14.4.2017
Matkani seurassa alkoi vauhdikkaasti hyppäämällä suoraan puheenjohtajan pallille viisi vuotta sitten. Olin juuri jäänyt eläkkeelle ja ystäväni, silloinen pj, sai viimein minut suostuteltua seuraajakseen. Olin ollut vuosia kannattajajäsen maksamalla vuotuisen jäsenmaksun, mutta en tiennyt seurasta paljon muuta kuin mitä nimen perusteella saattoi olettaa.
Alkumatka oli kylmää kyytiä ilman alkulämmittelyä. Työntekijä Cati jäi samantien vuodeksi vuorotteluvapaalle ja sijaisen kanssa harjoittelimme hommia. Kokeneiden tukihenkilöiden ja hallituksen muiden jäsenten avustuksella siitä vuodesta selvittiin. Sijainen oli viimeiset viisi kuukautta sairaslomalla, joten opinpa kantapään kautta aika monta käytännön asiaa seuran toiminnasta. Ja sainpa myös eläkeläisen elämänmenoon aikamoisen alkuvauhdin.
Neljän puheenjohtajavuoteni aikana minulle hyvin selvisi, miten monipuolista toimintaa seurassamme on ja pääsin tutustumaan moniin osaaviin ihmisiin. Vapaaehtoistyö seurassa on täyttänyt toiminnallisuuden ja hyödylliseksi tuntemisen tarvettani. Olen saanut olla monessa mukana, osallistua mielenkiintoisiin koulutuksiin paikallisesti ja valtakunnallisesti sekä löytänyt uusia yhteisöllisiä verkostoja kotiseudultani. Hyvän mielen majasta on tullut toinen kotini, jossa voin hääräillä mitä milloinkin, mukavien ihmisten seurassa, oman aikatauluni puitteissa. Erityisen merkityksellistä minulle on ollut myös, että koen olleeni mukana matkalla aikana, jolloin rasitteinen mielenterveys -sana on vaihtunut mielen hyvinvoinniksi. Yhteisen asiamme arkipäiväistymisen eteen olemme Lohjallakin tehneet paljon töitä.
Viimeisen voitelun vapaaehtoistyöhöni sain tänä keväänä, kun kävin tukihenkilökoulutuksen ja sain virallisen pätevyyden tukihenkilöksi. Yksilötukisuhteiksi minulle riittävät lastenlapset, mutta koulutusten ja ryhmien ohjaaminen seurassa kiinnostavat kaikkien juoksevien hommien lisäksi edelleen. Saan toiminnasta voimaa ja merkityksellistä ajan kulua, uutta ajateltavaa, mielenkiintoisia kohtaamisia, opin uusia asioita, virkistyn ja hämmästyn ja saan uusia näkökulmia elämääni.
Jatkan vapaaehtoistyötäni edelleen hallituksessakin ja soisin muidenkin innostuvan hallitustyöstä. Se on vastuullista ja vaikuttavaa, jos niin haluat. Eikä meillä kokouksissa pönötetä, vaikka puhutaan joskus asiaakin ja otetaan vakavasti kantaa. Hallituksessakin on avoimet ovet, tervetuloa tutustumaan!
Ja haastanpa teidät muut tukihenkilöt julkistamaan oman juttunne ja tuomaan tarinanne vapaaehtoistyön iloista ja suruistakin muidenkin tietoon tässä foorumissa. Olen saanut monelta kuulla koskettavia kertomuksia tukisuhteiden onnistumisista, tietysti ilman nimiä ja tunnistettavia tietoja. Teidän kokemustenne kannustamana voisi moni uusi lukija innostua tulemaan mukaan antoisaan vapaaehtoistyöhömme.
Lopuksi haluan sanoa, että hyvinvointiin ja elämään liittyy kyky hullutella ja olla kangistumatta kaavoihin. Hamaan hautaan asti pitäisi säilyttää muutoksen sieto ja sopeutuminen niihin sekä kyky löytää ilo pienistä asioista ja askelista. Vapaaehtoistyö mielenterveysseurassa antaa tähänkin mahdollisuuden.
Annamaija Haittoniemi, aktiivi toimija 5 v
