Yhdistyksemme jäsen, työsuojeluvaltuutettu Christa Pessi kirjoitti tekstin vaikuttaakseen ja lohduttaakseen muita. Hän kuuluu ryhmään, johon kukaan ei haluaisi kuulua: nuoret lesket.

Mitä mielen päällä

Mielen päällä on lähestyvä joulu ja huoli ihmisistä, joilla on vaikeaa. Erilaiset keräykset heikossa asemassa oleville perheille, lapsille tai kodittomille tulevat joka paikassa vastaan.

Hallituksen ajatus, että kaikki vain ovat laiskoja tai eivät halua tehdä töitä ahdistaa. Kuitenkin jokaisella syrjäytyneellä, työttömällä, sairaalla tai kodittomalla ihmisellä on oma tarina. Erityisesti huolettavat lapset.

Pieni lapsi ei voi itse vaikuttaa asioihin. Jokaisella ihmisellä tulisi olla samat edellytykset hyvään elämään. Suomessa tuloerot vain kasvavat. Toki ahkerasti työtä tekevien kuuluukin saada palkkansa, sitä en sano. Kuitenkin pienituloisilla on vaikeaa pärjätä arjessa ja saada ravitsevaa ruokaa pöytäänsä, vaikka töissä käyvätkin.

Onneksi on kuitenkin yhdistyksiä ja todella suuri määrä vapaaehtoisia, jotka antavat omaa aikaansa heikompien eteen tekemänsä työn kautta. Suuri kiitos heille sekä jokaiselle omaishoitajalle tai muille omiaan hoitaville ja auttaville ihmisille.

Itse saan viettää joulun läheisten kanssa ja odotankin hyvää tunnelmaa sekä joulurauhaa. Odotan myös Lontoosta tulevaa siskoani pienen poikansa kanssa.

Mistä nyt pitäisi puhua

Olen huolissani mielenterveyden tilanteesta Suomessa tällä hetkellä. Avun piiriin on vaikea päästä ja nykyinen hallitus on leikkaamassa entisestään palveluista. Erityisesti nuorten päätyminen ikäviin ratkaisuihin koskee.

On tärkeää ymmärtää, että voimme myös yrittää vaikuttaa, jos näemme tutun tai sukulaisen voivan huonosti tai käytöksessä on muutosta.

Kuulumisten kysyminen tai ihmisten kuuleminen on tärkeää, eikä maksa mitään. Se vaatii välittämistä ja pysähtymistä sen hetken. Voimme jokainen kysyä toisiltamme: ”Mitä sinulle kuuluu?” Ja tässä hetkessä erityisesti keskittyä kuulemiseen.

Työpaikoillakin ihmisillä voi olla erilaisia “taakkoja” kannettavanaan, mikä ei välttämättä näy ulospäin tai ihminen ei niistä puhu. Usein vaikeus asioista puhumiseen johtaa siihen, että ei voi tietää, miten toinen ihminen suhtautuu sanomaasi.

Voimme myös vaikuttaa asiaan sillä, että lähestymme henkilökohtaisesti niitä ihmisiä, joita olemme eduskuntaan äänestäneet. Vaikuttaminen on tärkeää.

Tarvitaan rohkeita ihmisiä puhumaan asioista sekä vaatimaan heikomman puolesta parempaa elämää.

Taustasi kolmella lauseella

Olen kolmen lapsen äiti. Toimin omaishoitajana usean vuoden ajan.

Olen kaupan alan ammattilainen ja työsuojeluvaltuutettu.

Minulle vaikuttamistyö eri tahoilla sekä heikommassa asemassa olevien henkilöiden puolesta puhuminen on tärkeää.

Mielenterveyttä voi vahvistaa

Koen, että omaa mielenterveyttä on mahdollista vahvistaa. Tämä vaatii myös itseltään paljon, kuten oman voinnin kuulemista ja pysähtymistä aina välillä pohtimaan ahdistuksen hetkellä tarkemmin, että mistä tämä johtuu, miksi koen asian näin. Ja tärkeintä on pohtia, miten voin itse tähän vaikuttaa?

Olen opetellut siihen, että asiat, joihin en voi vaikuttaa, koitan jättää taakseni ja pohtia, miten tästä eteenpäin? Ratkaisun kautta pääsen usein eteenpäin. Yritän myös pitää positiivisen ajattelun päällimmäisenä.

Kriisit kuuluvat elämään

Suurin kriisi omassa elämässäni on leskeytyminen huhtikuussa 2022. Mieheni kuoli vain 49 vuoden ikäisenä. Aivan liian nuorena. Kokemus epäreiluudesta on ollut suuri. Tilanne on ollut itselleni todella vaikea ja huoli myös omista lapsista, läheisistä ja ihan peruspärjääminen yksin pitkän avioliiton jälkeen pelotti.

Olen vain mennyt eteenpäin ja keskittynyt työhön sekä ammattiliiton toimintaan.

Voimaa ja vertaistukea olen saanut koko tämän surumatkan ajan Nuorten Leskien Facebook ryhmästä. Se on ryhmä, johon ei kukaan sen ryhmän jäsen haluaisi kuulua.

Haluan omalla esimerkilläni tuoda sitä esille, että puhuminen muiden saman kokeneiden kanssa on voimaannuttavaa. He tietävät täysin, miltä sinusta tuntuu ja lohduttavat tavalla, mihin vain saman kokenut pystyy.

Ihmiset toimivat kovin eri tavalla kriisitilanteissa. Osa pystyy avoimesti puhumaan asioista, toinen sulkeutuu. Omaa tapaa toimia ei voi valmiiksi pohtia tai tietää ja itseni ainakin tämä on yllättänyt.

Viestini kriisin kohdanneille on, että puhu asioista ääneen niille ihmisille, joille pystyt.

Surevan tai kriisin kohdanneen ihmisen kohtaavalle voisin antaa neuvon, että ainakin omalla kohdallani erityisesti ovat lohduttanut ihmiset, jotka aidosti kysyvät ’mitä kuuluu’? Ja että olen tässä, jos haluat puhua. Sureva jätetään usein “rauhaan” ja ajatellaan, ettei haluta häiritä.

Elämä kantaa päivä kerrallaan eteenpäin. Alun ahdistus ja järkytys muuttuu kaipuuksi ja lopulta kiitollisuudeksi yhteisestä ajasta ja elämästä. Menetyksestä selviää ja jälleennäkemisen usko auttaa itseäni.

On myös erilaisia vertaistukiryhmiä, jotka ovat fyysisesti koolla. Tämä oli seuraava askel omalla surun polulla. Toinen tarvitsee avun heti, toinen vasta pidemmän ajan jälkeen. Yhtä ja samaa tapaa ei varmasti ole olemassa.

Erilaisia kriisejä olen kokenut myös lapsena ja nuoruudessa. Ne ovat tehneet minusta juuri minut. Osaan asettua toisen ihmisen asemaan mielestäni aika hyvin.

Viimeisin mielenterveystekosi

Olen työssäni ja luottamustehtävissä paljon tekemisissä ihmisten kanssa. Suurin mielenterveystekoni on keskustelu hyvässä hengessä erilaisista asioista. Tärkeimpänä tekona on kuuleminen ja eteenpäin auttaminen.

Haluan myös uskoa, että tämä oman kokemukseni kertominen muille voi auttaa jotain toista omalla surun polulla.

Haluan muistuttaa siitä, että koskaan ei voi tietää, mitä toinen ihminen on kokenut ja että se ei näy aina ulospäin. Tuon mielen asioita myös omassa työssäni esiin ja haluan nostaa keskustelun merkitystä erityisesti esille. Ihmiset kokevat samat asiat usein eri tavalla ja olettavat liikaa.

Stigma mielen asioissa on vielä aivan liian suuri. Asioista pitäisi puhua enemmän. Olen täällä Vantaalla kuullut, että tarjolla on myös Walk in terapiaa alle 30-vuotiaille – ilmaista, anonyymiä, mielen hyvinvointia tukevaa ja matalan kynnyksen mielenterveysapua. Hienoa toimintaa Vantaa. Tutustu internetin kautta ja varaa aikasi.

Mistä saat iloa ja energiaa

Saan iloa ja energiaa luonnosta, Leo-koiran kanssa ulkoilusta. Hän on ollut oikea terapiakoira minulle ja muulle perheelle.

Iloa ja energiaa tuovat omat lapset ja heihin läheiset välit. Lasten pärjääminen elämässä lämmittää mieltä.

Energiaa saan opinnoista, vaikka ne sitä myös vievät. Elämä on jatkuvaa oppimista.

Saan energiaa myös siitä, kun koen työni ja luottamustehtävät merkitykselliseksi. Saan asioita aikaan ja asiat kehittyvät. Kova työ palkitaan arvostuksella, se lämmittää erityisesti.

Pidän kaikista vuodenajoista, kaikissa on parhaat puolensa. Kuitenkin nouseva aurinko ja musiikki antavat aina itselleni erityisesti voimaa.

Mietelauseeni tähän aikaan on, että arvostetaan, välitetään ja kuullaan toisiamme.

Sain valmistuttuani kortin äidiltäni, mikä kosketti minua syvästi: ”Elämää ei pitäisi mitata vuosissa vaan sydänjälkinä❤️joita olet jättänyt perääsi.”

MIELI henkilöjäsenet ry julkaisee jäsentensä haastatteluja. Eri puolilla Suomea toimivat henkilöjäsenet kohtaavat omissa yhteyksissään valtavasti mielenterveyteen kytkeytyviä asioita. Tehdään yhdessä mielenterveystekoja. HAE SINÄKIN JÄSENEKSI.