Muutoksen viisi vaihetta

Työelämän tahti on kiristynyt viime vuosina melko paljon. Työntekijöiltä vaaditaan joustavuutta, tuloksellisuutta ja jatkuvaa kouluttautumista. Useat meistä kokevat, että talvilomasta on ikuisuus ja kesäloma tuntuu liian lyhyeltä ennen kuin se alkaakaan. Ajatus ”aivojen narikkaan laittamiselta” tuntuu houkuttelevalta tai jopa korvaamattomalta.

Käytännössä ”aivojen narikkaan laitto” onkin hetkellisesti hyvinvointiasi tukeva seikka. Jos kuitenkin sinnittelet lomaan viimeisillä voimillasi, pakenet koko lomasi kaikkia päätöksentekotilanteita ja kärsit toistuvasti lomaltapaluumorkkiksesta, on aika muuttaa suuntaa. Jatkamalla vanhaa toimintatapaasi rakennat syöksykierrettä pahoinvoinnin puolelle.

Väitän, että suurin osa ihmisistä haluaisi tasapainoisen ja hyvinvoivan elämän, mutta hyvinvoinnin punainen lanka on hukkunut matkalla. Punaisesta langasta voi saada kiinni, mutta se vaatii pysähtymistä. Mikäli sinä haluat muutosta elämääsi, tee tällä lomalla poikkeus totuttuihin käytäntöihisi. Ota aivot narikasta ensimmäisen tai toisen lomaviikon päästä ja käytä jokaisesta jäljellä olevista lomapäivästä 30 min. uuden hyvinvoivan tulevaisuuden rakentamiseen.

Pohdi muutoksen ensimmäisinä päivinä adjektiiveja, joita haluaisit arkielämäsi sisältävän. Kirjaa ne ylös. Siirry toisessa vaiheessa pohtimaan mitkä konkreettiset teot ja aktiviteetit tuottavat sinulle noita edellä mainittuja asioita. Kirjaa nekin säntillisesti ylös. Kolmannessa vaiheessa on tärkeätä tarkistaa, että ideoinnissasi ja suunnitelmissasi on tasapainoa. Jos huomaat painottavasi kaikki suunnitelmat liikunnan harrastamiseen, tulee sinun lisätä aikatauluun myös lepoa ja säännöllistä rentoutumista. Jos taas päätät harrastaa koodausta tai käsitöitä, on sinun syytä tarkistaa, että löytyyhän suunnitelmasta tilaa myös kevyelle liikunnalle. Muista laittaa muutokset ylös. Neljännessä vaiheessa sinun tulee hahmotella, miten saat näitä asioita mahtumaan jokaiseen viikkoosi, tavalla tai toisella. Käytä hahmottelussa kuvia ja tekstiä. Viides vaihe toteutetaan juuri ennen töihin paluuta. Viidennen vaiheen aikana sinun tulee kirjata positiiviseen muutokseen johtavat asiat ja aikataulut kalenteriin. Näistä pienistä muutoksista tulee toteutuessaan hyvinvointisi pohja, eikä sinun tarvitse jatkossa kärvistellä lomien väliä uupumuksen armoilla.

Bloggarimme Anu Tikka toimii valmentajana ja kouluttajana hyvinvointialalla. Anun erityisosaaminen on psykososiaalinen, emotionaalinen ja neuropsykiatrinen valmentaminen.

Koulutukseltaan Anu on mm. Sosionomi YAMK, Neuropsykiatrinen valmentaja, Yhteisöpedagogi, Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja. Lisäksi hänellä on vankka kokemus perhehoitajuudesta ja useita menetelmäkoulutuksia tunnetaitojen, stressinhallinnan ja masennuksen ennaltaehkäisyyn.

RatkaisunAvain oy – p. 044 2313233 – www.ratkaisunavain.fi – Facebook: Anu Tikka RatkaisunAvain oy

Lapsen surun kohtaaminen

Suru koskettaa meitä kaikkia. Meille jokaiselle aikuiselle tulee vastaan tilanne, jossa kohtaamme läheisensä menettäneen lapsen. Useimmiten lapsi on menettänyt isovanhemman tai jonkun muun iäkkäämmän läheisen. Toisinaan lapsi saattaa menettää läheisensä yllättäen ja odottamattomasti. Lapsi saattaa menettää vanhempansa, sisaruksensa tai jonkun muun ikävuosiltaan nuoremman läheisen. Oli kyseessä sitten odotettu tai äkillinen kuolema, nostattaa tilanne lapsessa ja häntä kohtaavissa aikuisissa vahvoja tunteita. Tuolloin aikuiset jäävät usein pohtimaan miten heidän pitäisi suhtautua pienen ihmisen suureen suruun. Tuolloin mietimme usein mikä tukisi ja mikä auttaisi lasta.

Lapselle kannattaa kertoa surusta totuuden mukaisesti ja ikätasoisesti. Lapsen maailma on konkreettinen, eikä kauniit sanat viimeisestä matkasta avaa totuutta lapselle. Kielikuvat saattavat (helpottamisen sijaan) luoda lapselle pelottavia mielikuvia, jotka vaikuttavat surun käsittelyyn haitallisella tavalla. Pysy siis selkeissä tosiasioissa ja vältä ”maalailemasta” lapsellesi satukuvia.

Lapsen tasoisella ja oikeallakin tavalla kerrottu suru-uutinen ei suojaa häntä raskailta tunteilta. Vaikka kyseessä olisi odotettu tapahtuma, on todennäköistä, että tieto kuolemasta järkyttää lapsen turvallisuuden tunnetta ja todennäköisesti hänen läheisyyden tarpeensa kasvaa. Aikuisen tehtävä on tuolloin ottaa lapsen tunne sellaisenaan vastaan, osoittaen hänelle samalla fyysistä ja sanallista hellyyttä.

Hellyyden lisäksi surevaa lasta tulisi rohkaista puhumaan asiasta, vastaamalla hänen kysymyksiinsä aina uudelleen ja uudelleen. Ajoittain keskustelu saattaa johtaa kysymyksiin, joihin sinulla aikuisena ei ole välttämättä vastausta. Sano sekin lapselle ääneen. Oikeaa vastausta tärkeämpää on, että lapselle tulee tunne, ettei hän ole yksin surunsa kanssa ja hän voi koska vain puhua siitä kanssasi.

Vaikka meillä olisi kuinka hyvät neuvot tahansa ei lapsen surun kohtaaminen ole helppo asia. Joskus se nostattaa itsellämme niin vahvoja tunteita, että pyrimme kohtaamisen sijaan torjumaan lapsen tunteen. Tällaisia tapoja ovat esimerkiksi pyrkimykset korvata surun tunne ilolla, esimerkiksi jonkin tavaran tai toiminnan kautta. Vaihtoehtoisesti saatamme pyrkiä pitämään lapsen kiireisenä, jotta hän ei muistaisi surua tai toteamme lapselle: ”Älä sure, nyt hänellä on hyvä olla.”. Yksikään näistä tavoista ei kuitenkaan edistä surun käsittelyä tai sen kanssa elämistä, vaan kieltävät lapselta surun käsittelyn ja eheytymisen.

Kiteytetysti voimme todeta, että lapsen mielenterveyden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta olisi tärkeää a) kohdata lapsen tunne aitona, b) tukea häntä sen käsittelyssä ja c) rohkaista häntä ilmaisemaan surua ja muistelemaan läheistään. Olisi tärkeää myös huomioida, että lapsen suru on aaltoilevaa ja antaa sille tilaa vielä pitkänkin ajan päästä.

Kaikessa karuudessaan suru on normaali elämään kuuluva tunne. Oman suhtautumisesi kautta annat lapselle luvan surra ja käsitellä tunteitaan. Tunteiden käsittelyn myötä tuet hänen hyvinvointiaan ja vahvistat hänen tunnetaitojaan.

Bloggarimme Anu Tikka toimii valmentajana ja kouluttajana hyvinvointialalla. Anun erityisosaaminen on psykososiaalinen, emotionaalinen ja neuropsykiatrinen valmentaminen.

Koulutukseltaan Au on mm. Sosionomi YAMK, Neuropsykiatrinen valmentaja, Yhteisöpedagogi, Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja. Lisäksi hänellä on vankka kokemus perhehoitajuudesta ja useita menetelmäkoulutuksia tunnetaitojen, stressinhallinnan ja masennuksen ennaltaehkäisyyn

RatkaisunAvain oy – p. 044 2313233 – www.ratkaisunavain.fi – Facebook: Anu Tikka RatkaisunAvain oy

Jokainen meistä kulkee täällä omaa polkuaan. Polkujen mallit vain vaihtelevat. Joidenkin polut ovat alusta alkaen hieman kivikkoisemmat kuin muiden. Toisten polkujen pohja taas vaihtelee tiukalla tahdilla. Välillä on karkeampaa polkua tallattavana ja toisinaan polulla käveleminen on taas vaivatonta. Varmaa on se, että jokaisen poluilla on koukeroita, eikä kukaan meistä pääse elämässä maaliin ilman mutkittelua.

Toiset meistä syntyvät tilanteeseen, joka on lapsen kehitykselle otollinen, lämmin ja rakastava. Osa meistä aloittaa elämän ensiaskeleet tilanteessa, joka on lapselle hajottava kehitysympäristö, ellei jopa mahdoton. Ja tuo aika on elämämme merkittävin, sillä pienen lapsen varhaiset vuodet luovat pohjan mielenterveydellemme, vaikuttaen aina vanhuuteen asti.

Lapsen kokemat haasteet ja vahvuudet vaikuttavat myöhemmin myös seuraavan sukupolven toimintaan. Niin geneettisellä tasolla kuin sosiaalisella ja kulttuurisella tasollakin. Toisin sanoen lapsemme ja lapsenlapsemme niittää sitä mitä me kylvämme.

Jokainen näitä rivejä lukiessaan tunnistaa lähiympäristöstään henkilöitä, joiden elämässä on ollut pienestä pitäen haasteita. Haasteita, joihin he eivät voineet aluksi vaikuttaa, mutta joista muovautui myöhemmin heidän ongelmiaan. Murrosikäisenä tai aikuisena heidän ongelmansa voivat olla niin kurjia, että saatamme kääntää päämme pois, välttyäksemme näkemästä ankaraa päihteiden käyttöä, lapsen kaltoinkohtelua tai jotain muuta mitä oma mielemme ei kestä. Toisinaan taas haluaisimme auttaa, mutta emme tiedä kuinka toimia.

Jotkut kovin haasteellisten polkujen kulkijoista löytää onnen, rauhan ja tasapainon. Pärjäämiseen vaikuttaa moni tekijä. Heidän elämässään tärkein yhteinen määrittäjä on kuitenkin vuorovaikutus jonkun itselleen tärkeän henkilön kanssa. Ihmissuhde, jota ei päihitä yksikään ammattilainen.

Työssäni kuulen tarinoita näistä arkielämän sankareista. Jotkut kertovat tärkeä henkilön olleen sijaisvanhempi, toisille se on ollut naapurin täti tai vapaaehtoistyötä tekevä harrastevalmentaja. Parhaimmissa tarinoissa tuo henkilö on ollut koulun talkkari kylässä, jossa hän tunsi jokaisen kylän lapsen parin sukupolven ajalta.

Minua näissä tarinoissa koskettaa erityisesti se, kuinka molemmat osapuolet puhuvat toisistaan arvostavasti välittäen. Eräs rouva kuvaili kerran tällaisessa tilanteessa hänen sydämensä puhuvan hänelle, kehottaen häntä olemaan päästämättä reagoivasta nuoresta irti. Hänen sydämensä puhui viisaita juttuja. Näin tekee myös sinun sydämesi, kunhan maltat pysähtyä kuuntelemaan.

Bloggarimme Anu Tikka toimii valmentajana ja kouluttajana hyvinvointialalla. Anun erityisosaaminen on psykososiaalinen, emotionaalinen ja neuropsykiatrinen valmentaminen.

Koulutukseltaan Anu on mm. Sosionomi YAMK, Neuropsykiatrinen valmentaja, Yhteisöpedagogi, Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja. Lisäksi hänellä on vankka kokemus perhehoitajuudesta ja useita menetelmäkoulutuksia tunnetaitojen, stressinhallinnan ja masennuksen ennaltaehkäisyyn

RatkaisunAvain oy – p. 044 2313233 – www.ratkaisunavain.fi – Facebook: Anu Tikka RatkaisunAvain oy

Ihminen on tavoitellut onnellisuutta koko tunnetun historiansa ajan. Jokaisella aikakaudella onnellisuuteen on liittynyt omat trendinsä. Ei tarvitse mennä ajassa kauas taaksepäin, kun suomalaisen onni oli punainen tupa ja perunamaa. Tästä ajasta on edetty pitkälle, ja toiveemme ovat muokkautuneet vaativampaan suuntaan. Punainen mökki ja perunaa on edelleen loistava juttu, mutta lähinnä kuitenkin kesäasuntona tai viikonlopun visiittipaikkana.

Onnellisuutta on tutkittu globaalisti paljon. Tutkimuksissa nousee kiistatta esille, että keskeinen rooli onnellisuuden saavuttamisessa ja ylläpitämisessä liittyy omaan ajatteluumme. Tuohon n.40% osuuteen liittyy kaikki se mikä on kiinni omista asenteistamme, näkökulmistamme ja elämäntavoistamme. Sen lisäksi kokemaamme onnellisuuteen vaikuttaa geenit (n.50%) ja ulkopuoliset tekijät (n.10%).

Käytämme paljon aikaa onnellisuuden tavoittelemiseen tai siitä haaveilemiseen. Lähestymme onnellisuutta herkästi tavoitteellisena olotilana, joka olisi saavutettavissa jonkin yksittäisen tekijän avulla. Uskomme herkästi, että hyvä työ, kaunis tai komea ulkonäkö, menestyksekkäät seurapiirit tai kaunis koti tekevät meidät onnelliseksi. Kahlaamme läpi trendikkäästi ”self help” -oppaita, tilaamme mietelauseilla ja kauniilla kuvilla täytetyn kalenterin ja ilmoittaudumme pikaversiona suoritettavalle nettikurssille, josta meille luvataan kokonaisvaltaisia ”pysyviä tuloksia”.

Halutessamme tehdä asioita onnemme löytämiseksi, saatamme haksahtaa hassuihinkin mahdollisuuksiin. Kun pysähdymme miettimään hetken pidempään, voimme jäädä arvioimaan onnen tavoittelua toisella tapaa. Mahtaako lyhyt nettikurssi saattaa meidät sittenkään pysyviin muutoksiin? Auttaako yhdenkään aikuisten värityskirjan mandalan värittäminen meitä laajemmin tunteidenhallinnassa? Tai toiko uusi sohvatyyny elämäämme muuta kuin lyhytaikaisen ilon?

Ei hätää! Onnellisuus on saavutettavissa ja sen eteen kannattaa tehdä valintoja. Sitä ennen on kuitenkin hyvä huomioida, että onnellisuus ei ole vain hetkellinen olotila, vaan pikemminkin prosessi. Eräänlainen elämäntapa, jota oma näkökulmamme muokkaa. Prosessi ei etene pikaversiona, vaan se vaatii aikaa ja omien toimintamallien kyseenalaistamista.

Hyvän alun kohti onnellisuutta saat pysähtymällä ja poistamalla mielesi autopilotin hetkeksi pois päältä. Tämän jälkeen voit havainnoida mitä mahdollisuuksia on aivan lähettyvilläsi. Joskus mahdollisuudet näkyvät heti ja joskus ne pitää luoda, esimerkiksi lisäämällä (siihen juuri ostamaasi) hienoon kalenteriisi aikaa sosiaalisille suhteille. Pääsääntöisesti muutoksen avaimena on pieniä, aluksi vaatimattomaltakin tuntuvia, valintoja, ideoita ja mahdollisuuksia. Sellaisia voivat olla esimerkiksi lounastauko / kahvihetki ystävän kanssa, 30 minuutin happihyppely rauhallisessa stressiä laskevassa ympäristössä tai lyhyehkö hetki kädentaidollisen harrastuksen kanssa. Tärkeintä on, ettet jää odottamaan näiden asioiden tapahtumista, vaan luot mahdollisuudet itse. Hyvä ohjesääntö onkin tehdä tänään sellaista mitä voit muistella huomenna hyvällä mielellä.

Bloggarimme Anu Tikka toimii valmentajana ja kouluttajana hyvinvointialalla. Anun erityisosaaminen on psykososiaalinen, emotionaalinen ja neuropsykiatrinen valmentaminen.

Koulutukseltaan Anu on mm. Sosionomi YAMK, Neuropsykiatrinen valmentaja, Yhteisöpedagogi, Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja. Lisäksi hänellä on vankka kokemus perhehoitajuudesta ja useita menetelmäkoulutuksia tunnetaitojen, stressinhallinnan ja masennuksen ennaltaehkäisyyn.RatkaisunAvain oy – p. 044 2313233 – www.ratkaisunavain.fi – Facebook: Anu Tikka RatkaisunAvain oy

Uusi vuosi täyttää lehtien otsikot hyvinvointiin liittyvillä ruoka- ja liikunta-artikkeleilla. Sosiaalinen media pursuaa hyvinvointiin liittyvää markkinointia ja mainosta. Sekä palvelun tarjoajat, että kuluttajat haluavat nähdä vuoden vaihteen uutena mahdollisuutena. Hyvä niin!

Vuoden vaihtuessa teemme lupauksia hyvinvointimme parantamiseksi. Lupaamme itsellemme laihtumista, tupakan polton lopettamista, itsemme hyväksymistä tai enemmän aikaa perheen kanssa. Lupaamme olla itsellemme hellempiä, auttaa enemmän muita tai asetamme tavoitteeksi aikataulujen hallinnan. Olemme motivoituneita ja uskomme muutokseen. Tästä huolimatta vain joka kymmenes meistä saavuttaa tavoitteensa. Mikä siis ”lääkkeeksi” pulmaan?

Ihmismieli on mielenkiintoinen. Jokaisella meillä on oma mielemme ja oma näkemyksemme toiminnastamme ja hyvinvoinnistamme. Silti meissä ihmisinä on paljon samaa. Tutkimukset osoittavat, että parhaiten meitä palkitsee uudet mahdollisuudet ja sosiaaliset palkinnot. Tarttuessamme uusiin mahdollisuuksiin, pyristelemme haasteiden kanssa kuitenkin herkästi yksin. Teemme suunnitelman, jota emme jaksa toteuttaa ja lopuksi toteamme: ”Ei tää vaan ollu mun juttu.” Eikö ole hassua kuvitella, että muuttunut elämäntapa olisi heti ”sun juttu”? Ei tietenkään ole. Sen takia olet tehnyt uuden tavoitteesi.

Lupauksen pitäminen ja tavoitteisiin pääseminen onnistuu parhaiten, jos kieltämisen sijaan annat itsellesi jotain. Sen sijaan, että ajattelisit mikä on pielessä, kannattaa pohtia mitä kohden haluat mennä. Jos haluat auttaa muita, osallistu järjestön toimintaan tai tutustu apua tarvitsevaan naapurin mummoon. Mikäli haluat laihtua, älä kiellä itseltäsi syömistä vaan harjoittele syömään maukkaammin ja enemmän. Kun haluat olla itsellesi hellempi, älä täytä aikatauluasi tiukalla suunnitelmalla vaan aloita ottamalla itsellesi 30 minuuttia hyvän mielen aikaa päivää kohden.

Kaikessa hyvinvointiin liittyvässä elämäntapamuutoksessa on tärkeää antaa tilaa fiilistelylle. Kokeilla muutoksia askel askeleelta ja muokata niitä omaan elämään sopiviksi tavoiksi. Ilman tunnetyöstämistä, huomaat suorittavasi hetkellisesti jotain ohjelmaa, dieettiä tai lakkoa. Suorittamalla se ei kuitenkaan integroidu osaksi elintapojasi ja lopulta väsyt tavoitteesi havittelemiseen.  Edistymällä pienin askelin, annat mahdollisuuden itsellesi fiilistellä muutosta ja siihen johtavia keinoja. Fiilistelyn kautta huomaat ajan mittaan ajatuksesi suuntautuvan enemmän ja enemmän kohti positiivista muutosta. Toisin sanoen huomaat mielesi toimivan hyvinvointisi keskuksena.

Nautinnollista ja hyvinvoivaa uutta vuotta toivottaen, Anu

Bloggarimme Anu Tikka toimii valmentajana ja kouluttajana hyvinvointialalla. Anun erityisosaaminen on psykososiaalinen, emotionaalinen ja neuropsykiatrinen valmentaminen.

Koulutukseltaan Anu on mm. Sosionomi YAMK, Neuropsykiatrinen valmentaja, Yhteisöpedagogi, Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja. Lisäksi hänellä on vankka kokemus perhehoitajuudesta ja useita menetelmäkoulutuksia tunnetaitojen, stressinhallinnan ja masennuksen ennaltaehkäisyyn.

RatkaisunAvain oy – p. 044 2313233 – www.ratkaisunavain.fi – Facebook: Anu Tikka RatkaisunAvain oy

Vapaaehtoistyön verkkoteema kertoo henkilökohtaisena tukihenkilönä ja ryhmänohjaajana toimivista vapaaehtoisista. Mielenterveysseuran vapaaehtoisia työskentelee auttajina ja tukijoina myös kriisipuhelimessa, verkossa.

Hilkka Vasenius (vas.) tekee vapaaehtoistyötä Karoliina Enqvistin tukihenkilönä.

Keskiviikkona 5. joulukuuta vietetään Kansainvälistä Vapaaehtoisten päivää. Kansainvälistä vapaaehtoisten päivää on vietetty vuodesta 1985. Suomessa päivän viettoa koordinoi Kansalaisareena.  Mielenterveysseuran vapaaehtoisten kuvia ja tarinoita julkaistaan somessa hashtageilla #vapaaehtoistenpäivä ja #HyvääMieltä

TAIDE JA HUUMORI YHDISTÄVÄT TUKIHENKILÖN JA TUETTAVAN MAAILMAT

Vantaalainen Hilkka Vasenius on Karoliina Enqvistin henkilökohtainen tukihenkilö. Sukulaissielujen välille syntyi ensimmäisellä kohtaamisella sanaton yhteisymmärrys.

RYHMÄÄ OHJAAVA VAPAAEHTOINEN TARVITSEE TAITOA KUUNNELLA JA OLLA LÄSNÄ

Turussa kokoontunutta odottavien äitien ryhmää veti kaksi Mielenterveysseuran vapaaehtoista, Eija Heinonen ja Sara Blomberg. Osallistujien tunteet olivat ryhmässä vahvasti esillä, ja ohjaajilta tarvittiin kykyä ottaa niitä vastaan.

VAPAAEHTOISTYÖN KOULUTUS JA TYÖNOHJAUS VÄHENTÄVÄT MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN RISKIÄ

Tukihenkilölle voi olla raskasta nähdä toisen ihmisen vaikea elämäntilanne ja ongelmat. Altistumista myötätuntouupumukselle on kuitenkin mahdollista ehkäistä, sanoo Liisa Nieminen Mielenterveysseurasta.

Jos jäi näkemättä puoli seitsemän ohjelma linkki alla 
https://areena.yle.fi/1-4415984

Lisää kuvatunnelmia linkissä:

https://youtu.be/Zu38ynykqfQ

Pieni kooste 17.9. 25v juhlistamme. Tässä linkki videoon: