Kuunteleva korva

Jokainen meistä käy läpi vaikeita hetkiä elämässään. Tällaisissa tilanteissa on tärkeetä tulla kuulluksi ja kohdatuksi. Sama pätee tietenkin myös mukavimpien asioiden jakamisessa. Ihminen tarvitsee kuuntelevan korvan. Se on yksi terveellisen yhteisön rakentamisen ja ylläpitämisen perustoista.

Alla ovat muutamia keinoja, jonka avulla kehityt kuuntelijana. Voit harjoitella näitä esimerkiksi hyvän ystävän tai sisaruksen kanssa.

• Ole kasvotusten, ja katso puhujaa silmiin
• Kysy toiselta hänen asioistaan, esimerkiksi kysymällä: ”Mitä kuuluu?”
• Keskity kuuntelemaan, mitä keskustelukumppani sanoo
• Ilmaise paitsi lyhyillä ilmaisuilla, myös eleillä ja ilmeillä, että kuuntelet toista
• Odota vuoroasi, älä keskeytä
• Malta olla kertomatta heti omista kokemuksistasi
• Sano myös itse, mitä haluat sanoa toiselle. Kerro esimerkiksi omista ajatuksistasi tai tunteistasi kuulemaasi liittyen
• Rohkaise ja kannusta toista tarvittaessa puhumaan lisää. Kysy toiselta täydentäviä kysymyksiä
• Voit myös toistaa lyhyesti kuulemasi ja näin varmistaa, että olet ymmärtänyt oikein

Lue aiheesta lisää MIELI ry:n artikkelista.

MIELI Suomen Mielenterveys ry:n erityisasiantuntija Jukka Valvonen pitää tärkeänä, että mielenterveysongelmiin pyritään puuttumaan jo ennen niiden ilmentymistä.

Tähän liittyen, Valvonen avasi YLE:n artikkelissä hänen ’Viisi tietä hyvinvointiin’ -mallinsa. Nämä lisäävät tutkitusti hyvinvointia ja ehkäisevät mielenterveysongelmia.

1. Liity muihin

Läheiset ystävyyssuhteet ja pienet, arkiset ihmiskontaktit tuovat merkitystä elämään. Ne antavat iloa ja tukea sekä nostavat itseluottamusta.

2. Liiku

Liikunta ja aktiivisena oleminen pitää yllä sekä kehon että mielen terveyttä. Sillä on tapana lisätä energiatasoja ja selviytymiskykyä, mutta myäs vähentää ahdistusta ja masennusta.

3. Nauti hetkestä

Hetkisessä maailmassa on elintärkeetä kehittää omia tietoisuustaitoja. Hyvinvointia lisäävät avaramielisyys, anteeksianto, kiitollisuus ja omien arvojen mukainen toiminta.

4. Opi uutta

Oppiminen on elinikäinen prosessi. Mukavuusalueen ulkopuolella meneminen lisää merkittävästi hyvinvointia ja tuo elämään uudenlaisia kokemuksia

5. Tee hyvää

Auttamalla toista autat myös itseäsi. Saat positiviisia tunteita, kun piristät toisen päivää tai autat vaikean elämäntilanteen läpi.

Lue YLE:n artikkeli. Ja katso kahdeksan minuuttia kestävän haastattelun Yle Areenasta.

Ikääntynyt mieli 2050

MIELI Suomen mielenterveys ry on juuri julkaissut Ikääntynyt mieli 2050 -visionsa. Tarkoituksena on vahvistaa yli 65-vuotiaiden mielenterveyttä ja hyvinvointia. MIELI ry haluaa, että tämä visio tulisi vakiintuneeksi osaksi tulevaisuuden ikätyötä.

Visio sisältää kahdeksan suurempaa teemaa ja yhteensä 49 yksityiskohtaisempaa tavoitetta.

1. Ikäystävällinen asenneilmapiiri

• Muutetaan julkista puhetta ja asennoitumista ikääntyneitä kohtaan aikaisempaa arvostavammaksi.
• Nähdään ikääntyneet voimavarana ja vahvistetaan heidän osaamisensa ja elämänkokemuksensa huomioimista ja hyödyntämistä. Ikääntyneillä on annettavaa niin työelämässä, vapaaehtoistyössä kuin omissa yhteisöissään ja verkostoissaan.
• Korjataan ikääntyviin kohdistuvia asenteita myös työelämässä, niin että heidän osaamistaan arvostetaan enemmän ja että heidät nähdään työyhteisön voimavarana.
• Huomioidaan ikääntymisprosessin moninaisuus myös työelämässä ja arvostetaan myös osatyökykyisyyttä.

2. Eriarvoistumisen ehkäisy

• Ikääntyneitä kohdellaan yhdenvertaisesti suhteessa toisiinsa ja muihin ikäryhmiin.
• Tuodaan ikääntyviin kohdistuvaa syrjintää näkyväksi ja puututaan eriarvoiseen kohteluun. Ikääntyvillä on oltava yhdenvertaiset oikeudet yhteiskunnassa.
• Vähennetään köyhyyttä ja vahvistetaan tukea perheille, joille toimeentulo-ongelmien lisäksi kasautuu muita ongelmia. Köyhyys lisää riskiä mielenterveyden riskitekijöiden elämänmittaiseen kasautumiseen.
• Vahvistetaan pienituloisten ikääntyneiden sosiaaliturvaa varmistamaan heille ihmisarvoinen elämä.
• Lisätään tietoa ikääntyneiden moninaisuudesta ja vähemmistöistä. Ikääntyneet ovat moninainen joukko erilaisia aikuisia ihmisiä elämäntarinoineen ja mieltymyksineen, ja silti tasa-arvoisia. Tuodaan vähemmistöihin kuuluvien näkemyksiä esiin ikääntyneille kohdennetuissa palveluissa ja toiminnoissa.
• Huomioidaan kulttuurien moninaisuus ja ymmärretään kulttuurieroja myös ikääntyneiden kohdalla.

3. Mielenterveys elämäntaitona

• Tarjotaan ikääntyneille mielenterveysosaamisen välineitä, jotka vahvistavat heidän hyvinvointiaan, eri ikäluokkien ja yksilöiden erilaiset lähtötaidot huomioiden.
• Levitetään tietoa mielen hyvinvoinnin ja mielenterveystaitojen merkityksestä yksilöille ja yhteisöille.
• Tuetaan ikääntyneiden arjen aktiivisuutta ja arkiliikuntaa. Tarjotaan ikääntyneille liikuntamahdollisuuksia heidän omissa lähiympäristöissään. Lisätään tietoisuutta liikunnan merkityksestä mielenterveydelle.
• Tuetaan ikääntyviä aikuisia aivoterveyden vaalimisessa niin työpaikoilla kuin kodeissa. Huomioidaan palautumisen, levon ja unen merkitys mielenterveydelle.
• Varmistetaan tasa-arvoiset mahdollisuudet elinikäiselle uuden oppimiselle.
• Huomioidaan ihminen psykologisena, fyysisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena, muistaen ikääntymisprosessien yksilöllisyys.

4. Osallisuus ja arjen kohtaamiset

• Vahvistetaan ikääntyneiden mahdollisuuksia osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen eri toimintaympäristöissä.
• Nähdään ikääntyneiden ihmissuhteet ja sosiaaliset verkostot mielenterveyttä edistävänä voimavarana. Tuetaan ikääntyneiden yhteyksiä perheeseen, ystäviin, harrastusryhmiin ja muihin merkityksellisiin sosiaalisiin verkostoihin.
• Lisätään mahdollisuuksia sukupolvien väliseen kanssakäymiseen ja kohtaamiseen. Luodaan luontevia kohtaamispaikkoja eri ikäisten ihmisten ystävystymiselle.
• Vähennetään ikääntyneiden yksinäisyyttä. Huomioidaan erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat ikääntyneet sekä yksinäisyydelle altistavat elämänvaiheet ja -tilanteet, kuten leskeksi jääminen ja eläköityminen.
• Turvataan järjestöjen toiminta ikääntyneiden osallisuuden vahvistamisessa ja kohtaamispaikkojen luomisessa.
• Tuetaan ikääntyneiden mahdollisuuksia päästä taiteen ja kulttuurin äärelle.
• Tuetaan ikääntyneiden mahdollisuuksia päästä kohtaamisiin ja tapahtumiin esimerkiksi järjestämällä kuljetuksia.
• Huomioidaan teknologian mahdollisuudet ikääntyneiden sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä ja vahvistamisessa. Tarjotaan ikääntyneille mahdollisuuksia ylläpitää ja laajentaa digitaitojaan, jotta teknologia olisi luonnollinen osa arkea. Digitaalisten palvelujen on oltava saavutettavia ja helppokäyttöisiä.

5. Riittävät ja saavutettavat palvelut

• Varmistetaan monipuolisten palvelujen tarjonta ikääntyneille. Palvelujen on oltava saavutettavia, esteettömiä ja oikea-aikaisia, ja kaikissa palveluissa on syytä vahvistaa ikäosaamista.
• Varmistetaan ikääntyneiden vaivaton pääsy tarvittaviin palveluihin. Vahvistetaan ennaltaehkäisevien, matalan kynnyksen palvelujen tarjontaa ja saavutettavuutta ikääntyneiden omissa elinympäristöissä. Panostetaan palveluneuvontaan.
• Vahvistetaan perus- ja ihmisoikeusnäkökulmaa mielenterveyttä edistävässä työssä ja palveluissa. Huomioidaan kielten moninaisuus palveluissa ja turvataan myös eri kieliä käyttäville ikääntyneille laadukkaat palvelut.
• Säädetään kansalaisaloitteen mukainen terapiatakuu, jolla varmistetaan myös ikääntyneiden pääsy psykoterapiaan tai muuhun vaikuttavaan psykososiaaliseen hoitoon perusterveydenhuollossa kuukauden sisällä hoidon tarpeen havaitsemisesta.
• Psykoterapeuttikoulutus muutetaan maksuttomaksi toteuttamalla se jatkossa yliopistojen erikoistumiskoulutuksena.
• Varmistetaan ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhdenvertainen saatavuus ja saumattomat palveluketjut. Päihdehäiriö ei saa olla mielenterveyspalvelujen saamisen esteenä tai päinvastoin.
• Puretaan mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa, jotta hoitoon hakeutumisen ja avun pyytämisen kynnys laskee.
• Tunnistetaan julkisen sektorin rinnalla kolmannen sektorin rooli ikääntyneiden mielenterveyden vahvistamisessa ja turvataan sen toimintaedellytykset.
• Lisätään ikääntyneiden parissa työskentelyn arvostusta esimerkiksi palkkausta kehittämällä.

6. Konkarit työelämän voimavarana

• Kehitetään työelämän rakenteita ja työnantajien osaamista ikääntyvien mielenterveyttä ja työkykyä tukeviksi. Huomioidaan ikääntyvien toimintakyvyn moninaisuus ja vahvistetaan työnantajan osaamista räätälöidä heille yksilöllistä toimintakykyä vastaavia työtehtäviä.
• Arvostetaan aidosti iän ja työkokemuksen tuomaa osaamista. Luovutaan työelämän ikäsyrjivistä käytännöistä. Autetaan työnantajia tunnistamaan ja hyödyntämään ikääntyvien osaamista työelämän voimavarana, myös rekrytoinneissa.
• Muistetaan ihmisen kyky elinikäiseen oppimiseen ja hyödynnetään sitä.
• Levitetään tietoa keinoista kehittää työpaikkojen mielenterveysosaamista. Tällöin työpaikoilla on paremmat kyvyt vahvistaa kaikkien mielenterveyttä. Kielteisen, kuormituslähtöisen työelämäpuheen väheneminen houkuttelee pidempiin työuriin.
• Lisätään esihenkilöiden mielenterveysosaamista ja taitoa johtaa ikääntyneitä.
• Avataan uusia polkuja osatyökykyisille, jotta työnteko on yhä useammalle ikääntyvälle mahdollista. Osa-aikatyön mahdollisuudet tulee varmistaa lakisääteisesti.
• Varmistetaan sosiaaliturvan, esimerkiksi perustulon avulla moninaisten työurien luominen työelämän aikana. Pyritään ehjempiin ja pidempiin työuriin. Varmistetaan työnteon mahdollisuus myös eläkeiässä.
• Autetaan työpaikkoja huomioimaan paremmin aivoergonomiaa sekä sen mielenterveyttä ja työkykyä vahvistavia vaikutuksia.
• Panostetaan työyhteisöissä ikääntyvien työntekijöiden jaksamiseen ja tukeen eläkkeelle jäämisen siirtymävaiheessa yhteistyössä työterveyden kanssa. Kehitetään siirtymisvaiheeseen eläkevalmennusta ja vertaistoimintaa.

7. Ikäystävällinen asuminen

• Ikääntyneiden asumisen ja asumisympäristöjen suunnittelussa huomioidaan ympäristön esteettömyys ja palveluiden saavutettavuus.
• Ikääntyvien mielenterveyttä tukee se, että varmistetaan kotona asumisen, itsenäisen liikkumisen ja yhteisön toimintaan osallistumisen edellytykset.
• Asumisessa huomioidaan ikääntyneiden itsemääräämisoikeus ja tämän edellytyksenä monipuoliset vaihtoehdot, kuten tarjonnaltaan riittävät palveluasumisen ja yhteisasumisen muodot sekä laadukkaat palvelut kotona asumisen tueksi.
• Uudessa asuinrakentamisessa tulee huomioida muutokset asuntokunnissa elämäntilanteiden ja toimintakyvyn muuttuessa, sekä eri ikäryhmien luontevat kohtaamiset arjessa, jotka lisäävät sukupolvien välistä solidaarisuutta ja rakentavat yhteisöllisyyttä.
• Hyödynnetään teknologiaa ikääntyvien hyvinvoinnin vahvistamisessa ja itsenäisen asumisen tukemisessa. Teknologia kuuluu luonnolliseksi osaksi arkea, ja digitaalisten palveluiden tulee olla ikääntyneille saavutettavia ja helppokäyttöisiä.

8. Ympäristön kantokyky ja saavutettava lähiluonto

• Ympäristötuho uhkaa myös ikääntyneiden hyvinvointia ja mielenterveyttä. Ympäristön kantokyvyn ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvitaan välttämättä pitkäjänteistä ympäristöpolitiikkaa.
• Luonnon hyvinvoinnin merkitys ikääntyneiden hyvinvoinnille huomioidaan kaikessa päätöksenteossa, mukaan lukien viheralueiden ja lähiluonnon säilyttäminen sekä saavutettavuus ja esteettömyys lähi- ja asumisympäristöjen ja luontoreittien suunnittelussa.

Hyvää mieltä kulttuurista 19.5. – 26.5.

Toukokuussa 2023 järjestämme Mental Health Art Week (MHAW) Kotkassa. Skotlannista lähtöisin olevaa tapahtumaviikkoa pidetään jo yhdeksättä kertaa Suomessa.

Tämän vuoden teemana on ’tunne tunteesi’. Tunteet antavat meille tietoa monesta eri asiasta. MHAW-viikolla saat mahdollisuuden tunnistaa ja ilmaista omia tunteitaan turvallisella ja mielekkäällä tavalla.

Nyt vuoden 2023 MHAW-ohjelma on julkaistu!

Tarjolla tapahtumia ja työpajoja

Tapahtumat

Perjantai 19.5.

Mikä: Kymi Sinfoniettan sellokonsertti. Soolosellisti Oliver Erlich soittaa ja kertoo musiikista. Myös Bachin soolosellosarjoja, Sibeliusta ja hauskoja virtuoosikappaleita.
Milloin: klo 11
Missä: Kumppanuustalo Viikari (Mariankatu 24)

Maanantai 22.5.

Mikä: Naisen mielestä -taidenäyttelyn avajaiset. Miisa Nurmen kantaa ottavat teokset nähtävillä to 8.6. asti.
Milloin: klo 14
Missä: Kumppanuustalo Viikari (Mariankatu 24)

Mikä: Tommy Hellstenin ’Yksinäisyys tunnekokemuksena’ -luento
Milloin: klo 18
Missä: Merikeskus Vellamon auditorio (Tornatorintie 99)

Tiistai 23.5.

Mikä: Elokuvailtapäivä. Ohjelmassa vuoden 2023 Uneton48 Kotkan ensi-ilta sekä Kakspyn 25-vuotis dokumenttielokuva. Myös kuullaan elokuva-alan ammattilaisen näkökulmia.
Milloin: klo 13 – 15
Missä: Kotkan pääkirjaston auditorio (Kirkkokatu 24)

Keskiviikko 24.5.

Mikä: Kaupunginteatteri tutuksi -kulissivierailu
Milloin: klo 17
Missä: Kotkan Kaupunginteatteri (Keskuskatu 15)
Ennakkoilmoittautuminen: to 18.5. mennessä jenni(at)mielikotka.fi

Torstai 25.5.

Mikä: Tunteiden keinussa -musiikki-ilottelua
Milloin: klo 17 – 18.30
Missä: Kotkan pääkirjasto (Kirkkokatu 24)
Kenelle: lapsille

Perjantai 26.5.

Mikä: Tunnetko tunteen? -esitys. Teatteriryhmä Kimaran teatterin, runon ja musiikin illassa mukana myös Tunne tunteesi -työpajoissa syntynyttä.
Milloin: klo 18 – 19
Missä: Nelosteatteri (Satamakatu 4)

Työpajat

Maanantai 22.5.

Mikä: Heittäydy rooliin valokuvassa -työpaja
Milloin: klo 13 – 18
Missä: Kakspyn Karhulan klubitalo (Koulukatu 10 B, 2. kerros)
Kenelle: mielenterveyskuntoutujien läheisille sekä työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella oleville nuorille
Ennakkoilmoittautuminen: ti 16.5. mennessä ninni.suntio(at)kakspy.com

Tiistai 23.5.

Mikä: Seniorien paukepiiri -rytmityöpaja
Milloin: klo 13 – 15
Missä: Kumppanuustalo Viikarin Poukama (Mariankatu 24)
Ennakkoilmoittautuminen: to 18.5. mennessä jenni(at)mielikotka.fi

Mikä: Tunne tunteesi -runotyöpaja
Milloin: klo 18 – 20
Missä: Kumppanuustalo Viikarin Poukama (Mariankatu 24)
Ennakkoilmoittautuminen: to 18.5. mennessä jenni(at)mielikotka.fi

Keskiviikko 24.5.

Mikä: Heittäydy rooliin valokuvassa -työpaja 2
Milloin: klo 13 – 18
Missä: Kakspyn Karhulan klubitalo (Koulukatu 10 B, 2. kerros)
Kenelle: mielenterveyskuntoutujien läheisille sekä työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella oleville nuorille
Ennakkoilmoittautuminen: ti 16.5. mennessä ninni.suntio(at)kakspy.com

Mikä: Tunne tunteesi -runotyöpaja 2
Milloin: klo 10 – 12
Missä: Kumppanuustalo Viikarin Poukama (Mariankatu 24)
Ennakkoilmoittautuminen: to 18.5. mennessä jenni(at)mielikotka.fi

Mikä: Tunne tunteesi -runotyöpaja 3
Milloin: klo 18 – 20
Missä: Kumppanuustalo Viikarin Ulappa (Mariankatu 24)
Ennakkoilmoittautuminen: to 18.5. mennessä jenni(at)mielikotka.fi

Mikä: Tunne tunteesi -runotyöpaja 4
Milloin: klo 18 – 20
Missä: Kumppanuustalo Viikarin Loisto (Mariankatu 24)
Ennakkoilmoittautuminen: to 18.5. mennessä jenni(at)mielikotka.fi

Torstai 25.5.

Mikä: Teatteri-ilmaisun työpaja
Milloin: klo 18 – 21
Missä: Kumppanuustalo Viikarin Aava (Mariankatu 24)
Ennakkoilmoittautuminen: to 18.5. mennessä jenni(at)mielikotka.fi
Huom! Tilaan pääsee vain osan matkaa hissillä, jonka jälkeen kulku rappusista.

Tule mukaan!

Mukana yhteistyössä ovat MIELI Kotkan seudun mielenterveys ry, KITT-hanke, Kotkan Kaupunginteatteri, Teatteriryhmä Kimara, Kakspy, Kumppanuustalo Viikari ja Kymi Sinfonietta.

Osallistu maksuttomiin ja matalan kynnyksen kulttuuritapahtumiin Kotkassa. Tule tuntemaan tunteesi ja ilmaisemaan itseäsi tapahtumissa ja työpajoissa. Luovuus ja tunteet kuuluvat kaikille. Tervetuloa!

Pysy ajan tasalla seuraamalla Mieli Kotkan Facebook ja Instagram -sivuja.

Tee ensin aloitustesti

MIELI ry:n palkittu Nuori mieli urheilussa -hanke tarjoaa kaksi maksutonta verkkokurssia kaikille valmentajille. Ensimmäinen on nimeltään Nuori mieli urheilussa -verkkokurssi ja toinen on syventyvä variantti.

Maksuttomat verkkokurssit ovat tarkoitettu pääasiassa 10-15-vuotiaiden lasten ja nuorten valmentajille, jotka toimivat eri lajien urheiluseuroissa. Mutta opit soveltuvat samaten hyvin muihin ikäryhmiin. Ne ovat luotu sekä aloitteleville että kokeneemmille valmentajille.  Myös huoltajat, urheiluseuratoiminnan muut toimijat sekä urheiluseurojen johto voivat hyötyä kursseista.

Nuori mieli urheilussa -verkkokurssin eli aloitustestin suorittaminen kestää noin puolisen tuntia. Tässä tiiviissä kokonaisuudessa tutustutetaan valmentajaa toimintatapoihin, joiden avulla hän voi tukea ja vahvistaa lasten ja nuorten mielen hyvinvointia harjoitusten aikana. Sitä on mahdollista käydä läpi omassa rytmissä ja itse valitussa järjestyksessä.

Kurssin aikana valmentaja saa tietoa siitä, millä tavalla voi edistää lasten ja nuorten mielen hyvinvointia. Samalla hän saa työkaluja paremman harjoitustapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen sekä mielen hyvinvointia auttavien tapojen arviointiin.

Verkkokurssi avustaa valmennussuunnitelman luomisessa, harjoitusarjen suunnittelussa ja toteutuksessa, oman valmennustoiminnan itsearvioinnissa sekä yhteistyön tekemisessä kotien kanssa.

Kurssin materiaaleissa korostetaan, että pienillä, yksittäisillä teoilla voi saada jo huomattavia muutoksia aikaiseksi. Nuori mieli urheilussa -toimintatavat perustuvat Martin Seligmanin PERMA-teoriaan. PERMA-hyvinvointiteorian viisi ulottuvuutto ovat myönteisyys, läsnäolo ja uppoutuminen, ihmissuhteet ja vuorovaikutus, merkityksellisyys sekä aikaansaaminen.

Kurssin päätteeksi voi tilata todistuksen, joka lähetetään sähköpostitse.

Tee sitten syventyvä kurssi

Jos on halua oppia lisää 30 minuutin Nuori mieli urheilussa -verkkokurssin jälkeen, voi osallistua syventyvään verkkokurssiin. Tämä kokonaisuus kestää noin 3 tuntia.

Se on erityisesti kokeneemmille valmentajille ja valmentajien kouluttajille suositeltu kurssi. Mutta sopii samaten kaikille valmentajille. Sisällössä on mukana sekä ensimmäisen verkkokurssin perustiedot että syventyvää materiaalia.

Opit auttavat valmentajia ottamaan mukaan mielen hyvinvoinnin edistämisen toimintatapoja suunnitelmallisemmin ja pitkäjänteisemmin.

Kuten Nuori mieli urheilussa -kurssissa, syventyvää versiota voi käydä läpi omassa rytmissä ja järjestyksessä. Kurssin päätteeksi voi taas tilata todistuskappaleen.

Lue Mielen hyvinvointitaidot urheiluvalmennuksessa, Mielen hyvinvoinnin ulottuvuudet urheilussa sekä lukulista ja linkkejä. Lue myös muita Nuori mieli urheilussa blogikirjoituksia.

Opi eri seurojen toimintatavoista, kuten Kauniaisten tähtiseurat ja Helsingin Taitoluisteluklubi, Rauman Naisvoimistelijat ja FC Inter. Ja kuuntele mielenkiintoisia podcasteja liittyen mielenterveyden teemoihin urheilussa.

Nuori mieli urheilussa

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys (SUPY) on myöntänyt Vuoden psyykkisen valmennuksen teko -palkinnon. Kuudesta ehdotuksesta valittiin MIELI ry:n Nuori mieli urheilussa -hanke kauden 2021 – 2022 voittajaksi.

Nuori mieli urheilussa -hankkeen tavoitteena on lisätä valmentajien tietämystä ja osaamista nuorten urheilijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa. Tarkoituksena on parantaa urheilutoimintaa asenteiden ja koko toimintaympäristön osalta.

Kohderyhmänä ovat 10-15-vuotiaiden urheilijoiden valmentajat sekä mukana olevat vanhemmat ja muut seuratoimijat. Sisältöjä on kuitenkin mahdollista hyödyntää myös muissa ikäryhmissä.

Valmentajat voivat ladata maksuttomien verkkokurssien materiaaleja ja käyttää niitä omassa päivittäisessä toiminnassaan. Kursseja voi soveltaa moneen eri lajiin.

Vastuullisempi ja kestävämpi kulttuuri

SUPY:n myöntämä palkinto kuvastaa, että hankkeessa tehtyyn työhön luotetaan. Samalla se osoittaa toiminnan tarpeellisuutta. Mielen hyvinvointi on noussut erittäin tärkeäksi teemaksi viime vuosina. Hanke auttaa rakentamaan vastuullisemman ja kestävämmän urheilukulttuurin.

Sekä nuoret urheilijat ja urheiluseurat että valmentajat ja heidän kouluttajat ovat antaneet reilusti hyvää palautetta.

Lue koko artikkeli MIELI ry:n sivuilta.