Moni kokee yksinäisyyden tunnetta
Vaikka meidän pitäisi olla enemmän yhteydessä kuin koskaan, yksinäisyys on yhä merkittävämpi puheenaihe yhteiskunnassamme. Asia on ajankohtainen lähes kaikille jossain vaiheessa elämää. Joko itse tai läheisen kautta koettuna.
Suomen Punaisen Ristin mukaan, joka viides suomalainen kokee yksinäisyyden tunnetta joskus. Joka kymmenes kansalaisistamme sanovat taistelevansa säännöllisesti tämän epämiellyttävän olotilan kanssa. Yskinäisyys on kaikenikäisten huolenaiheena, mutta eniten ongelma näkyy, nuorten aikuisten lisäksi, ikäihmisissä.
Jopa joka kolmas yli 70-vuotiaista tuntee itsensä yksinäiseksi. Ikäihmisten osuus väestöstä jatkaa kasvuaan. Seitsemän vuoden päästä, arvion mukaan, yli 65-vuotiaat muodostavat jo neljäsosan koko Suomen kansasta. Tällä hetkellä heidän osuus on noin viideosa. Näin ollen yksinäisyyden lieventäminen on meitä kaikkia koskeva haaste nyt ja lähitulevaisuudessa.
Mistä ikäihmisen yksinäisyyden tunne voi tulla?
Ikääntyneet ihmiset tietävät, aika todennäköisesti, paremmin kuin nuorempien sukupolvien edustajat, että mikään ei ole ikuista.
Mitä enemmän elämänkokemusta on kertynyt, sitä enemmän ympärillä oleva maailma voi muuttua. Asiat, jotka aikaisemmin mahdollistivat vilkkaan arkielämän, eivät välttämättä ole enää läsnä samassa mittakaavassa.
Suurin syy ikäihmisten yksinäisyyden tunteen korostumiseen onkin yleensä, että sukulaisten ja ystävien piiri on pienentynyt huomattavasti tai kadonnut jopa kokonaan. Vuosien varrella, esimerkiksi sukulaiset saattavat menehtyä, kontakti läheisiin ystäviin voi olla hävinnyt ja lapset muuttavat pois kotiseudulta.
Myös eläkkeelle jääminen, pitkän työuran jälkeen, voi tuoda esille merkittäviä muutoksia ja mielenterveysvaikutuksia. Joidenkin kohdalla taloudelliset huolet korostuvat eläkeiän saavuttua tai vaikka puolison kuoleman jälkeen. Kaikki nämä voivat johtaa tilanteeseen, jossa ikäihminen on oman onnensa nojassa.
Yksinäisyys syntyy, kun ihminen on osittain tai täysin sosiaalisesti eristäytynyt. Yksin asuva ikäihminen on suuressa riskissä kokea kyseistä kohtaloa. Mutta tunne ei aina katso ympärillä olevien henkilöiden määrää. Yksinäisyys voi korostua usein myös isompienkin ihmisjoukkojen keskuudessa. Ikääntynyt voi kokea näiden sosiaalisten suhteiden laadun olevan riittämätön kattamaan hänen henkisiä ja muita tarpeitaan.
Laadukkaan sosiaalisen verkoston pienentymisen tai katoamisen kanssa käsi kädessä kulkee usein terveydelliset muutokset. Vaikka pitäisi kuinka hyvää huolta omasta kunnostaan, ikäihminen harvoin välttyy täysin, erilaisista kehoon ja mieleen liittyvistä hankaluuksista. Esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit sekä muistisairaudet ovat yleisiä.
Samalla liikkuvuus voi heikentyä, joka vaikeuttaa yhteiskunnassa aktiivisesti mukana olemisen. Tähän osa-alueeseen liittyy muun muassa rajoituksia kävelyssä, tasapainossa ja lihaskunnossa, mutta myös autonajokykyjen menettämisen. Lisäksi, näkö- ja kuuloaistit voivat huonontua huomattavasti, jonka myötä monet arkipäiväiset tehtävät saattavat vaikeutua.
Ei ole vaikeaa nähdä, että kaikki edellä mainitut seikat saattavat johtaa ikääntyneen ihmisen yksinäisyyden pahentumiseen. Samalla turvattomuuden tunne ja jopa masennus nousevat usein esille.
Keinoja lieventää yksinäisyyttä
Koska yksinäisyys on niin suuri teema nykymaailmassamme, meillä on enemmän kuin koskaan velvollisuus olla mukana rakentamassa osallistavampaa yhteiskuntaa.
Haastava, ja usein sekava, maailma hyötyy enemmän yhteisöjen rakentamisesta ja ylläpitämisestä kuin jatkuvasta kilpailusta.
Emme kuitenkaan pysty olemaan kaikkien ikäihmisten tukena yksinäisyyden tunteen lievittämisesprosessissa. Näin ollen, on hyvä aloittaa omasta lähipiiristä. Kun autat omia vanhempiasi tai muita läheisiäsi vähentämään yksinäisyyden tunnetta, teet maailmasta paremman paikan yksi askel kerrallaan. Hyvyys heijastuu siten yhteiskunnan muihin osa-alueisiin.
Tässä on muutamia tapoja auttaa omia läheisiä taistelemaan yksinäisyyden mörköä vastaan.
Auta päivittäisissä asioissa
Ensimmäisen kontaktin tekeminen yksinäisen ikäihmisen kanssa on tärkeä tehtävä.
Kaikki yksinäisyyden tunnetta kokevat henkilöt eivät ole kuitenkaan samanlaisia. Heillä on omat tarinansa, kokemuksensa, persoonallisuutensa ja sosiaaliset käyttäytymistapansa. Myös läheisesi saattaa tarvita erilaista kohtelua kuin aikasemmin ajattelit.
Hyvä alku tämän kartoittamiseen on päivittäisissä asioissa auttaminen. Käy esimerkiksi ruokakaupassa hänen puolestaan, avusta ruoanlaitossa ja siivoushommissa, vie paikalliseen puistoon ja parturiin tai asenna televisio. Kuljettaminen on myös iso apu ikääntyneiden piireissä.
Auta kuuntelemalle
Kuten monessa ongelmanratkaisutilanteessa, kuunteleva korva on kaikki mitä tarvitaan. Elämme usein ajatuksissamme, jotka voivat olla monen vaikean tunteen juuressa.
Kun kyseisiä ajatuksia ei pääse purkaamaan, on mahdollista joutua yksinäisyyden kierteeseen. Varsinkin ikääntyneillä ihmisillä on paljon kokemuksia muistissa, jonka myötä aito kuuntelija on heille kullanarvoinen.
Kuunteleminen ei tarvitse olla vaikeeta. Riittää, että annat läheisellesi mahdollisuuden purkaa kaikenlaisia mieltä painavia asioita luotettavalle henkilölle, rauhallisessa ympäristössä. Sinun ei tarvitse edes etsiä ratkaisuja.
Auta jakamaan elämänkokemusta ja tietoa
Ikäihmisillä on paljon elämänkokemusta. Vuosien varrella kerätyt tiedot ja taidot, erilaisten kokemusten lisäksi, ovat johtaneet usein mahtavaan kokonaisuuteen, joka voi toimia arvokkaana tietopankkina nuoremmille sukupolville.
Maailmamme, joka on täynnä kaikenlaista sekavaa informaatiota, näyttää unohtaneen ikäihmisten neuvonantajaroolia. Sinun tehtävänäsi on tuoda se jälleen esille.
Kun autat heitä jakamaan omia kokemuksiaan kysymällä ja olemalla läsnä, olet monta askelta lähempänä yksinäisyyden lieventämistä. Ikääntyneet haluavat jakaa omaa tietotaitoaan, koska tämä on luonnollinen osa yhteisöämme. Heillä on arvokasta tietoa esimerkiksi ruoan kasvattamisesta, talon rakentamisesta, historiasta tai vaikkapa talousasioista.
Auta kommunikoimaan säännöllisesti
Jotkut ikäihmiset ovat tottuneet pitämään ajatuksensa sisällä jo monen vuosikymmenen ajan. Heille ei ole esimerkiksi ollut sopivaa henkilöä kuuntelemassa. Joskus erilaiset elämänmuutokset ovat johtaneet sosiaalisen ja henkisen erityksen tilaan.
Jos kommunikoinnin laatu ja säännöllisyys vanhempasi ja sinun välillä on heikentynyt vuosien varella, on aika tehdä tarpeellisiä muutoksia sen korjaamiseksi. Kuuntelevan korvan lisäksi, sinun on tarjottava riittävästi aikaa yhteiselle puhehetkelle. Tärkeintä on tietenkin fyysinen yhdessäolo, jossa myös halit ja hymyt ovat mahdollisia.
Ikäihmiset eivät ole välttämättä niin taitavia digitaalisen laitteiden käyttäjiä. Monelle älypuhelin on jo suuri kynnys. Fyysisen tapaamisen lisäksi on kuitenkin hyvä kartoittaa esimerkiksi videopuheluiden tarvetta, jos etäisyydet ovat sen verran pitkiä. Mikään ei kuitenkin korvaa fyysistä kontaktia.
Säännöllisyyden ja aidon kuuntelemisen yhtälön tarkoituksena on luoda ympäristö, jossa ikäihminen uskaltaa avautua myös vaikeista asioista. Tähän liittyy samaten tunne, että he osaavat yhä tehokkaammin pyytää tarvittavaa apua.
Auta digituella
Maailma on muuttunut paljon ikääntyneen läheisesi elämän aikana.
Yhteiset illanistujaiset ovat muuttuneet mobiilipeleiksi, lankapuhelimet ovat siirtyneet älpuhelimien aikaan ja arkipäiväiset palvelut ovat yhä enemmän netissä. Nämä muutokset eivät ole helppoja ikäihmisille, jonka takia yksinäisyys ja turvattomuus voivat korostua.
Hyvä tapa lieventää läheisesi yksinäisyyden tunnetta, on digituen antaminen. Avusta heitä löytämään tietoa internetin ihmeellisestä maailmasta, vastaanottamaan ja lähettämään kuvia sekä pelaamaan shakkia älylaitteella. Tämän pienen digituen seurauksena voi olla suurempi osallisuuden tunne nyky-yhteiskuntaan. Samalla digitaalinen tietotaito pienentää ikäihmisten väylää omiin lapsiin ja lapsenlapsiin.
Auta oppimaan uutta
Minimaalisten digitaitojen opettaminen voi tuoda jo merkittäviä muutoksia ikäihmisen elämänlaatuun.
Uuden oppiminen on todettu olevan hyvä tapa rakentaa uudenlainen elämä ja kasvattaa elämäniloa. Se pitää aivot nuorena ja aktiivisena. Ihminen ei ole ikinä liian vanha oppimaan uutta.
Yksinäisyyden tunteen pienentämisen merkeissä, uusi asia olisi parasta olla yhteydessä sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kannusta ikääntyvää läheistäsi osallistumaan vaikkapa mielekkääseen kurssiin, jossa hän saa oppia sellaista, jota hän on aina halunnut kokeilla. Tämä voi olla esimerkiksi uuden kielen oppiminen, kokkikerho, golf tai jooga.
Täällä on mahdollista tutustua samanhenkiseen ihmisiin, joiden kanssa voi myös jatkossa jakaa kokemuksia. Lyhyt kurssi voi potentiaalisesti kehkeytyä mukavaksi harrastukseksi. Tunteen mukaan, voit myös kannustaa läheisesi menemään enemmän mukavuusalueensa ulkopuolelle.
Auta matkustelemaan
Ehkä tehokkain tapa mennä mukavuusalueen ulkopuolelle on matkustaminen. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole aina mahdollista esimerkiksi taloudellisista syistä tai liikkumisrajoitusten ansiosta.
Yhdessä matkalle lähtemistä kannattaa kuitenkaan kannustaa, jos ei ole isoja esteitä, koska sillä voi olla merkittävä rooli yksinäisyyden pienentämisessä.
Kun matkustat läheisesi kanssa, suhteenne vahvistuvat huomattavasti. Kahden kesken vieraassa paikassa on hyvä jakaa yhteisiä ilon ja huolen aiheita. Matkalla näet myös uusia paikkoja, opit uusia asioita, teet uusia muistoja ja tapaat mielenkiintoisia ihmisiä.
Matkan kohde ei tarvitse olla kaukana. Paikallinen puisto tai viereisessä kaupungissa oleva museo toimivat samaten hyvinä tapoina lähtä pois kotoa.
Auta liikkumaan
Liikunta auttaa pitämään ikääntyneen kehon hyvässä kunnossa sekä mielen virkeenä. Se auttaa pienentämään yksinäisyyden tunnetta monella tapaa.
Säännöllinen liikunta nostaa itseluottamuksen tasoa, piristää energiavarastoja ja auttaa antamaan jumittuneille ajatuksille paikan.
Kävely on erittäin tehokas ja mieluista tapa päästä parempaan olotilaan. Sitä voi tehdä sekä kaverin kanssa jutellen että yksin luonnon tukemana. Molemmat auttavat yksinäisyyttä vastaan. Luonnolla on erinomainen parantava voima myös yksinliikkuville. Voit kannustaa ikääntyvää vanhempaasi samaten esimerkiksi pyöräilemään, soutamaan, uimaan tai tanssimaan.
Auta huolehtimaan kotieläimestä
Lähellä olevien ihmisten puuttuminen voi jättää ison aukon ikäihmisen elämässä. Lemmikeillä on voima tuoda tärkeetä tekemistä ja ehdotonta rakkautta arkeen.
Voit auttaa läheisesi päästä tutustumaan koiriin, kissoihin tai muihin kotieläimiin. Näin he voivat löytää uutta energia itsestään huolehtimalla toisesta. Nyt heillä on jokapäiväinen ystävä, jonka kanssa on mahdollista kokea kaikenlaista uutta. Lemmikin kanssa on vaikeeta olla yksinäinen.
Auta auttamaan muita
Lemmikistä huolehtiminen on merkittävä tapa huolehtia toisesta. Mutta, jos kotieläin ei kuulu mahdollisuuksiin, voi aina kannustaa läheistä ikäihmistä auttamaan muita hyväntekeväisyyden kautta.
Hyväntekeväisyystyö voi avata monenlaisia portteja, koska se on erinomainen tie yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Pääset tekemään mieluisia tehtäviä, jakamaan osaamistasi, oppimaan uutta ja tutustumaan kaikenlaisiin ihmisiin. Ja ehkä tärkein seuraus on, että pääset tuomaan iloa muille ja itsellesi. Hyväntekeväsyyttä voi tehdä paikallisessa MIELI ry:ssä, mutta myös vaikka kirkoissa, kouluissa ja kirjastoissa.
Auta ymmärtään yksinäisyyden tunnetta
Yksinäisyydestä puhutaan yleensä negatiivisessä merkityksessä. Asia ei ole kuitenkaan niin mustavalkoista. Olet tärkeässä roolissa tuomaan myös esille yksinäisyyden myönteisemmän puolen.
Avusta läheistäsi ymmärtämään, että pakollisen sisäänpäin kääntymisen tarkoitus on kasvattaa itseymmärrystä ja itserakkautta. Ilman näitä ominaisuuksia on vaikea luoda ja ylläpitää terveellisiä ihmissuhteita. Siten yksin oleminen on myös helpompaa.
Nuorempana on usein vaikeeta käsittää, miltä ikäihmiseen kohdistuva yksinäisyys on. Onhan se haastavaa miettiä niin pitkälle tulevaisuuteen. Mutta aika menee nopeasti ja ennen kuin huomaatkaan voit löytää itsesi samanlaisessa tilanteessa. Näin ollen sinulla on velvollisuus auttaa ikääntyneitä ihmisiä lieventämään yksinäisyyden tunnetta. Koko yhteisön hyväksi!
