MIELI Henkilöjäsenet ry tarjoaa jäsenille tietoa ja työkaluja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta tukien MIELI ry:n vaikuttamistavoitteita.
Henkilöjäsenten vaikuttamistyö omissa verkostoissa on tärkeää yhdessä vaikuttamista, jotta jokaisella on oikeus hyvään mielenterveyteen.
Mielenterveysongelmat ovat tulleet tutuksi omassa lähipiirissäni. Haluan tukea mielenterveystyötä. – Henkilöjäsen
Tietoa oman vaikuttamisen tueksi
Yhdistyksemme tarjoaa tietoa vaikuttamisen tueksi.
- Viestimme jäsenille yhteiskunnallisen vaikuttamisen tavoitteista ja keinoista säännöllisesti ilmestyvällä mielenterveyden uutiskirjeellä, ajankohtaisilla Facebook-sisällöillä ja verkkosivustolla.
- Järjestämme jäsenten keskustelevia tapaamisia ja alustuksia yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.
- Kannustamme henkilöjäseniä vaikuttamaan omissa verkostoissaan ja tuomaan kohtaamiensa päättäjien tietoon, miten edistää väestön mielenterveyttä.
- Nostamme eri puolilla Suomea toimivasta jäsenkunnasta esiin mielenterveyden ratkaistavia kysymyksiä ja heikkoja signaaleja MIELI ry:n yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
- Innovoimme MIELI-perheen yhteisiä vaikuttamisen keinoja.
Haluan vaihtaa yhdessä ajatuksia siitä, mitä voisi tehdä mielenterveyden edistämiseksi. – Henkilöjäsen
Yhteiskunnallisen vaikuttamisen painopisteitä
Perusta mielenterveydelle luodaan jo lapsuudessa mutta sitä voidaan vahvistaa läpi koko elämän.
Yhteiskunnan toimivat rakenteet edistävät mielenterveyttä ja ehkäisevät mielenterveysongelmia.
Vuoden 2024 yhteiskunnallisen vaikuttamisen painopisteitämme ovat
- vaikuttaminen hallitusohjelman mielenterveyskirjausten toimeenpanoon – esimerkiksi mielenterveysstrategia 2030 ja nuorten hyvinvointi
- ratkaisujen tarjoaminen nuorten mielenterveyskriisin
- ikääntyneiden mielenterveys
- palvelujärjestelmään vaikuttaminen hyvinvointialueilla
- presidentinvaalit ja europarlamenttivaalit.
Tuomme aktiivisesti esiin huolta hyvinvointivaltion kohtalosta.
Hallitusohjelman 2023–2027 toimeenpano
Maamme hallitusohjelma vuosille 2023–2027 painottaa valtiontalouden tasapainottamista ja leikkauksia. Mielenterveyden vahvistamisen näkökulmasta näköala on huolestuttava.
Väestöä kuormittavat toimeentulon heikkeneminen, palvelujen leikkaukset ja yleinen epävarmuus, mikä luo riskin mielenterveyden ongelmien lisääntymiselle.
Heikentynyt mielenterveys maksaa Suomelle vähintään 11 miljardia euroa joka vuosi, ja mielenterveyden haasteet ovat suurin työelämästä syrjäyttäjä.
Kustannuksia voidaan pienentää mielenterveyden edistämisellä, ongelmien ennaltaehkäisyllä ja ajoissa saatavalla hoidolla.
MIELI ry:n vaikuttamistavoitteet eduskuntakaudelle 2023–2027:
- Mielenterveysstrategia vahvistaa kaikkien Suomessa asuvien mielenterveyttä
- Nuorten hyvinvointiohjelma turvaa tulevaisuutta
- Psyykkinen kriisinkestävyys lujittuu
- Mielenterveyden hoito on oikea-aikaista ja hoitovelka puretaan
- Köyhyyden mielenterveysvaikutukset vähenevät
- Mielenterveys vahvistuu työelämässä
- Mielenterveyden edistäminen lujittuu hyvinvointialueilla ja kunnissa
- Itsemurhien määrä vähenee
- Päätösten mielenterveysvaikutukset arvioidaan systemaattisesti
- Elinvoimainen kansalaisyhteiskunta edistää mielenterveyttä.
Tutustu mieli.fi-sivustolla hallitusohjelmatavoitteisiin ja eduskuntakauden tavoitteisiin
Tutustu MIELI ry:n hallitusohjelmakirjauksiin ja niiden tietoperustaan
Järjestöjen rahoitus turvattava
Vaikka hallitusohjelma tunnistaa mielenterveyden merkittäväksi haasteeksi yhteiskunnassa, hallituskausi ei edes avaa edelliskausien kaltaisia ohjelmahakuja mielenterveyttä vahvistaville hankkeille.
Vuodelle 2027 hallitus suunnittelee sosiaali- ja terveysalan järjestöjen valtionavustuksiin peräti 100 miljoonan euron leikkausta. Se tarkoittaisi noin neljänneksen pienempää avustussummaa. Nyt hallituksen kehysriihessä nähtiin vielä suurempia lisäleikkauksia järjestöjen avustuksiin
Vaikuttaminen valtion budjettiin ja yhteiskunnan päätöksiin edellyttää entistä parempaa MIELI-perheen yhteistä vaikuttamistyötä.
Tutustu Yhdistystoiminnalta säästäminen tulee Suomelle kalliiksi – artikkeliin verkkosivuillamme.
Tutustu MIELI ry:n Kehysriihen päätökset romuttavat järjestöjen auttamistyön –kannanottoon mieli.fi-sivustolla.
Ongelmien tärkeä ennaltaehkäisy
Mielenterveys on osa hyvinvointia ja terveyttä, johon vaikuttavat kasvuympäristöt ja yhteiskunnalliset tekijät.
Mielenterveyttä edistetään (THL)
- yksilötasolla tukemalla esimerkiksi itsetunnon ja elämänhallinnan vahvistamista
- yhteisötasolla vahvistamalla sosiaalista tukea ja osallisuutta sekä lisäämällä lähiympäristöjen viihtyisyyttä ja turvallisuutta
- rakenteiden tasolla esimerkiksi turvaamalla taloudellinen toimeentulo ja tekemällä yhteiskunnallisia päätöksiä, jotka vähentävät syrjintää ja epätasa-arvoa.
Politiikassa tarvitaan myös kustannuslaskelmia. MIELI ry on koonnut verkkosivuilleen tietoa mielenterveyden kustannusvaikuttavuudesta.
Mielenterveyden perusta rakentuu lapsuudessa. Sijoitetun pääoman tuotto on suurin varhaisissa mielenterveyttä edistävissä toimissa.
Universaaleista mielenterveyttä edistävistä toimista vahvin näyttö vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta on vanhemmuuden tukemisesta ja mielenterveyden edistämisestä työelämässä.
Kustannusvaikuttavissa koulutoimissa vahvin näyttö on tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimisessa ja kiusaamisen ehkäisyssä.
Sijoitukset mielenterveyden edistämiseen ja mielenterveysongelmien ehkäisyyn ovat mitättömät verrattuna mielenterveyspalveluiden rahoitukseen.
Tutustu mielenterveyden edistämiseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivustolla.
Tutustu tietoon mielenterveyden edistämisen kustannusvaikuttavuudesta mieli.fi-sivustolla.
Nopeampi pääsy mielenterveyspalveluihin
Kun apua mielenterveyden ongelmiin ei ole tarjolla ajoissa, ongelmat pitkittyvät, monimutkaistuvat ja hoitotulokset heikkenevät. Palveluihin pitäisi päästä nopeammin ja helpommin.
Yhteiskunnan panostukset mielenterveyspalveluihin ovat suuressa epäsuhdassa verrattuna mielenterveyden häiriöiden aiheuttamiin työelämä- ja etuuskustannuksiin.
Mielenterveyspalveluiden osuus terveydenhuollon käyttömenoista on vähentynyt vuodesta 2000 alkaen. Samalla mielenterveyden häiriöistä on tullut yhä merkittävämpi osa suomalaista tautitaakkaa.
Yhdistyksemme on erityisen huolissaan haavoittuvassa asemassa olevista ja heidän pääsystään julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
MIELI ry linjaa, että sijoitukset mielenterveyteen tulee nostaa länsieurooppalaiselle tasolle eli noin kymmeneen prosenttiin terveydenhuollon käyttömenoista. Nykyinen runsaan miljardin euron vuosittainen panostus tulee nostaa noin kahteen miljardiin vuodessa.
Psykososiaalisen työn porrastettu malli
Palvelujärjestelmä on haavoittuvassa yhteiskunnallisessa tilanteessa. Hyvinvointialueiden työ on rakentumassa, mielenterveyden tuen tarve on kasvussa ja erikoissairaanhoito kuormittunut.
Järjestöiltä kaivattaisiin vahvempaa asiantuntemusta ja näkemyksellisyyttä palvelujärjestelmään vaikuttamisesta.
Asukkaiden toimivat palvelupolut ja järjestöjen toimintaedellytykset ovat tärkeitä vaikuttamisen kohteita.
Yhdistyksemme edistää tietoisuutta ja kokonaiskuvaa mielenterveyden tuki- ja keinovalikoimasta.
Tuki- ja keinovalikoiman kokonaisuuden ja samalla eri roolien ajattelun yhtenä viitekehyksenä on keväällä 2023 luotu psykososiaalisen työn porrastettu malli (valtioneuvosto).
Porrastetun mallin mukaan
- arjen tuki ja omahoito järjestöjen tarjoamana on ”nollatasolla”
- ohjattu omahoito ja etänettiterapia on ”ensimmäisellä portaalla”
- lyhytmenetelmät, näyttöön perustuvat, ovat ”toisella tasolla”
- lyhytpsykoterapiat ovat ”kolmannella portaalla”
- pitkät psykoterapiat ovat ”neljännellä tasolla”
Tutustu psykososiaalisen työn porrastettu malliin lievissä ja keskivaikeissa mielenterveyden ongelmissa valtioneuvoston verkkosivuilla.
Tutustu Terapiat etulinjaan -hankkeeseen, jossa parannetaan perustason mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja prosesseja yhteistyössä hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden kanssa, lisätietoa hankkeen verkkosivuilla.
Tutustu Terapiat etulinjaan -toimintamalliin osana mielenterveyskriisin ratkaisuja (pdf).
Viesti Hyvän mielen kunta -työkaluista
MIELI ry on kehittänyt Hyvän mielen kunta -hankkeessa (2021–23) kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa välineitä, jotka auttavat kuntia vahvistamaan mielenterveyden edistämistä ja mielenterveysjohtamista.
Työvälineisiin kuuluvat muun muassa Hyvän mielen kunta -tarkistuslista, työkalupakki sekä verkkokoulutus.
Toimialapakettien avulla kunta voi tarkastella, miten sen tietty toimiala edistää mielenterveyttä ja miten sen tulisi sitä tehdä vastaisuudessa.
Henkilöjäsenillä on tärkeä rooli edistää Hyvän mielen kunta -työvälineiden käyttöä omassa kunnassaan. Huomataan myös vaikuttamisessa, että vuonna 2025 ovat kunta- ja aluevaalit.
Tutustu mieli.fi-sivustolla Hyvän mielen kunta -materiaaleihin, Hyvän mielen kunta –tarkistuslistaan ja verkkokoulutukseen
Vaikuttaminen vahvistuu yhteistyöllä
Liity jäseneksi ja saat mielenterveyden uutiskirjeen vaikuttamisen tueksi.
Keskustelua mielenterveydestä pitäisi laajentaa. Esimerkiksi mihin kaikkeen lasten ja nuorten mielenterveysongelmat liittyvät ja mitä laajempaa asiaa ne heijastavat? Onko perhe kohdannut apua auttavan tahon? Odotan yhdistykseltä kokonaisuuksien tarkastelua. – Henkilöjäsen
Tutustu myös Kansalliseen mielenterveysstrategiaan sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla.
Tutustu järjestöjen yhteiseen Mielenterveyspooliin
Tutustu eduskunnan Mielenterveyspoliittiseen neuvottelukuntaan
Kuvat: Unsplash: Eric Ward, Janosch Lino, Vitolda Klein
