Ihminen on tavoitellut onnellisuutta koko tunnetun historiansa ajan. Jokaisella aikakaudella onnellisuuteen on liittynyt omat trendinsä. Ei tarvitse mennä ajassa kauas taaksepäin, kun suomalaisen onni oli punainen tupa ja perunamaa. Tästä ajasta on edetty pitkälle, ja toiveemme ovat muokkautuneet vaativampaan suuntaan. Punainen mökki ja perunaa on edelleen loistava juttu, mutta lähinnä kuitenkin kesäasuntona tai viikonlopun visiittipaikkana.
Onnellisuutta on tutkittu globaalisti paljon. Tutkimuksissa nousee kiistatta esille, että keskeinen rooli onnellisuuden saavuttamisessa ja ylläpitämisessä liittyy omaan ajatteluumme. Tuohon n.40% osuuteen liittyy kaikki se mikä on kiinni omista asenteistamme, näkökulmistamme ja elämäntavoistamme. Sen lisäksi kokemaamme onnellisuuteen vaikuttaa geenit (n.50%) ja ulkopuoliset tekijät (n.10%).
Käytämme paljon aikaa onnellisuuden tavoittelemiseen tai siitä haaveilemiseen. Lähestymme onnellisuutta herkästi tavoitteellisena olotilana, joka olisi saavutettavissa jonkin yksittäisen tekijän avulla. Uskomme herkästi, että hyvä työ, kaunis tai komea ulkonäkö, menestyksekkäät seurapiirit tai kaunis koti tekevät meidät onnelliseksi. Kahlaamme läpi trendikkäästi ”self help” -oppaita, tilaamme mietelauseilla ja kauniilla kuvilla täytetyn kalenterin ja ilmoittaudumme pikaversiona suoritettavalle nettikurssille, josta meille luvataan kokonaisvaltaisia ”pysyviä tuloksia”.
Halutessamme tehdä asioita onnemme löytämiseksi, saatamme haksahtaa hassuihinkin mahdollisuuksiin. Kun pysähdymme miettimään hetken pidempään, voimme jäädä arvioimaan onnen tavoittelua toisella tapaa. Mahtaako lyhyt nettikurssi saattaa meidät sittenkään pysyviin muutoksiin? Auttaako yhdenkään aikuisten värityskirjan mandalan värittäminen meitä laajemmin tunteidenhallinnassa? Tai toiko uusi sohvatyyny elämäämme muuta kuin lyhytaikaisen ilon?
Ei hätää! Onnellisuus on saavutettavissa ja sen eteen kannattaa tehdä valintoja. Sitä ennen on kuitenkin hyvä huomioida, että onnellisuus ei ole vain hetkellinen olotila, vaan pikemminkin prosessi. Eräänlainen elämäntapa, jota oma näkökulmamme muokkaa. Prosessi ei etene pikaversiona, vaan se vaatii aikaa ja omien toimintamallien kyseenalaistamista.
Hyvän alun kohti onnellisuutta saat pysähtymällä ja poistamalla mielesi autopilotin hetkeksi pois päältä. Tämän jälkeen voit havainnoida mitä mahdollisuuksia on aivan lähettyvilläsi. Joskus mahdollisuudet näkyvät heti ja joskus ne pitää luoda, esimerkiksi lisäämällä (siihen juuri ostamaasi) hienoon kalenteriisi aikaa sosiaalisille suhteille. Pääsääntöisesti muutoksen avaimena on pieniä, aluksi vaatimattomaltakin tuntuvia, valintoja, ideoita ja mahdollisuuksia. Sellaisia voivat olla esimerkiksi lounastauko / kahvihetki ystävän kanssa, 30 minuutin happihyppely rauhallisessa stressiä laskevassa ympäristössä tai lyhyehkö hetki kädentaidollisen harrastuksen kanssa. Tärkeintä on, ettet jää odottamaan näiden asioiden tapahtumista, vaan luot mahdollisuudet itse. Hyvä ohjesääntö onkin tehdä tänään sellaista mitä voit muistella huomenna hyvällä mielellä.
Bloggarimme Anu Tikka toimii valmentajana ja kouluttajana hyvinvointialalla. Anun erityisosaaminen on psykososiaalinen, emotionaalinen ja neuropsykiatrinen valmentaminen.
Koulutukseltaan Anu on mm. Sosionomi YAMK, Neuropsykiatrinen valmentaja, Yhteisöpedagogi, Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja. Lisäksi hänellä on vankka kokemus perhehoitajuudesta ja useita menetelmäkoulutuksia tunnetaitojen, stressinhallinnan ja masennuksen ennaltaehkäisyyn.RatkaisunAvain oy – p. 044 2313233 – www.ratkaisunavain.fi – Facebook: Anu Tikka RatkaisunAvain oy
