”Aikamme lapset ovat jollain tavalla sisäisesti levottomia. Meidän pitäisi reagoida älylaitteiden vaikutuksiin”, sanoo hyvinvoinnin asiantuntija ja Meilahden yläasteen terveystiedon ja kotitalouden opettaja Petra Vuorela.
Mitä mielen päällä
Mielen päällä ovat loppuvuoden pimeät kelit ja väsymisen ennaltaehkäisy. Olen siinä mielessä onnekas, että pimeys ei kauheasti vaikuta minuun niin, että mieli olisi maassa.
Huomaan kyllä, että rakennan tietoisesti itselleni mielekkäitä ja palauttavia asioita päiviin. Huomenna on Moulin Rouge musikaali ja perjantaina ollaan pikkujoulutunnelmissa.
Täytän kalenteriani vaivihkaa itselleni mielekkäillä asioilla.
On tärkeä rakentaa arkea niin, että tietää kulkevansa kapuloilta ylöspäin eikä anna tiettyjen asioiden lamauttaa.
Mistä nyt pitäisi puhua
Aikamme lapset näyttävät olevan sisäisesti levottomia, ja tämä on huolestuttavaa.
Yhden asian pitkäjänteinen loppuun suorittaminen on nuorille haastavaa. Näen tässä pitkälti älylaitteiden vaikutuksen.
Meidän on tärkeää reagoida älylaitteiden vaikutuksiin ja tukea nuoria paremman hyvinvoinnin saavuttamiseksi.
Olemme omalla esimerkillämme saaneet lapsetkin ’multitaaskaamaan’. Uskon, että kukaan ei pysty harjoittamaan kunnolla useaa asiaa samanaikaisesti.
Pidän paljon oppimiskeskusteluita nuorten kanssa, huoltajakin voi olla mukana. Vaikka minulla on akateemisestikin lahjakas luokka, niin todella paljon keskusteluissa nousee esiin pitkäjännitteisyyden ja sitkeyden puute.
Käymme läpi ihan sellaisiakin asioita, kuten miten opiskellaan tehokkaasti niissä puitteissa mitä päivässä on tunteja.
Välillä kaivataan tukea tiettyihin oppiaineisiin. Mutta kun puramme, miten nuori tekee tehtäviä kotona, paljastuu että video on päällä ja luurit korvissa ja musa soi.
Koulumme on lähtenyt ponnekkaasti puuttumaan kännykkätilanteeseen. Periaatteessa kaikilla oppitunneilla kerätään puhelimet pois. Tämä on myös järjestyssäännöissämme.
Meneillään oleva lakiesitys olisi hyvä tuki kouluille. Sen mukaan luvaton kännykän käyttö oppitunnilla tulisi lainvastaiseksi.
Tavoitteenamme olisi kännykätön koulu myös ruokalassa ja välitunneilla. Ne ovat paikkoja, joissa opitaan kohtaamisen taitoja. On huolestuttavaa, jos ei enää osata olla kasvokkain toisten kanssa.
Totta kai ymmärrän, että sosiaalisuuden muodot ovat muuttuneet. Nuoret ovat sosiaalisia kännykän välityksellä. Mutta onhan se huolestuttavaa, kun nuoret istuvat välitunneilla vierekkäin sohvalla ja kaikilla on puhelimet edessä.
Edellisen luokan kanssa meillä oli tempaus, että jos oppilaat pystyvät olemaan viikon koulussa ilman puhelinta, vien heidät Fazerille. Yksi ysiluokkalainen teki jopa lopputyön siitä, millaista oli viikko ilman Tiktokkia ja vaikuttui myönteisestä olotilasta.
Taustasi kolmella lauseella
Koen olevani monipuolinen hyvinvoinnin osaaja. Kaikki koulutukseni, työpaikkani ja harrastukseni ovat linkittyneet hyvinvoinnin teemaan.
Olen terveystiedon ja kotitalouden opettaja Meilahden yläasteella.
Olen suuresti iloinen siitä, että minulla on aitiopaikka kohdata ja olla nuorten lähellä joka päivä.
Voin omalla ja ehkä innostavallakin tavalla vaikuttaa nuorten kokemukseen siitä, että heidän arjessaan on läsnä oleva aikuinen.
Minulla on kaksi omaa lasta ja kaksi bonuslasta.
Mielenterveyttä voi vahvistaa
En etsisi mielenterveyttä vahvistavia keinoja kovin kaukaa.
Mielen vahvistaminen on jokapäiväisiä arkisia asioita. Miten liikumme tai juttelemme toisten kanssa? Miten rentoudumme omalla tavallamme? Mitä ja miten syömme? Nukummeko hyvin?
Mielenterveyden käsi on lempijulisteeni luokkahuoneessa.
Kriisit kuuluvat elämään
Kriisit kuuluvat elämään. Niiltä ei voi välttyä.
Olemme kuitenkin jossain määrin vieraantuneet kriiseistä.
Luin antaumuksella Jari Sinkkosen jutun Helsingin Sanomista. Sinkkonen puhuu siitä, että olemme vieraantuneet pettymyksen kokemuksista.
Ajatuksenamme on, että lapsille ei saisi tuottaa pettymyksiä. Vanhempien pitäisi olla kuin kaveri lapsilleen. Olemme jotenkin vieraantuneet maailmasta, jossa lapsille voi asettaa rajoja.
Lapset eivät silloin opi kohtaamaan asioita, jotka eivät mene niin sanotusti putkeen. Niitäkin tilanteita tulisi kokea ja harjoitella, jotta pettymyksen sietokyky ja siihen liittyvät taidot kasvavat.
Vanhemman rooli on välillä tylsä, kun joutuu olemaan se pettymyksen tuoja. Joskus asiat kuitenkin ovat niin, että elämässä ei saa kaikkea. Sen opetteleminen on tärkeä taito.
Ihmiset eivät muutenkaan hylkäämisen pelossa uskalla sanoa toisilleen pettymyksiä tuottavia asioita.
Tarvittaisiin jotenkin lempeää hyväksyntää siihen, että minä olen minä ja elämään kuuluu kaikkia tunnetiloja mustan valkoisen välillä.
Viimeisin mielenterveystekosi
Viimeisin mielenterveystekoni on satsaus omaan hyvinvointiini.
Harrastin aikanaan tanssia, mutta se jäi kurjalla tavalla, kun siskoni kuoli kolmisen vuotta sitten.
Siskon kuoleman jälkeen en ole saanut itsestäni esiin tanssiin liittyvää luovuutta.
Syksyllä minulle tuli yllättäen sellainen olo, että nyt otan kuntosalijäsenyyden ja aloitan ryhmäliikuntatunnit ja tanssitunnit, joissa on valmiita koreografioita.
Olen lopulta aika myönteinen ja utelias. En pelkää uusia asioita ja tai että mokaanko tai enkö osaa. Aivoille tekee hyvää poistua omalta mukavuusalueelta.
Olen myös ymmärtänyt paremmin omia rajojani. Kukaan ei pidä puoliani, jos en aseta rajoja jaksamiselleni.
Pidetään itsestämme huolta ja huolehditaan oman elämän arvokkuudesta.
Mistä saat iloa ja energiaa
Tanssin lisäksi saan iloa ja energiaa avantouinnista. Vaikka vesi on välillä ihan hirveän kylmää, uinnin jälkeinen kokemus palkitsee.
Monesti tällaisen tunteen kokeminen vaatii tiettyjä uhrauksiakin.
Mietelause tähän aikaan
Mietelauseeni liittyisi läsnäoloon ja rauhoittumiseen, omaan hetkeen, jossa arvostaa ja kuuntelee omaa kehoaan lempeästi.
Me ihmiset suoritamme paljon.
Joskus ilo ja energia voivat tulla joutenolosta.
Osataan siis laittaa villasukat jalkaan ja ottaa teemuki käteen ja lysähtää sohvalle.
Petra Vuorela on MIELI Henkilöjäsenet ry:n hallituksen jäsen.
Yhdistyksemme julkaisee jäsentensä haastatteluja. Eri puolilla Suomea toimivat henkilöjäsenet kohtaavat omissa yhteyksissään valtavasti mielenterveyteen kytkeytyviä asioita ja vaikuttavat siihen, että teemme mielenterveystekoja. HAE SINÄKIN JÄSENEKSI.
