MIELI ry:n visio ikääntyvälle mielelle

Ikääntynyt mieli 2050

MIELI Suomen mielenterveys ry on juuri julkaissut Ikääntynyt mieli 2050 -visionsa. Tarkoituksena on vahvistaa yli 65-vuotiaiden mielenterveyttä ja hyvinvointia. MIELI ry haluaa, että tämä visio tulisi vakiintuneeksi osaksi tulevaisuuden ikätyötä.

Visio sisältää kahdeksan suurempaa teemaa ja yhteensä 49 yksityiskohtaisempaa tavoitetta.

1. Ikäystävällinen asenneilmapiiri

• Muutetaan julkista puhetta ja asennoitumista ikääntyneitä kohtaan aikaisempaa arvostavammaksi.
• Nähdään ikääntyneet voimavarana ja vahvistetaan heidän osaamisensa ja elämänkokemuksensa huomioimista ja hyödyntämistä. Ikääntyneillä on annettavaa niin työelämässä, vapaaehtoistyössä kuin omissa yhteisöissään ja verkostoissaan.
• Korjataan ikääntyviin kohdistuvia asenteita myös työelämässä, niin että heidän osaamistaan arvostetaan enemmän ja että heidät nähdään työyhteisön voimavarana.
• Huomioidaan ikääntymisprosessin moninaisuus myös työelämässä ja arvostetaan myös osatyökykyisyyttä.

2. Eriarvoistumisen ehkäisy

• Ikääntyneitä kohdellaan yhdenvertaisesti suhteessa toisiinsa ja muihin ikäryhmiin.
• Tuodaan ikääntyviin kohdistuvaa syrjintää näkyväksi ja puututaan eriarvoiseen kohteluun. Ikääntyvillä on oltava yhdenvertaiset oikeudet yhteiskunnassa.
• Vähennetään köyhyyttä ja vahvistetaan tukea perheille, joille toimeentulo-ongelmien lisäksi kasautuu muita ongelmia. Köyhyys lisää riskiä mielenterveyden riskitekijöiden elämänmittaiseen kasautumiseen.
• Vahvistetaan pienituloisten ikääntyneiden sosiaaliturvaa varmistamaan heille ihmisarvoinen elämä.
• Lisätään tietoa ikääntyneiden moninaisuudesta ja vähemmistöistä. Ikääntyneet ovat moninainen joukko erilaisia aikuisia ihmisiä elämäntarinoineen ja mieltymyksineen, ja silti tasa-arvoisia. Tuodaan vähemmistöihin kuuluvien näkemyksiä esiin ikääntyneille kohdennetuissa palveluissa ja toiminnoissa.
• Huomioidaan kulttuurien moninaisuus ja ymmärretään kulttuurieroja myös ikääntyneiden kohdalla.

3. Mielenterveys elämäntaitona

• Tarjotaan ikääntyneille mielenterveysosaamisen välineitä, jotka vahvistavat heidän hyvinvointiaan, eri ikäluokkien ja yksilöiden erilaiset lähtötaidot huomioiden.
• Levitetään tietoa mielen hyvinvoinnin ja mielenterveystaitojen merkityksestä yksilöille ja yhteisöille.
• Tuetaan ikääntyneiden arjen aktiivisuutta ja arkiliikuntaa. Tarjotaan ikääntyneille liikuntamahdollisuuksia heidän omissa lähiympäristöissään. Lisätään tietoisuutta liikunnan merkityksestä mielenterveydelle.
• Tuetaan ikääntyviä aikuisia aivoterveyden vaalimisessa niin työpaikoilla kuin kodeissa. Huomioidaan palautumisen, levon ja unen merkitys mielenterveydelle.
• Varmistetaan tasa-arvoiset mahdollisuudet elinikäiselle uuden oppimiselle.
• Huomioidaan ihminen psykologisena, fyysisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena, muistaen ikääntymisprosessien yksilöllisyys.

4. Osallisuus ja arjen kohtaamiset

• Vahvistetaan ikääntyneiden mahdollisuuksia osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen eri toimintaympäristöissä.
• Nähdään ikääntyneiden ihmissuhteet ja sosiaaliset verkostot mielenterveyttä edistävänä voimavarana. Tuetaan ikääntyneiden yhteyksiä perheeseen, ystäviin, harrastusryhmiin ja muihin merkityksellisiin sosiaalisiin verkostoihin.
• Lisätään mahdollisuuksia sukupolvien väliseen kanssakäymiseen ja kohtaamiseen. Luodaan luontevia kohtaamispaikkoja eri ikäisten ihmisten ystävystymiselle.
• Vähennetään ikääntyneiden yksinäisyyttä. Huomioidaan erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat ikääntyneet sekä yksinäisyydelle altistavat elämänvaiheet ja -tilanteet, kuten leskeksi jääminen ja eläköityminen.
• Turvataan järjestöjen toiminta ikääntyneiden osallisuuden vahvistamisessa ja kohtaamispaikkojen luomisessa.
• Tuetaan ikääntyneiden mahdollisuuksia päästä taiteen ja kulttuurin äärelle.
• Tuetaan ikääntyneiden mahdollisuuksia päästä kohtaamisiin ja tapahtumiin esimerkiksi järjestämällä kuljetuksia.
• Huomioidaan teknologian mahdollisuudet ikääntyneiden sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä ja vahvistamisessa. Tarjotaan ikääntyneille mahdollisuuksia ylläpitää ja laajentaa digitaitojaan, jotta teknologia olisi luonnollinen osa arkea. Digitaalisten palvelujen on oltava saavutettavia ja helppokäyttöisiä.

5. Riittävät ja saavutettavat palvelut

• Varmistetaan monipuolisten palvelujen tarjonta ikääntyneille. Palvelujen on oltava saavutettavia, esteettömiä ja oikea-aikaisia, ja kaikissa palveluissa on syytä vahvistaa ikäosaamista.
• Varmistetaan ikääntyneiden vaivaton pääsy tarvittaviin palveluihin. Vahvistetaan ennaltaehkäisevien, matalan kynnyksen palvelujen tarjontaa ja saavutettavuutta ikääntyneiden omissa elinympäristöissä. Panostetaan palveluneuvontaan.
• Vahvistetaan perus- ja ihmisoikeusnäkökulmaa mielenterveyttä edistävässä työssä ja palveluissa. Huomioidaan kielten moninaisuus palveluissa ja turvataan myös eri kieliä käyttäville ikääntyneille laadukkaat palvelut.
• Säädetään kansalaisaloitteen mukainen terapiatakuu, jolla varmistetaan myös ikääntyneiden pääsy psykoterapiaan tai muuhun vaikuttavaan psykososiaaliseen hoitoon perusterveydenhuollossa kuukauden sisällä hoidon tarpeen havaitsemisesta.
• Psykoterapeuttikoulutus muutetaan maksuttomaksi toteuttamalla se jatkossa yliopistojen erikoistumiskoulutuksena.
• Varmistetaan ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhdenvertainen saatavuus ja saumattomat palveluketjut. Päihdehäiriö ei saa olla mielenterveyspalvelujen saamisen esteenä tai päinvastoin.
• Puretaan mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa, jotta hoitoon hakeutumisen ja avun pyytämisen kynnys laskee.
• Tunnistetaan julkisen sektorin rinnalla kolmannen sektorin rooli ikääntyneiden mielenterveyden vahvistamisessa ja turvataan sen toimintaedellytykset.
• Lisätään ikääntyneiden parissa työskentelyn arvostusta esimerkiksi palkkausta kehittämällä.

6. Konkarit työelämän voimavarana

• Kehitetään työelämän rakenteita ja työnantajien osaamista ikääntyvien mielenterveyttä ja työkykyä tukeviksi. Huomioidaan ikääntyvien toimintakyvyn moninaisuus ja vahvistetaan työnantajan osaamista räätälöidä heille yksilöllistä toimintakykyä vastaavia työtehtäviä.
• Arvostetaan aidosti iän ja työkokemuksen tuomaa osaamista. Luovutaan työelämän ikäsyrjivistä käytännöistä. Autetaan työnantajia tunnistamaan ja hyödyntämään ikääntyvien osaamista työelämän voimavarana, myös rekrytoinneissa.
• Muistetaan ihmisen kyky elinikäiseen oppimiseen ja hyödynnetään sitä.
• Levitetään tietoa keinoista kehittää työpaikkojen mielenterveysosaamista. Tällöin työpaikoilla on paremmat kyvyt vahvistaa kaikkien mielenterveyttä. Kielteisen, kuormituslähtöisen työelämäpuheen väheneminen houkuttelee pidempiin työuriin.
• Lisätään esihenkilöiden mielenterveysosaamista ja taitoa johtaa ikääntyneitä.
• Avataan uusia polkuja osatyökykyisille, jotta työnteko on yhä useammalle ikääntyvälle mahdollista. Osa-aikatyön mahdollisuudet tulee varmistaa lakisääteisesti.
• Varmistetaan sosiaaliturvan, esimerkiksi perustulon avulla moninaisten työurien luominen työelämän aikana. Pyritään ehjempiin ja pidempiin työuriin. Varmistetaan työnteon mahdollisuus myös eläkeiässä.
• Autetaan työpaikkoja huomioimaan paremmin aivoergonomiaa sekä sen mielenterveyttä ja työkykyä vahvistavia vaikutuksia.
• Panostetaan työyhteisöissä ikääntyvien työntekijöiden jaksamiseen ja tukeen eläkkeelle jäämisen siirtymävaiheessa yhteistyössä työterveyden kanssa. Kehitetään siirtymisvaiheeseen eläkevalmennusta ja vertaistoimintaa.

7. Ikäystävällinen asuminen

• Ikääntyneiden asumisen ja asumisympäristöjen suunnittelussa huomioidaan ympäristön esteettömyys ja palveluiden saavutettavuus.
• Ikääntyvien mielenterveyttä tukee se, että varmistetaan kotona asumisen, itsenäisen liikkumisen ja yhteisön toimintaan osallistumisen edellytykset.
• Asumisessa huomioidaan ikääntyneiden itsemääräämisoikeus ja tämän edellytyksenä monipuoliset vaihtoehdot, kuten tarjonnaltaan riittävät palveluasumisen ja yhteisasumisen muodot sekä laadukkaat palvelut kotona asumisen tueksi.
• Uudessa asuinrakentamisessa tulee huomioida muutokset asuntokunnissa elämäntilanteiden ja toimintakyvyn muuttuessa, sekä eri ikäryhmien luontevat kohtaamiset arjessa, jotka lisäävät sukupolvien välistä solidaarisuutta ja rakentavat yhteisöllisyyttä.
• Hyödynnetään teknologiaa ikääntyvien hyvinvoinnin vahvistamisessa ja itsenäisen asumisen tukemisessa. Teknologia kuuluu luonnolliseksi osaksi arkea, ja digitaalisten palveluiden tulee olla ikääntyneille saavutettavia ja helppokäyttöisiä.

8. Ympäristön kantokyky ja saavutettava lähiluonto

• Ympäristötuho uhkaa myös ikääntyneiden hyvinvointia ja mielenterveyttä. Ympäristön kantokyvyn ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvitaan välttämättä pitkäjänteistä ympäristöpolitiikkaa.
• Luonnon hyvinvoinnin merkitys ikääntyneiden hyvinvoinnille huomioidaan kaikessa päätöksenteossa, mukaan lukien viheralueiden ja lähiluonnon säilyttäminen sekä saavutettavuus ja esteettömyys lähi- ja asumisympäristöjen ja luontoreittien suunnittelussa.