Jorma Korpela liittohallitukseen

Sunnuntaina 23. huhtikuuta järjestettiin MIELI ry:n liittokokous Helsingissä. Kokouksessa valittiin järjestön liittohallitus kaudelle 2023 – 2024.

Puheenjohtajana jatkaa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Myös MIELI Kotkan seudun mielenterveys ry:n puheenjohtaja Jorma Korpela on osa uutta liittohallitusta.

Hallitus sitoutuu

MIELI ry:n liittokokous toivoo, että uusi hallitus sitoutuu ohjelmassaan:

• mielenterveysstrategian 2030 poikkihallinnolliseen, suunnitelmalliseen ja resursoituun toimeenpanoon
• mielenterveyspalveluiden toimivuuden ja oikea-aikaisuuden parantamiseen
• nuorten hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen vahvistamiseen
• kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseen

Mielenterveysstrategian 2030 toimeenpano tulee olla yhteydessä kansalliseen lapsistrategiaan, Ikäohjelma 2030:een sekä tulevaan nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan ja työelämän kehittämisohjelmiin.

Lue koko artikkeli MIELI ry:n sivuilta.

Syksyllä 2023

Vuoroveto-kriisikeskus, Kouvolassa, tarjoaa Hyvän Mielen Tukijoiden ja Kriisiauttajien peruskoulutuksen vapaaehtoisille. Koulutuksen avulla pystyt paremmin antamaan keskustelutukea erilaisissa arkielämän kriisitilanteissa oleville ihmisille.

Koulutus sisältää sekä lähi- että verkko-opetusta ja kestää yhteensä noin 35 tuntia. Jakson aikana tehdään myös käytännön harjoittelua.

Aikataulut

Syyskuussa

16.9. klo 9 – 15, lähipäivä Porukkatalolla (Savonkatu 23, 45100 Kouvola)
21.9. klo 17 – 19.30, verkkopäivä Teamsissä
28.9. klo 17 – 20, lähipäivä Porukkatalolla (Savonkatu 23, 45100 Kouvola)

Lokakuussa

5.10. klo 17 – 20, verkkopäivä Teamsissä
12.10. klo 17 – 20, lähipäivä Porukkatalolla (Savonkatu 23, 45100 Kouvola)
19.10. klo 17 – 18.30, verkkopäivä Teamsissä

Marraskuussa

2.11. klo 17 – 20, lähipäivä Porukkatalolla (Savonkatu 23, 45100 Kouvola)
23.11. klo 17 – 20, lähipäivä Vuoroveto-kriisikeskuksessa (Vartiotie 3, 45100 Kouvola)

Hae 5.5. mennessä

Oletko vähintään 24-vuotias ja oma elämäsi on tasapainossa? Ja tykkäätkö auttaa muita ja kehittää itseäsi? Tule mukaan jakamaan hyvää mieltä!

Hae koulutukseen täyttämällä hakemuslomake viimeistään 5. toukokuuta.

Haastattelut suoritetaan ennen koulutusta. Maksimissaan 15 henkilöä mahtuu mukaan.

Lisätietoa:

Johanna Karppinen
045 892 6200
johanna.karppinen(at)vuoroveto.fi

Mikro- ja pienyrittäjille

Yrittäjän Mieli -verkkovalmennus on suunnattu yksinyrittäjille ja pienyrittäjille. Päätavoitteena on vahvistaa yrittäjien mielen hyvinvointia ja mielenterveystaitoja.

Kurssi on tarkoitettu yrittäjille, jotka haluavat vahvistaa mielensä voimavaroja hyvissä ajoin ennen hankalia, yrittäjän jaksamista tai yritystoimintaa haastavia tilanteita.

Kurssi on maksuton ja kestää noin kuukauden 11.4. ja 12.5.2023 välisenä aikana. Verkkovalmennus toteutetaan Moodle- ja Teams-alustojen avulla. Osallistuja voi tehdä tarvittavat tehtävät oman aikataulun mukaisesti.

Valmennuksen avulla ymmärrät paremmin mielenterveyden merkityksen itsellesi yrittäjänä, löydät arjen keinoja omien voimavarojesi vahvistamiseksi, osaat johtaa itseäsi ja työtäsi paremmin arjessa, osaat vahvistaa vuorovaikutus- ja tunnetaitojasi sekä osaat vahvistaa kykyäsi toimia luovasti muutostilanteissa.

3 teemaa

Valmennus jaetaan kolmeen moduuliin:

Mielenterveys yrittäjän voimavarana

• yrittäjän mielenterveys
• vahvista mielen hyvinvointia
• viisaat arjen valinnat

Yrittäjänä hyvällä mielellä

• säätele stressiä
• panosta palautumiseen
• vahvista voimavaroja

Joustava mieli yrittäjän tukena

• tunnista tunteesi
• kohtaa arvostavasti
• pidä mielesi joustavana muutoksissa

Ilmoittautuminen 5.4. asti

Muista ilmoittautua 5.4. klo 22 mennessä. Valmennuksen ohjaajana toimii MIELI ry:n Työelämän mielenterveysyksikön asiantuntija Kirsi Nurminen, jolta on mahdollista pyytää lisätietoa sähköpostitse.

Pahimmiksi kriiseiksi elämässä koetaan ero puolisosta, haastava ihmissuhde, oma tai läheisen sairastuminen tai äkillinen kuolema lähipiirissä. Tämä käy ilmi sekä MIELI ry:n kriisiauttamisen tilastoista että kevättalvella toteutetusta somekyselystä.

− Tavallisimmin MIELI ry:n kriisiapuun otetaan yhteyttä henkilökohtaiseen elämään liittyvän kriisitilanteen takia. Henkilökohtainen kriisi voi olla myös huoli läheisestä, kuten somekyselyssäkin nousee, vahvistaa MIELI ry:n Kriisitoimintojen johtaja Sanna Vesikansa.

Tällä hetkellä MIELI ry:n Kriisipuhelimeen otetaan useimmin yhteyttä yleisen pahan olon, erityisesti ahdistuneisuuden (17 %) ja toiseksi eniten ihmissuhteisiin liittyvien ongelmien, erityisesti erojen takia (14 %).

MIELI ry:n somekyselyyn vastanneet olisivat toivoneet kriisitilanteessa ennen kaikkea ymmärrystä ja tukea läheisiltä, mutta myös nopeampaa ammattiapua: ”ei vain puhelinaikaa johonkin kahden viikon päähän ”, kuten joku vastaaja asian tiivistää.

Kyselyyn vastanneet kertoivat, että kriisistä selviytymistä auttoivat läheisten, ystävien ja sukulaisten tuki sekä ammattiapu, mutta myös esimerkiksi musiikki, koira, ajan kuluminen, liikunta ja luonto.

Uutistapahtumat kuuluvat harvoin Kriisipuhelimessa

Kansalliset tai kansainväliset kriisit eivät yleensä lisää merkittävästi yhteydenottoja. Poikkeuksen sääntöön tekivät koronapandemian alku vuonna 2020 sekä Vastaamon tietomurto lokakuussa 2020. Myös Venäjän hyökkäys Ukrainaan herätti monissa suomalaisissa pelkoa ja sai ottamaan yhteyttä Kriisipuhelimeen. Ympäristöahdistus on harvoin yhteydenoton syy, mutta viime vuosina Kriisipuhelimessa on käyty nuorten aikuisten kanssa aiheesta yli 10 000 keskustelua. Alle 30-vuotiailla ahdistusta ympäristoasioista esiintyy selvästi enemmän kuin vanhemmilla ikäluokilla.

Pandemian vaikutukset heijastuvat edelleen monen elämään, esimerkiksi talous- ja työasioihin, parisuhteeseen ja terveyteen. Ajankohtaiset ongelmat tuovat usein lisäkuormitusta kun omassa elämässä on vaikea tilanne. Esimerkiksi talousongelmat eivät ole lisääntynet ensisijaisena yhteydenoton syynä, mutta tulevat esiin keskusteluissa, kertoo Sanna Vesikansa.

Jokainen mieli on joskus solmussa

Kriisitilanne voi yllättää kenet tahansa. Ero, työsuhteen loppuminen tai läheisen sairastuminen pysäyttävät ja kuormittavat. Mitä aiemmin vaikeaan tilanteeseen saa tukea, sitä parempi. Kriiseistä selviytymistä auttaa, jos mielenterveys on perustaltaan vahva.

− Mieli ry:ssä tehdään kriisiauttamisen lisäksi paljon edistävää mielenterveystyötä. Kun mielenterveyden perusta on kunnossa se suojaa myös silloin, kun elämässä tulee eteen vaikeampia tilanteita. Mielinauha-kampanjaan osallistuminen on helppo ja vaikuttava tapa tukea mielenterveystyötä ja kriisiauttamista, toteaa MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

Tämän vuoden Mielinauha-kampanjaa tähdittää suosikkiartisti Erin Anttila. Vuoden 2023 kampanjaviesti on: Jokainen mieli on joskus solmussa. Joskus elämän solmukohdista selviää yksin, toisinaan selvittämiseen tarvitaan apua. Mielinauhan tekstillä ”Solmut auki” halutaan kertoa, että jokaisen elämässä tulee vastaan solmukohtia, mutta niistä on mahdollista selviytyä.

Erin halusi lähteä Mielinauha-kasvoksi, koska on elämässään nähnyt, että jokaiselle voi tulla eteen vaikeita tilanteita, jolloin voidaan tarvita läheisten tuen lisäksi myös ammattiapua. Hänestä myös pienempiä elämän solmukohtia on hyvä avata ajoissa. Mielinauha-kampanjassa Erin haluaa lisätä tunnepuhetta ja avoimuutta mielen asioista ja auttaa erityisesti nuoria.

− Itse olen vasta nyt, yli nelikymppisenä opettelemassa tunteiden tunnistamista ja niiden ilmaisemista. Olen kasvanut ajatukseen, ettei sellaisesta puhuta.

Meidän aikuisten pitää kuunnella ja tukea nuoria ja kertoa heille kuinka tärkeitä he ovat ja miten hienoa on, että uudet sukupolvet pohtivat omia tunteitaan ja osaavat ilmaista niitä, Erin muistuttaa.

MIELI ry tarjoaa matalan kynnyksen tukea ja apua vaikeissa elämäntilanteissa puhelimessa, kasvokkain ja verkossa. Kriisipuhelin päivystää suomenkielisellä linjalla 24 tuntia vuoden jokaisena päivänä.

MIELI ry tekee myös edistävää mielenterveystyötä, jotta yhä useampi osaisi vahvistaa omaa ja läheisten mielenterveyttä. Vahva mielenterveys suojaa vaikeassa elämäntilanteessa ja helpottaa kriisistä selviytymisestä. Mielinauha on MIELI ry:n kampanja, jolla kerätään 30.3.-30.6 varoja mielenterveyden edistämiseen ja kriisityöhön Suomessa. Mielinauha-kampanjaan voi osallistua lahjoittamalla, ostamalla Mielinauhan (4 €) tai Mielinauha-tuotteen. Mielinauhoja myyvät Tokmannit, S-marketit, Prismat, Salet, Alepat, Sokokset, Musti & Mirri -lemmikkieläintarvikeliikkeet, Finnkinon elokuvateatterit ja Espresso house -kahvilat.

Lisätietoa kampanjasta ja siihen osallistumisesta: mielinauha.fi

Mieli ry:n somekyselyssä kysyttiin, mikä on ollut elämäsi pahin kriisi?, millaista tukea olisit siihen kaivannut? ja mitkä keinot auttoivat sinua selviytymään kriisistä? Kysely toteutettiin MIELI ry:n Instagram-seuraajien keskuudessa helmi-maaliskuun vaihteessa 2023. Kriisiauttamisessa yhteydenottojen syitä ja määriä seurataan ja tilastoidaan järjestelmällisesti koko ajan.

Lisätietoja kriisiauttamisesta

Sanna Vesikansa
Johtaja, Kriisitoiminnot
+358 40 745 9586
etunimi.sukunimi@mieli.fi

Lisätietoja MIELI ry:stä ja vaikuttamistyöstä

Sari Aalto Matturi
MIELI ry:n toiminnanjohtaja
+358400508234
etunimi.sukunimi@mieli.fi
Lisätietoja Mielinauha-kampanjasta

Jutta Kajander
Markkinointiviestinnän asiantuntija
+358408014429
etunimi.sukunimi@mieli.fi

Solmut auki

Mielinauha-kampanja käynnistetään tänään 30. maaliskuuta. ’Jokainen mieli on joskus solmussa’ on tämän vuoden tunnuslauseena.

Mitä pidempään mieli on solmussa, sitä vaikeampaa sen avaamisesta tulee.
Joskus siihen voi pystyä yksin, toisinaan selvittämiseen tarvitaan apua. Kantamalla Mielinauhaa annat jokaiselle mahdollisuuden tulla kuulluksi sekä purkaa mielensä pieniä ja isompiakin solmuja.

Tämän vuoden mielinauhassa lukee teksti ’solmut auki’. Tämä viittaa siihen, että jokaisen elämässä tulee vastaan solmukohtia, joista on kuitenkin mahdollista selviytyä.

Kampanjan kasvo Erin Anttila

Laulaja ja lauluntekijä Erin Anttila on Mielinauha-kampanjan 2023 kasvo.

Minua ilahduttaa eniten, kun saan koko perheen kotona syömään saman pöydän ääreen.

Äitinä haluan kokea lasteni kanssa asioita ja pitää hauskaa. Toivon, että lapseni oppivat tunnistamaan tunteitaan ja ilmaisemaan niitä itseäni aiemmin.

Häpeän sitä, että minun on vaikea esittää kritiikkiä tai nostaa esille hankalia asioita. Mieluummin vain pakenisin tai piiloutuisin niiltä.

Hoidan mieltäni liikkumalla ja tutkiskelemalla omia mielen liikkeitäni

Olen todella hyvä sanomaan ei. En halua tehdä mitään, mikä ei kiinnosta tai mitä en koe tärkeäksi. Rajaaminen on tärkeää myös mielenterveydelle.

Lue Mielinauha-kasvo Erinin koko haastattelu.

Voit osallistua monella eri tapaa

Osallistumalla MIELI ry:n Mielinauha-kampanjaan tuet jokaisen mahdollisuutta tullaa kuulluksi ja purkaa mielensä solmuja.

Tukesi merkitsee todella paljon. Löydä oma tapasi osallistua kampanjaan ja avaamaan mielen solmuja. Voit lahjoittaa, kantaa Mielinauhaa tai vaikka perustaa oma Mielipotti.

MIELI Kotkan seudun mielenterveys ry on mukana myymässä Mielinauhoja ja jakamassa viestiä mielenterveystyön ja kriisiauttamisen hyväksi. Mielinauhoja on saatavilla Kumppanuustalo Viikarin Loisto-tilassa (Mariankatu 24, 48100, Kotka, 1. kerros). Muita yhteistyökumppaneita, joista Mielinauhoja voi ostaa, löydät mielinauha.fi-sivuilta.

Ratkaisuja digipulmiin

Tiistaina 28. maaliskuuta olimme Muistojen talolla KITT-hankkeen ensimmäisen digiopastuskerhokerran merkeissä. Etsimme yhdessä ratkaisuja arkisiin digipulmiin kahvikupin ja piirakan äärellä seurustellen.

Seuraavan kerran olemme auttamassa heti pääsiäisen jälkeisenä tiistaina 11.4. klo 13-15 Muistojen talolla.

1. Kasvurauhaa tukeva koulutusjärjestelmä

• Otetaan käyttöön kasvu- ja opiskelurauhaa tukeva opiskelusuojelun malli (vrt. työsuojelu), joka vahvistaa oppilaiden ja opiskelijoiden mielenterveyttä, edistää opiskelukykyä ja ehkäisee uupumusta. Opiskelusuojelu kattaa toimet, joilla järjestelmällisesti edistetään oppilaan tai opiskelijan psykososiaalista ja fyysistä hyvinvointia, turvataan riittävä lepo ja vapaa-aika sekä ehkäistään liiallista kuormittuneisuutta. Opiskelusuojelulla varmistetaan, että jokaisella on rauha kasvaa ja oppia turvallisessa ympäristössä ilman pelkoa häirinnästä tai muusta kouluväkivallasta. Opiskeluaikasuojelu (vrt. työaikasuojelu) tarkoittaa työmäärän rajaamista kohtuulliseksi. Tällä varmistetaan, että oppijalle jää riittävästi aikaa kasvamiseen, kehittymiseen ja olemiseen.
• Nostetaan koulutuksen perusrahoitusta kaikilla koulutusasteilla leikkauksia edeltäneelle tasolle indeksikorjattuna ja sitoudutaan pitämään tasosta kiinni yli hallituskausien. Korkeakoulujen uudet aloituspaikat resursoidaan täysimääräisesti lisäämällä perusrahoitusta.
• Lisätään korkeakoulujen rahoitusmalleihin opiskeluhyvinvointia mittaava indikaattori.
• Kehitetään korkeakoulujen opiskelijavalintaa vähemmän kuormittavaksi ja luovutaan ensikertalaiskiintiöstä. Varmistetaan, että korkeakoulutukseen pääsee jatkossakin erilaisia maksuttomia reittejä pitkin. Helpotetaan alanvaihtoa korkeakouluun pääsemisen jälkeen.
• Luodaan koko koulutuspolun kattava valtakunnallinen erityisopetuksen ja oppimisen tuen kehittämisohjelma. Turvataan inkluusion toteuttamiselle riittävät resurssit.

2. Riittävästi aikuisia kasvuympäristöihin

• Varmistetaan, että kasvatus- ja koulutusympäristöissä on riittävästi ammattitaitoisia aikuisia, joilla on aikaa ja osaamista kohdata nuoria. Henkilöstön hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta pidetään huolta ja sen kautta vaikutetaan myönteisesti myös oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointiin.
• Varmistetaan, että kaikilla nuorten kanssa toimivilla ammattilaisilla, harrastusohjaajilla ja muilla aikuisilla on riittävä mielenterveysosaaminen. Vahvistetaan nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten mielenterveys-, vuorovaikutus- ja tunnetaitojen opettamista, jotta he pystyvät tukemaan nuoria samojen taitojen oppimisessa ja resilienssin vahvistamisessa.
• Lisätään vanhemmuuden tukea, jotta huoltajat kykenevät olemaan nuorten kasvun ja itsenäistymisen tukena. Vahvistetaan vanhempien mielenterveyttä ja huomioidaan nuorten perheet tai muut läheisyhteisöt kokonaisuutena.
• Toteutetaan valtakunnallinen nuorten mielenterveyden kehittämisohjelma. Ohjelmassa kehitetään nuorten arkiympäristöjä ja niiden toimintakulttuuria mielenterveyttä edistäviksi ja mielenterveysongelmia ennaltaehkäiseviksi. Ohjelmaa toteuttavat kunnat ja hyvinvointialueet poikkihallinnollisesti ja laajassa yhteistyössä. Kehittämisohjelman toimeenpanossa hyödynnetään kansallista mielenterveysstrategiaa.

3. Ihmisarvoinen ja mielekäs arki

• Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on oltava köyhyyden vähentäminen. Sosiaaliturvan on osaltaan mahdollistettava ihmisarvoinen elämä, joustettava erilaisten elämäntilanteiden mukaan sekä oltava kokonaisuutena yksinkertainen ja selkeä. Uudistuksessa on suunnattava kohti perustulon kaltaista mallia.
• Sosiaaliturvaa uudistettaessa toteutetaan eri mallien mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi.
• Opintorahaa korotetaan sadalla eurolla, mikä vastaa tuen palauttamista edellisiä leikkauksia edeltäneelle tasolle. Opintotukikuukausien määrää kasvatetaan ja tuen kaksiportaisuus alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon välillä puretaan. Opintotuen lainapainotteisuutta vähennetään. Opintotuki siirretään sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen.
• Lisätään toimia nuorten velkaantumisen ehkäisemiseksi esimerkiksi lisäämällä toisen asteen opiskelijoiden talousneuvontaa, parantamalla asumisneuvonnan saatavuutta ja tiukentamalla kulutusluottojen sääntelyä. Kehitetään erityisesti nuorille suunnattuja velkasovittelu- ja velkajärjestelymuotoja. Korotetaan ulosoton suojaosuutta pysyvästi.
• Vähennetään köyhyyttä. Vahvistetaan tukea perheille, joihin toimeentulo-ongelmien lisäksi kasautuu muita ongelmia, tai joiden toimeentulo-ongelmat pitkittyvät.
• Nuorten asunnottomuutta vähennetään ja nuorten asumista tuetaan riittävästi. Vahvistetaan lakisääteistä asumisneuvontaa. Valtion tukemaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa sekä erityisesti nuoriso- ja opiskelija-asuntojen tuotantoa lisätään. Nuorille tarjotaan erilaisia asumisvaihtoehtoja.
• Turvataan laadukas, terveellinen ja kasvispohjaisuutta painottava koulu- ja opiskelijaruokailu maksuttomana peruskoulussa ja toisella asteella sekä riittävällä ateriatuella korkeakouluissa.
• Taataan nuorille oikeus taiteen tekemiseen ja kokemiseen sekä kulttuuriin asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta.
• Kehitetään liikunnallista toimintakulttuuria oppilaitoksissa. Jatketaan valtakunnallisten Liikkuva koulu- ja Liikkuva opiskelu -ohjelmien toteuttamista ja vahvistetaan mielenterveyden edistämistä osana ohjelmien toteutusta.
• Jokaiselle nuorelle taataan vähintään yksi mieluisa harrastus. Harrastusten ohjaajien mielenterveysosaamista lisätään koulutuksilla esimerkiksi Harrastamisen Suomen mallin yhteydessä. Harrastamisen Suomen malli laajennetaan koskemaan toista astetta ja korkeakouluja.
• Taataan nuorten itsenäisen liikkumisen ja elinpiirin laajentamisen mahdollistava toimiva ja kohtuuhintainen joukkoliikenne kasvattamalla valtion rahoitusosuutta. Parannetaan kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä.

4. Elinkelpoinen maapallo hyvinvoinnin edellytyksenä

• Luonnon itseisarvo huomioidaan kaikessa päätöksenteossa. Luonnonsuojelualueiden määrää lisätään. Suomen heikentyneitä ekosysteemejä ennallistetaan.
• Verotusta ja tukia muutetaan niin, että ne ohjaavat päästöjen vähentämiseen ja ympäristöstä huolehtimiseen.
• Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035 ja hiilinegatiivisuuden mahdollisimman pian sen jälkeen.
• Siirrytään kestävien energianlähteiden käyttöön. Vähennetään kokonaiskulutusta.
• Suomi ajaa kunnianhimoista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa myös Euroopan unionissa ja globaalilla tasolla.
• Lisätään nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan. Tuetaan sukupolvien välistä yhteistyötä.
• Tuetaan nuoria ilmasto- ja ympäristöahdistuksen käsittelyssä ja ympäristötoivon vahvistamisessa. Vahvistetaan nuorten kanssa toimivien ammattilaisten osaamista ympäristötunteiden käsittelyn ja resilienssin tukemisen osalta.

5. Toimiva sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä

• Varmistetaan ennaltaehkäisevien, matalan kynnyksen palveluiden saavutettavuus nuorten arkiympäristöissä. Panostetaan valtakunnalliseen verkossa tarjottavaan ympärivuorokautiseen apuun, jota voi saada myös anonyymisti. Huolehditaan, että palvelupolut ovat nuorille selkeitä ja sujuvia eri palveluntarjoajista riippumatta.
• Vahvistetaan vanhemmuuden tukea erityisesti murrosikäisten vanhemmille ja nuorille vanhemmille osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää, järjestökumppanuutta ja vertaistukea.
• Kolmannen sektorin toimintaedellytykset turvataan. Järjestöjen vahvuudet elämän mielekkyyden lisääjänä, yhteiskunnan kriittisten toimintojen ylläpitäjänä, kriisinkestävyyden vahvistajana ja palvelujärjestelmään kohdistuvan paineen keventäjänä tunnistetaan.
• Yhdenmukaistetaan terveydenhuoltolakia niin, että toisen asteen opiskelijahuollon lisäksi myös kouluterveydenhuollossa voidaan ennaltaehkäisyn lisäksi hoitaa mielenterveysongelmia.
• Vahvistetaan oppilas- ja opiskelijahuollon sekä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön resursseja.
• Muutetaan korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhuolto lakisääteiseksi.
• Varmistetaan, että myös koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten oikeus päästä oikea-aikaiseen mielenterveys- ja/tai päihdeperustaiseen hoitoon toteutuu.
• Säädetään kansalaisaloitteen mukainen terapiatakuu, jolla varmistetaan pääsy psykoterapiaan tai muuhun vaikuttavaan psykososiaaliseen hoitoon perusterveydenhuollossa kuukauden sisällä hoidon tarpeen havaitsemisesta.Kuntoutuspsykoterapia muutetaan maksuttomaksi alle 29-vuotiaille. Tuetaan terapiaa tarvitsevia sopivan terapeutin löytämisessä.
• Psykoterapeuttikoulutus muutetaan opiskelijalle maksuttomaksi toteuttamalla se jatkossa yliopistojen erikoistumiskoulutuksena.
• Nuorisopsykiatrian hoitojonot puretaan erikseen resursoiduin erityistoimin vuoteen 2025 mennessä.
• Ehkäistään pitkäjänteisesti nuorten itsetuhoisuutta, itsemurhia ja päihdekuolemia sekä parannetaan niihin liittyvää seurantatietoa.
• Varmistetaan nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhdenvertainen saatavuus ja saumattomat palveluketjut. Päihdeongelma ei saa olla este mielenterveyspalveluiden saamiselle tai päinvastoin.
• Vähennetään alkoholin kokonaiskulutusta sekä tupakan ja nikotiinituotteiden käyttöä korottamalla verotusta. Säilytetään alkoholin ja rahapelaamisen yksinoikeusjärjestelmät.

6. Mielenterveyttä edistävä työelämä

• Vähennetään nuorten mielenterveysperustaisia sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä kehittämällä työelämää nuorten työkykyä ja mielenterveyttä vahvistavaksi sekä mielenterveysongelmia ehkäiseväksi. Vahvistetaan työyhteisöjen ja esihenkilöiden mielenterveysosaamista sekä otetaan käyttöön keinoja tukea nuoria työuran alussa.
• Muutetaan työturvallisuuslakia niin, että se huomioi psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisyn sekä henkisen työkyvyn ja mielenterveyden tukemisen. Tiukennetaan työturvallisuuslakiin kirjattua työnantajan velvollisuutta ennaltaehkäistä häirintää ja epäasiallista kohtelua sekä puuttua niihin.
• Vahvistetaan työterveyshuollon roolia edistävässä ja ennaltaehkäisevässä mielenterveystyössä sekä sisällytetään mielenterveyden tukeminen lakisääteisiin työterveyspalveluihin. Monipuolistetaan työterveyshuollon psykososiaalisia palveluita, tuetaan erityisesti nuorten työkykyä.
• Työelämän on joustettava paremmin nuorten tarpeiden mukaan. Osatyökykyisyys mahdollistetaan ja työtä muokataan tarvittaessa työkykyä vastaavaksi, esimerkiksi osa-aikaisella työskentelyllä täydellä palkalla työkyvyn heikentyessä väliaikaisesti. Työntekijän oikeutta osasairauspäivärahaan laajennetaan.
• Työn tekemisen on oltava aina kannattavaa. Nuorille maksetaan työstä ja harjoittelusta riittävä palkka. Sosiaaliturvan on joustettava muuttuvien elämäntilanteiden mukaan.
• Lyhyissä peräkkäisissä työsuhteissa oleville nuorille taataan mahdollisuus riittävään lomaan esimerkiksi vuosilomapankin kautta.
• Edistetään nuorten työllisyyttä tarjoamalla neuvontaa ja tukea erilaisiin työn tekemisen muotoihin, kuten palkkatyöhön, yrittäjyyteen ja epätyypillisiin työsuhteisiin liittyen.

7. Oikeudenmukainen ja yhdenvertainen yhteiskunta

• Nuoria kohdellaan yhdenvertaisesti suhteessa toisiinsa ja muihin ikäryhmiin.
• Ylisukupolvisen huono-osaisuuden ja mielenterveysongelmien kasautumista vähennetään. Tuetaan haavoittuvassa tilanteessa ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja heidän perheitään kokonaisvaltaisesti eri palveluissa.
• Lisätään nuorten kanssa toimivien ymmärrystä sateenkaarevuudesta, inklusiivisesta seksuaalikasvatuksesta, vammaisuudesta, antirasismista ja erilaisista vähemmistöistä. Vahvistetaan nuorten kanssa työskentelevien taitoja kohdata nuoret syrjimättömästi ja yhdenvertaisesti.
• Nuorten kaikissa kasvu-, opiskelu- ja työympäristöissä huomioidaan kulttuurinen moninaisuus ja toteutetaan antirasistisia periaatteita. Rasisminvastaista toimintaohjelmaa jatketaan ja kehitetään ja sen toimeenpanoon ohjataan riittävät resurssit.
• Saamelaisten oikeudet alkuperäiskansana ja romanien oikeudet kulttuurisena vähemmistönä tunnistetaan ja niiden toteutuminen varmistetaan. Saamelais- ja romaninuorten osallisuutta tuetaan ja heihin kohdistuvaa rasismia ja syrjintää vähennetään systemaattisesti.
• Luodaan sateenkaaripoliittinen ohjelma, jossa määritellään konkreettiset toimenpiteet sateenkaarinuorten hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden turvaamiseksi sekä ohjelman koordinaatiovastuu ja resurssit.
• Translaki uudistetaan Oikeus olla -kansalaisaloitteen mukaiseksi. Suomessa otetaan käyttöön kolmas juridinen sukupuolimerkintä.
• Kaikissa kasvu-, opiskelu- ja työympäristöissä huomioidaan vammaisuuden moninaisuus ja toteutetaan yhdenvertaisuuden periaatteita YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimuksen mukaisesti. Ympäristöjen tosiasiallinen esteettömyys ja saavutettavuus varmistetaan.
• Poliisin sekä sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimen moniammatillisena yhteistyönä toteutettavan Ankkuritoiminnan rahoitusta lisätään, jotta nuoren oireiluun tai pahoinvointiin pystytään puuttumaan yhden luukun periaatteella mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
• Verkkoväkivaltaa ennaltaehkäistään velvoittamalla sosiaalisen median alustoja ja muita verkkoympäristöjä takaamaan turvallisemman tilan periaatteiden toteutuminen. Verkossa tapahtuvaan häirintään ja syrjintään puututaan systemaattisesti. Verkkoväkivaltaa kokeneiden tukea vahvistetaan.
• Ohjataan riittävästi resursseja seksuaali-, lähisuhde- ja katuväkivaltaa ehkäiseviin ja väkivaltaa kokeneiden palveluihin. Tunnistetaan väkivallan ja sen uhan vaikutukset mielenterveyteen sekä varmistetaan riittävä psykososiaalinen apu.
• Huumausainepolitiikkaa muutetaan niin, että huumeiden käyttöön puututaan ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin rikosoikeudellisten rangaistusten sijaan.

8. Nuoret vaikuttajina

• Nuoria kuullaan ja kuunnellaan ja he pääsevät vaikuttamaan kaikkeen heitä koskevaan päätöksentekoon. Jokaisen nuoren yhteiskunnallista osallistumista, osallisuutta ja kiinnittymistä tuetaan rakenteellisesti.
• Tunnistetaan kansalaisyhteiskunnan rooli hyvinvoinnin edistäjänä ja merkityksellisyyden tuottajana sekä ongelmien ennaltaehkäisijänä ja toisaalta niissä kannattelevana tekijänä.
• Varmistetaan nuorisoalalle riittävä valtionrahoitus.
• Nuorisoalan osaamista hyödynnetään järjestelmällisesti nuorten mielenterveyden vahvistamisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä.
• Otetaan nuori- ja mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi järjestelmällisesti käyttöön kaikessa päätöksenteossa.
• Mielenterveyden vahvistaminen otetaan läpileikkaavaksi teemaksi valtion nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan.

10 tavoitetta

MIELI ry:n tavoitteena on kymmenen mielenterveyttä edistävän toimenpiteen toteuminen vaalikaudella 2023-2027.

1. Mielenterveysstrategia vahvistaa kaikkien Suomessa asuvien mielenterveyttä

• Mielenterveysstrategian toimeenpanoa tuetaan valtioneuvoston periaatepäätöksellä vastuujakoineen ja toimenpidesuunnitelmineen.
• Strategian toimeenpanon tueksi asetetaan laajapohjainen, poikkihallinnollinen ohjausryhmä.
• Strategian painopisteistä nostetaan toteutukseen erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa.
• Toimeenpanoa tuetaan hankeavustuksilla, joita hallituskauden aikana suunnataan erityisesti nuorten mielenterveyden sekä väestön resilienssin ja kriisinkestävyyden vahvistamiseen.

2. Nuorten hyvinvointiohjelma turvaa tulevaisuutta

• Sisällytetään nuorten hyvinvointi hallitusohjelmaan omana teemakokonaisuutenaan.
• Toteutetaan Nuorten hyvinvointiohjelman toimenpiteet riittävin resurssein ja kaikkia hallinnonaloja yhdistäen.
• Rakennetaan valtioneuvostoon pääministerin alaisuuteen selkeä koordinaatiorakenne laadukkaan toimeenpanon varmistamiseksi.
• Kiinnitetään ohjelman toteutukseen yhteiskunnan eri sektorit. Kannustetaan ja tuetaan hyvinvointialueita sekä kuntia nuorten mielenterveyden vahvistamisessa. Nuorten hyvinvointia johdetaan valtakunnallisesti ja nuoria osallistaen.

3. Psyykkinen kriisinkestävyys lujittuu

• Toteutetaan toimenpideohjelma väestötason resilienssin ja kriisinkestävyyden vahvistamiseksi yhteiskunnan ja ympäristön muutoksissa. Ohjelma on osa mielenterveysstrategian ja yhteiskunnan turvallisuusstrategian toimeenpanoa ja sen tavoitteena on keskinäisen luottamuksen vahvistaminen, kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten turvaaminen, kotoutumista tukevien toimien vahvistaminen, osallisuuden ja aktiivisen toimijuuden mahdollistaminen sekä matalan kynnyksen tuen ja avun saannin turvaaminen.
• Luodaan areenoita, jotka mahdollistavat kokemusten vaihdon ja tunteiden käsittelyn ja tukevat kriiseissä pärjäämistä.
• Vahvistetaan lasten ja nuorten kanssa toimivien aikuisten osaamista kriisien puheeksi ottamisessa ja kriisinkestävyyden tukemisessa.

4. Mielenterveyden hoito on oikea-aikaista ja hoitovelka puretaan

• Valtio ohjaa hyvinvointialueita vahvistamaan mielenterveyspalveluita erityisesti perustasolla. Mielenterveystyön rahoitusta vahvistetaan valtion ohjauksella.
• Toteutetaan terapiatakuu, jolla varmistetaan pääsy psykoterapiaan tai muuhun vaikuttavaan psykososiaaliseen hoitoon kuukauden sisällä hoidon tarpeen havaitsemisesta perusterveydenhuollossa.
• Hoidetaan nuorten mielenterveyttä nuorten omissa arjen ympäristöissä, esimerkiksi mahdollistamalla psykoterapeuttisten hoitomenetelmien laajempi käyttö kouluympäristöissä.
• Lisätään perusterveydenhuollon mielenterveysosaamista sote-ammattilaisten täydennyskoulutuksilla.
• Toteutetaan psykoterapeuttikoulutus jatkossa yliopistojen maksuttomana erikoistumiskoulutuksena.

5. Köyhyyden mielenterveysvaikutukset vähenevät

• Korjataan perusturvan tasoa, selkeytetään sosiaaliturvaa ja helpotetaan tuen hakemista.
• Lisätään talousneuvonnan ja mielenterveyspalvelujen yhteistyötä.
• Parannetaan erityisesti perustason maksuttomia mielenterveyspalveluita. Jatketaan asiakasmaksulain uudistusta.
• Tuetaan haavoittuvassa asemassa olevien kuten pienituloisten lapsiperheiden vanhemmuutta. Varmistetaan perusopetuksen laatu ja oppilashuollon voimavarat sekä kaikille mahdollisuus harrastaa.
• Luodaan jokaiselle nuorelle tie työelämään vahvistamalla yksilöllistä tukea ja ohjausta sekä luomalla työnantajille kannustimia nuoren työntekijän työllistämiseen.
• Tuetaan niiden kouluttautumista ja työllistymistä, joiden toimintakyky on mielenterveyden ongelmien vuoksi alentunut. Jatketaan IPS-mallin rahoitusta.

6. Mielenterveys vahvistuu työelämässä

• Jatketaan työelämän ja hyvän mielenterveyden ohjelmatyötä vahvistaen erityisesti mielenterveyttä edistäviä toimia ja työnantajien mielenterveysosaamista.
• Varmistetaan kynnyksetön pääsy ennaltaehkäisevän psykologisen tuen piiriin määrittelemällä työterveyspsykologi työterveyshuollon ammattihenkilöksi vastaavasti kuin työfysioterapeutti.
• Laajennetaan lakisääteinen työterveyshuolto koskemaan varhaista psykoterapiaa tai muuta psykososiaalista hoitoa.
• Velvoitetaan työnantajat vahvistamaan työntekijän oikeutta työn muokkaukseen mielenterveyden vaikuttaessa työkykyyn.
• Vahvistetaan osatyökykyisten osallisuutta työelämään muun muassa helpottamalla osasairausloman käyttöä.
• Muutetaan työturvallisuuslakia niin, että se huomioi psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisyn sekä henkisen työkyvyn ja mielenterveyden tukemisen.

7. Mielenterveyden edistäminen lujittuu kunnissa

• Rohkaistaan kuntia suunnitelmalliseen mielenterveyttä vahvistavaan päätöksentekoon.
• Tuetaan mielenterveyttä edistävien käytäntöjen levittämistä ja juurruttamista kuntiin osana mielenterveysstrategian toimeenpanoa.
• Lisätään mielenterveyden indikaattorit hyvinvointialueiden hyte-kertoimiin ja kuntien kannustinkertoimiin.

8. Itsemurhien määrä vähenee

• Jatketaan ja tehostetaan hallituskaudella 2019–2023 uudelleen käynnistynyttä itsemurhien ehkäisyn poikkihallinnollista ohjelmatyötä.
• Vahvistetaan terveydenhuollon kykyä tunnistaa ja hoitaa itsemurhavaarassa olevia.
• Huolehditaan itsemurhaa yrittäneiden palveluiden yhteensovittamisesta katkeamattomien hoitopolkujen varmistamiseksi.
• Perustetaan valtakunnallinen rekisteri itsemurhien ja itsemurhayritysten seurantaan ja tutkimukseen.
• Otetaan itsemurhat onnettomuustutkinnan piiriin.
• Tehostetaan EU:ssa ja kansainvälisellä tasolla sosiaalisen median säätelyä mielenterveyteen haitallisesti vaikuttavan ja itsemurhavaaraa lisäävän sisällön poistamiseksi.

9. Päätösten mielenterveysvaiktukset arvioidaan systemaattisesti

• Käynnistetään toimet mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioinnin työkalujen luomiseksi ja levittämiseksi. Tuetaan arvioinnin käyttöönottoa.
• Osana sosiaaliturvan uudistamista suoritetaan laaja mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi.

10. Elinvoimainen kansalaisyhteiskunta edistää mielenterveyttä

• Turvataan järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset ja autonomia valtionavustusjärjestelmää uudistettaessa ja sote-uudistuksen toteutuksessa.
• Varmistetaan järjestöjen mahdollisuus osallistua valtionavustushankkeisiin mahdollistamalla avustusten hakeminen ilman omarahoitusosuutta sekä tarkentamalla viranomaisohjeistusta vähäistä suuremman markkinahäiriön kriteereistä ja analysoinnista.
• Vahvistetaan julkisen vallan ja järjestötoimijoiden kumppanuutta väestön resilienssin vahvistamisessa ja hyvinvoinnin turvaamisessa.
• Vahvistetaan julkisen sektorin ja mielenterveysjärjestöjen välisten kumppanuusrakenteiden säädöstausta ja valtakunnallinen ohjaus.

Mielenterveyden häiriöiden kustannukset, kuormittuneet mielenterveyspalvelut ja nuorten hyvinvoinnin haasteet tunnistettiin jo ennen koronapandemiaa. Koronatoimien mielenterveysvaikutukset ulottuvat laajasti eri ikä- ja ammattiryhmiin. Myös ympäristökriisi, Venäjän hyökkäyssota ja siitä johtuvat taloushaasteet kuormittavat ja koettelevat suomalaisten kriisinkestävyyttä.

MIELI ry:n vaalitavoitteet kaudelle 2023–2027 vahvistavat Suomessa asuvien mielenterveyttä ja ehkäisevät mielenterveysongelmia.

Mielenterveyden vahvistamisen 10 toimenpidettä – MIELI ry:n vaaliohjelma 2023–2027

MIELI ry:n kymmenen tavoitetta vaalikaudelle 2023–2027 vahvistavat Suomessa asuvien eri ikäisten, hyvinvointia ja kriisinkestävyyttä sekä ehkäisevät ongelmia, purkavat mielenterveyden hoitovelkaa ja lujittavat perustason mielenterveyspalveluita.

Köyhyyden mielenterveyttä heikentäviä vaikutuksia on lievitettävä, itsemurhien määrää vähennettävä ja kansalaisyhteiskuntaa vahvistettava. Erityisesti on vahvistettava nuorten mielenterveyttä ja hyvinvointia.

TUTUSTU MIELI RY:N EDUSKUNTAVAALITAVOITTEISIIN (mieli.fi-sivustolla)

Nuorten hyvinvointiohjelma

MIELI ry kutsui syksyllä 2022 kaikki halukkaat mukaan valmistelemaan Nuorten hyvinvointiohjelmaa avoimiin työpajoihin ja kommentoimaan ohjelmaluonnosta. Asiantuntemustaan ohjelman valmisteluun antoi 142 nuorten hyvinvoinnista huolta kantavaa tahoa.

Nuorten hyvinvointiohjelman kahdeksan teemaa ja yli 70 toimenpidettä vahvistavat 13–28-vuotiaiden mielenterveyttä. Kaikki nuoret tarvitsevat kasvurauhaa tukevan koulutusjärjestelmän, riittävästi aikuisia kasvuympäristöihin, ihmisarvoisen ja mielekään arjen, toimivan sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän, mielenterveyttä edistävän työelämän, oikeudenmukaisen ja yhdenvertainen yhteiskunnan sekä mahdollisuuden yhteiskunnaliseen osallistumiseen. Kaiken hyvinvoinnin reunaehto on elinkelpoinen maapallo.

MIELI ry:n tavoitteena on saada Nuorten hyvinvointiohjelma osaksi Suomen seuraavaa hallitusohjelmaa.

NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA (mieli.fi-sivustolla)

Kutsu

MIELI Kotkan seudun mielenterveys ry järjestää sääntömääräisen vuosikokouksen.

Aika: maanantai 20.3.2023 klo 17.00

Paikka: Kumppanuustalo Viikarin Loisto-kabinetti (Mariankatu 24)

Avoin tilaisuus

Kaikki olette tervetulleita avoimeen tilaisuuteen, jossa vieraana on ylihoitaja Susanna Rämä. Hän antaa katsauksen mielenterveyspalvelujen nykytilanteeseen hyvinvointialueella. Lisäksi, Rämä kertoo, mistä ja minkälaisissa tilanteissa saa apua sekä ennaltaehkäisevän työn ja vapaaehtoistoiminnan tarpeesta.

Tervetuloa mukaan!

Jopa 3 joukkuetta

Lauantaina 18. helmikuuta 2023 osallistuimme Umbron sponsoroimaan jalkapalloturnaukseen Ruonalan urheiluhallilla. Mieli ry ja Peace United -tunnuksin pelasivat jopa kolme joukkuetta.

Turnauksessa nähtiin kovatasoisia joukkueita ja mahtava tunnelma. Tällaisia jalkapallotapahtumia tarvitaan lisää Kotkan seudulle. Iso kiitos järjestäjille, pelaajille ja taustajoukoille!