheita.
NREM1 tunnetaan myös torkkumisena. Se on siirtymävaihe hereillä olemisen ja nukkumisen välillä. Tässä on tyypillistä, että aivojen toiminta sekä silmien liike hidastuvat pikkuhiljaa. Näin ollen on vaikea pitää silmiä auki. Vartalo ja mieli eivät ole kuitenkaan vielä täysin rentoutuneet. Kyseisessä vaiheessä ei vietetä paljon aikaa. Suunnilleen yhden ja viiden minuutin keston jälkeen siirrytään jo seuraavaan univaiheeseen.
NREM2-vaiheessa alkaa jo varsinainen uni, mutta se on vielä hyvin kevyttä. Ihmistä voidaan herättää suhteellisen helposti. Vartalon lämpötila laskee, hengitys ja syke hidastuvat sekä lihakset pääsevät rentoutumaan yhä enemmän. Aivojen toiminta pienenee, mutta ajoittaisia aktiivisuuspuuskia on mahdollista havaita. Vaihe voi kestää aina kymmenestä minuutista, yhteen tuntiin saakka. Kokonaisuudessaan, NREM2 voi olla noin puolet koko yöunen määrästä.
NREM3 on jo todellisen syvän unen vaihe, joka mahdollistaa fyysisen palautumisen ja kasvun. Hengitys ja syke laskevat alimmille tasoilleen. Tästä herääminen voi tuntua todella vaikealta, jonka myötä sekavuus korostuu ja tilannetaju on yleensä hukassa. Normaalisti tämä vaihe on 20 ja 40 minuutin välillä.
Kolmen NREM-vaiheen jälkeen saavumme tunnettuun REM-uneen. Nopeiden silmien liikkeiden lisäksi, aivotoiminta on taas suurta ja lihakset ovat täysin rentoutuneet. Tilannetta, jossa korkea aivotoiminta yhdistyy lihasten maksimaaliseen rentoutumiseen, kutsutaan myös paradoksaaliseksi uneksi.
REM-vaiheen aikana aivomme toiminta voidaan verrata hereillä olevaan olotilaan. Ne käsittelevät erilaisia tietoja, unia ja muistiin liittyviä toimintoja. Sekä keho että mieli ovat siten todella aktiivisia. Todennäköisyys nähdä eloisia unia on paljon suurempi REM-vaiheessa kuin NREM:n vastaavassa.
Tämän syvän unen tarkoituksena on virkistää mieltä ja prosessoida päivän asiat. Aikuinen ihminen viettää noin 15 prosenttia yöunistaan REM-vaiheessa. Vauvoilla tämä voi olla jopa 70 prosentin paikkeilla. REM-uni kestää tyypillisesti kymmenestä minuutista tuntiin. Normaalissa tapauksessa, REM-vaihe saa alkunsa vasta 90 minuutin nukkumisen jälkeen. Niiden pituus suurenee, mitä kauemmin on ollut unen maailmassa.
Jokaisen REM-vaiheen jälkeen on usein pieni, epätietoinen aikaväli, kun ihminen heräilee. Tämän jälkeen koko, vähintään puolitoista tuntia kestävä, sykli alkaa taas alusta asti. Kuten aikaisemmin mainittu, käymme kaikki univaiheet läpi noin kolmen ja kuuden kerran välillä yhden yön aikana. Ensimmäistä kolmea sykliä kutsutaan ydinuneksi, koska melkein kaikki syvä uni tapahtuu täällä. Nämä ovatkin elintärkeitä hyvän unenlaadun kannalta. Jäljellä olevat syklit pidetään jäännösunina.
Hyvät tai huonot yöunet
Koska vietämme niin suuren osan elämästämme sängyn pohjalla, unenlaadusta huolehtiminen on todella merkittävää. Sekä mielenterveyden että kehon kannalta on tärkeetä tietää, milloin on kyseessä hyvät ja milloin huonommat unitottumukset, jotta voimme tehdä tarpeelliset muutokset.
Kun olet nukkunut hyvin, heräät virkeämpänä ja iloisempana. Se tarjoaa hyvän alun pitkälle päivälle. Vaikka olemme kaikki vähän erilaisia, aikuinen ihminen tarvitsee keskimäärin 7 ja 9 tunnin väliset yöunet. Teinit ja kouluikäiset lapset taas hyötyvät vähän pidempikestoisista levoista. Ja taaperoiden sekä vauvojen on oltava unen maailmassa vielä pidempään hyvinvoinnin merkeissä.
Hyvä uni ei ole kuitenkaan pelkästään tuntimäärästä kiinni. Laatu ja säännöllisyys ovat vähintään yhtä tärkeitä. Minimissään 7 tunnin yöuni mahdollistaa kehoasi käymään läpi 4 tai 5 kokonaista sykliä. Näin aivot ja vartalo pääsevät toipumaan ja kehittymään terveellisellä tavalla.
Tarpeellinen unenmäärä ja -laatu pienentävät riskiä saada vakavia sairauksia, kuten sydänongelmat ja diabetes. Myös haitallinen stressi pysyy aisoissa ja terveellisen painon ylläpitäminen on helpompaa. Yleisesti ottaen, ihminen on paremmalla päällä, joka auttaa keskittymään koulussa ja töissä, tekemään parempia päätöksiä, välttämään vaaratilanteita ja solmimaan vakaimpia suhteita.
Riittävän tuntimäärän lisäksi, hyvä esimerkki tasapainoisesta unitavasta on se, että nukahtaa puolen tunnin sisällä siitä, kun on mennyt sänkyyn. Lisäksi, kun herää keskellä yötä, nukahdat 20 minuutin sisällä uudestaan. Mieluiten pystyt kuitenkin nukkumaan läpi yön. Aamulla heräessään on levännyt ja energinen olo.
Mutta maailmamme ei ole niin suoraviivainen paikka, jossa kaikki voivat ja osaavat nukkua hyvin. Seuraukset voivat olla vakavat, jos kehomme ei saa mahdollisuutta lepää kunnolla. Pidemmän päälle, liian lyhyet yöunet johtavat terveydelliseen kärsimykseen. Esimerkiksi glukoosin prosessointi keskeytyy, joka voi edesauttaa diabeteksen syntymistä. Ja verenpaine saattaa nousta, koska sydän lyö tiheämpään tahtiin. Tämä kasvattaa tulehdusten mahdollisuutta huomattavasti. Immunisysteemi menee samaten sekaisin.
Huono unenlaatu johtaa usein myös liialliseen syömiseen. Koska emme saa tarpeeksi energiaa yöunistamme, haemme sitä muista lähteistä. Lisäksi, ajatusten kulku, muistaminen ja uusien asioiden kokeileminen sekä libido kärsivät huonoista unitottumuksista. Samalla krooninen univaje johtaa herkemmin vaikeisiin tilanteisiin ympärillä olevien ihmisten kanssa.
Kaikki nousemme ajoittain väärällä jalalla sängystä. Mutta, jos uneen liittyvät ongelmat yleistyvät ja vaikuttavat arkeen kielteisesti, voi olla kyse nukkumishäiriöistä. Niitä on kaikenmuotoisia, kuten insomnia eli unettomuus tai uniapnea eli hengityshäiriö.
Jos et pysty nukahtamaan puolen tunnin kuluttua, heräilet usein yön aikana ja vietät vähemmän kuin 85 prosenttia sänkyajasta ilman unta, voi olla kyse huonosta unenlaadusta. Tämän huomaa hyvin, kun on väsynyt olo, heikentynyt keskittymiskyky tai suurempi stressi päivän aikana. Myös esimerkiksi stressi, ahdistus ja krooniset sairaudet sekä ulkopuoliset tekijät, kuten toisen kova kuorsaaminen, ovat potentiaalisia ongelmia.
Keinoja parantaa omaa unenlaatua
Hyviin ja huonoihin nukkumistottumuksiin vaikuttavat, näin ollen, monet eri tekijät. Vaikka unenmäärää on helppo mitata, unenlaadun ymmärtäminen ei ole aina niin yksinkertaista. Alla on kuitenkin mahdollisia keinoja tehdä parannuksia omaan unenlaatuun.
- Luo makuuhuoneestasi sopiva ympäristö
Yleisesti ottaen, yöunet nukutaan makuuhuoneessa. Kyseinen huone on siten oltava tarpeeksi pimeä, sopivan viileä ja mahdollisen hiljainen.
Pimeys on hyödyksi melatoniini-nimisen hormoonin tuotannossa, joka auttaa sinua nukahtamaan nopeammin. Viileä, mutta ei kylmä, huoneen lämpötila avustaa samaten melatoniinitasojen nousemisessa. Samalla se kannustaa kasvuhormoonien tuotantoprosessia. Noin 20 celsiusastetta on valtaosalle mukava lämpötila, mutta tämä vaihtelee yksilöittäin.
Hiljaisuus mahdollistaa ulkopuolisten ärsykkeiden minimalisoinnin, joka tarkoittaa, että sinulla on tilaisuus keskittyä täysin omaan hyvään uneen. Sopivan makuuhuoneympäristön saavuttamiseksi voit hyödyntää esimerkiksi pimentäviä verhoja, pitää ikkunaa hieman auki tai käyttää korvatulppia.
- Huolehdi unihygieniastasi
Mukavaan nukkumisympäristöön kuuluu vahvasti myös niin sanotusta unihygienasta huolehtiminen. Termi sisältää makuuhuoneen olosuhteista huolehtimisen lisäksi järkevät päivittäiset rutiinit, jotka kannustavat hyvää unenlaatua.
Sänky on yöunien keskipisteessä. Huono sänky nostaa epäterveellisten unitottumusten riskiä huomattavasti. Sinun on huolehdittava, että patja, tyynyt ja peitto ovat sopivia tarpeisiisi. Lakanat ja tyynyliinat on hyvä vaihtaa säännöllisin väliajoin, koska puhtaus ja vaikka ryppymättömyys edesauttavat hyvää unta. Unihygieniaan liittyy samaten makuuhuoneen pölyjen pyyhkiminen ja ylimääräisten asioiden poistaminen.
- Vältä elektroniikan käyttöä
Yksi suurimpia syitä monen unettomuuteen on, aika varmasti, elektronisten laitteiden käyttö juuri ennen nukkumaanmenoa.
Nykymaailmassa on usein tarvetta olla jatkuvasti tavoitettavissa, mutta oman unenlaadun kannalta on tarpeellista laittaa laitteet välillä sivuun. Näyttöjen valot koostuvat keinotekoisesta sinisestä väristä, jonka tarkoituksena on jäljittää päivänvaloa. Tämä häiritsee unenpäästä kiinni saamista.
Hyvä nyrkkisääntö on lopettaa älypuhelimen, läppärin tai television käyttöä puoli tuntia ennen sänkyyn menoa. Näin annat vartalollesi ja mielellesi mahdollisuuden rentoutua ennen unen alkamista. Voit sen sijaan, lukea vanhanaikaisesti, hyvän fyysisen kirjan. Makuuhuoneessa kannattaa muutenkin minimalisoida elektronisten laitteiden olemassaoloa. Kännykää voi olla hyvä jättää toiseen huoneeseen yöksi. Aseta mieluummin perinteinen herätyskello yöpöydälle.
Jos asunnossasi on wifi-yhteys, on hyvä laittaa se yön ajaksi pois päältä. Kyseiset laitteet välittävät signaaleja ympäristössä, jotka haittaavat terveellistä unta. Tapauksessa, jossa on pakko olla vielä näytön äärellä ennen nukkumaanmenoa, on mahdollista hyödyntää sinistä valoa suodattavia laseja.
- Pidä kiinni uniaikatauluista
Ihmisillä on biologinen kello. Tämä sisäinen kello, joka koostuu hermosoluista, säätelee kehomme vuorokausirytmiä. Unirytmi on osa tätä kokonaisuutta. Kaikilla yksilöillä on kuitenkin erilainen luonnollinen rytmi.
Näitä rytmejä jaetaan tyypillisesti aamu- ja iltavirkkuuteen sekä välityyppisyyteen. Opi tuntemaan biologista kelloasi niin, että tiedät mikä rytmi sopii sinulle parhaiten. Niin sanottua uni-valve-rytmiä kannattaa pitää mahdollisimman lähellä omaa sisäistä kelloasi.
Suurin osa hyötyy paljon luonnollisen päivävalon rytmin seuraamisesta, mutta tämä voi olla haasteellista Pohjoismaiden pitkissä talvisissa olosuhteissa. On kuitenkin järkevä linjata omaa rytmiä auringonnousun ja -laskun kanssa.
Yritä mennä nukkumaan ja heräämään suunnilleen samoihin aikoihin joka päivä. Näin vartalo ja mieli tottuvat sekä biologinen kello selkeytyy pidemmän päälle. Muutaman kuukauden kuluttua, osaat jopa herätä ilman herätyskellon hälinää.
- Nauti ajoittaisista päiväunista
Jos päivän aikana on vähäenerginen olotila, voi olla hyödyllistä ottaa pienet päiväunet yöunien täytteeksi. Liian pitkät päiväunet voivat kuitenkin olla pahitteeksi ja sekoittaa rytmiä.
Optimaalisin vaihtoehto aikuisille on noin 20, tai korkeintaan 30 minuutin, päiväunet. Näin saat kiinni kevyestä unesta, menemättä syvän unen piiriin. Toisin sanoen, torkkuja saavuttaa korkeintaan NREM2-vaiheen, jossa pieni rentoutuminen antaa riittävän tehosteen, mutta herääminen ei ole vielä niin ongelmallista.
Jos on tarpeellista sekä haluat upottaa päiväunia omaan arkeen, on hyvä tehdä se aina samoihin aikoihin. Esimerkiksi voit ottaa pienet nokoset joka päivä kello 12 ja 2 välillä.
- Syö ja juo järkevästi
Hyvä uni johtaa usein sopivaan tunteeseen. Liian vähäinen uni lisää hormoonien määriä, jotka stimuloivat nälän tunnetta. Mutta tämä pätee myös toisinpäin.
Kun olet syönyt ja juonut sopivasti, seurauksena nähdään hyvä unenlaatu. Kun taas menet nukkumaan liian kylläisenä tai nälkäisenä, uni ei maistu niin hyvälle.
Näin ollen, on hyvä lopettaa syöminen jo muutaman tunnin ennen nukkumaanmenoa. Hyödynnä korkeintaan kevyitä ruokatuotteita. Vartalo tarvitsee riittävästi aikaa sulattaa viimeiset ruoat ennen lepotilaan menemistä. On kuitenkin kannattavaa välttää nälkäisenä oleminen, koska yön aikana tulet olemaan monta tuntia ilman ruokaa. Samaten, ei ole järkevää juoda liikaa nesteitä ennen unia, koska se nostaa virtsaamisen todennäköisyyttä.
Vältä samaten liiallista kofeiinin, nikotiinin, alkoholin ja lääkkeiden käyttöä. Varsinkin ennen nukkumaan menoa. Esimerkiksi alkoholi voi vaikuttaa rentouttavalta alussa, mutta yön kehittyessä se haittaa terveellistä unenlaatua. Muun muassa kamomillatee, jossa ei ole kofeiinia, voi taas olla sopiva vaihtoehto rentoumiseksi. Sitä kutsutaan myös nukkumaanmenoteeksi. Joskus voi olla tarvetta ottaa melatoniiniä tai muita lisäravinteita.
- Liiku säännöllisesti ja ulkona
Säännöllinen fyysinen liikunta edesauttaa unenlaatua. Se tekee syvän unen määrästä suuremman, joka parantaa palautumista ja kasvamista. Koska kulutat reilusti energiaa urheilusuorituksen ansiosta, vartalo osaa ottaa tarvittavan levon pidempien unituntien muodossa.
Iso ongelma hyvän unenlaadun saavuttamisessa on usein stressi. Säännöllinen liikkuminen auttaa pienentämään stressiä ja ahdistusta. Tämän myötä on helpompi saada unenpäästä kiinni ja nukkua ilman katkoja. Liikuntaa, nimenomaan raskasta, ei kannata kuitenkaan harrastaa juuri ennen sänkyyn astumista, koska sillä on tapana tuottaa valpautta kannustavia hormooneja.
Liikuntaa kannattaa harrastaa mahdollisimman paljon ulkona. Luonnossa oleminen parantaa mielialaa ja vähentää stressiä. Jo 15 minuuttia luonnossa auttaa huomattavasti unenlaatua. Biologinen kellosi kiittää sinua, kun absorboit riittävästä luonnollista auringonvaloa päivittäin.
Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että lyhyt telttailukeikka luonnollisissa olosuhteissa, mieluiten talvella, avustaa sinua olemaan enemmän sopusoinnissa biologisen kellosi kanssa.
- Tee stressiä lievittäviä harjoituksia
Kuten mainittu, stressi on suuri syy huonolle unenlaadulle. Kaikki yllä olevat keinot parantaa omaa unenlaatua, mahdollistavat stressin aisoissa pitämisen. Mutta lisäksi, voi tehdä vielä erilaisia harjoituksia saman saavuttamiseksi.
Meditaatio voi olla hyvä tapa rentoutua. Sillä on potentiaali nostaa melatoniini- ja serotoniinitasoja sekä alentaa verenpainetta ja sydämen sykettä.
Tässä on tärkeetä löytää rauhallinen ja mieluisa tila, jossa viihtyy makuuasennossa. Sen jälkeen laitat silmät kiinni ja hengität hitaasti sisään ja ulos. On olennaista keskittyä hengitykseen, koska sillä on tapana rentouttaa. Kun ajatuksia tulee päähän, poista ne yksi kerrallaan ja jatka huomion kiinnittämistä hengityksen liikkeeseen.
Älä myöskään unohda veden rentouttavaa voimaa. Sopiva suihku- tai kylpysessio juuri ennen nukkumaanmenoa voi tehdä ihmeitä syvälle unenlaadulle.
- Puhu lääkärille
Jos elämä on sen verran monimutkainen huonon unenlaadun seurauksena, kannattaa aina hakeutua lääkärin tai muun terveysalan asiantuntijan piiriin.
Joskus ei itse ole tarpeeksi tietotaitoa ja voimavaroja tehdä tarvittavia parannuksia paremman unen hyväksi. Se ei ole ollenkaan häpeä.
Mielenkiintoisia esimerkkejä maailmalta
Koska olemme kaikki erilaisia, yksilöllisillä unirytmeillä ja nukkumistottumuksilla, tähän loppuun on mielenkiintoista listata lyhyesti muutamia esimerkkejä tunnetuista henkilöistä tai kansoista, joilla on omat näkemyksensä unen määrään ja laatuun liittyen.
Sekä Nikola Tesla että Leonardo Da Vinci sanoivat nukkuvansa korkeintaan vain kaksi tuntia vourokauden aikana. Molemmat keksijät hyödynsivät niin sanottua monivaiheista eli Ubermanin unirytmiä. Tämän mukaan tavalliset yöunet korvataan 20-45 minuutin päiväunilla, joita nukutaan pitkin 24-tunnin päivää. Da Vinci otti 20 minuutin ’power nap’ joka neljä tuntia. Näin hänellä oli reilusti aikaa suunnitella ja toteuttaa ideansa.
Saksalaislähtöinen Albert Einstein tykkäsi, toisaalta, nukkua pitkiä yöunia. Hän nukkui usein 10 tuntia, joka on enemmän kuin keskimääräisen aikuisen unentarve. Lisäksi, Einstein sanottiin pitävän myös nokosia päivällä. Teoreettisen fyysikon mukaan uneksiminen auttoi häntä olemaan luovempi. Päiväunet avustivat mielen virkistämisessä. Mielikuvitus onkin tärkeämpää kuin tieto.
Yhdysvaltojen entinen presidentti Donald Trump, sanoo nukkuvansa vain neljän ja viiden tunnin välillä. Hän menee säännöllisesti nukkumaan puolenyön jälkeen ja herää taas aamuviideltä. Mahtipontinen liikemies voi olla osa unetonta eliittiä, joita tunnetaan paremmin niin sanotun ’Thatcherin geenin’ kantajina. Nimi perustuu Iso-Britannian entisen pääministeri Margaret Thatcherin todella lyhyeen unenmäärän tarpeeseen.
Elon Musk menee sängyn pohjalle yleensä noin kello yhden maissa yöllä. Hän herää tyypillisesti aamu seitsemältä, joka tekee noin kuuden tunnin yöunet. Kokemuksen myötä, monipuolinen yrittäjä on oppinut tämän määrän olevan sopivin biologiseen kelloon nähden. Kun yöunet jäävät kuuden tunnin alle, Musk on pahalla päällä, eikä saisi niin paljon aikaiseksi.
Tunnettu kirjailija Charles Dickens kirjoitti ja nukkui aina pohjoiseen päin. Tämän varmistamiseksi, hän kantoi mukanaan kompassin. Dickens uskoi luovuuden taso olevan suurempi tällä unitottumuksella. Unnettomuus on ollut suuri ongelma englantilaisen kirjailijan elämässä.
Laulaja Mariah Carey tarvitsee 15 tunnin yöunet hyvän lauluäänensä ylläpitämiseksi. Kaiken lisäksi, hän myönsi nukkuvansa parin kymmenen ilmankostuttimen kanssa sängyn äärellä, joka antaa höyrysaunan tunnelman makuuhuoneeseen.
Kaikkien aikojen parhaimpiin koripalloilijoihin kuuluva Lebron James on keskimäärin jopa 12 tuntia vuorokauden aikana unen maailmassa. Vaikka hän herää jo kello 5 aamulla, yhdysvaltalainen on saanut jo reilut 8 tuntia sitkeetä unta. Hän osaa samaten hyödyntää päiväunien palauttavaa voimaa.
Myös toinen legendaarinen urheilija, jalkapalloilija Cristiano Ronaldo, ylläpitää merkittävää unirytmiä. Sen sijaan, että nukkuu kokonaiset unisyklit yön aikana, hän tekee viisi puolentoista tunnin mittaisia nokosia. Yhteensä tämä on noin 7,5 tuntia yhdessä vuorokaudessa. Kevyet ja raskaat liikkumismuodot sekä lepo korostuvat. Portugalilaisella on esimerkiksi tavallista suorittaa muutama uintikierros iltakymmeneltä.
Eniten Olympiamitalleja kerännyt uimari Michael Phelphs laittaa makuuhuoneensa sellaiseen kuntoon, että sen happipitoisuudet vastaavat jopa 2.500 kilometrin korkeudella olevia olosuhteita. Tämä vaatii vartalolta suurempaa työntekoa punaisten verisolujen tuottamiseksi.
Yksilöiden ohella on mielenkiintoista katsoa myös pari esimerkkejä yhteisöistä. Esimerkiksi Blue Zone -ihmiset, jotka asuvat alueilla, joissa sanotaan asuvan eniten pitkäikäisiä, tunnetaan terveellisistä tottumuksistaan. Näiden alueiden satavuotiaat nukkuvat keskimäärin 7 ja 9 tunnin välillä sekä ottavat säännöllisiä päiväunia stressin lievittämiseksi.
Välimeren dieettiä pidetään usein maailman terveellisimpinä vaihtoehtoina. Alueella hyödynnetään samaten niin sanottu ’siesta’. Se on aikaa, jolloin muun muassa espanjalaiset ottavat kahden tunnin tauoan kaikesta tekemisestään. Tämä tapahtuu yleensä kello kahden ja neljän välillä iltapäivällä. Varsinainen uni ei varmaan yllä paljon yli puolen tunnin, mutta aika on, joka tapauksessa, tarkoitettu levolle. Siestan sanotaan vähentävän univajetta, parantavan suorituskykyä ja vähentävän stressiä.
Mikä ainutlaatuinen unirytmi sinulla on?
