Keskusteluapua on saatavilla joka päivä ja yö MIELI Ry:n KRIISIPUHELIMESSA ja VERKOSSA sekä päivisin 22 KRIISIKESKUKSESSA ERI PUOLILLA SUOMEA videovälitteisesti tai puhelimitse.
______________________________
POHTEEN SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYS p. 044 703 6235 auttaa ympäri vuorokauden 24/7 , jos kohtaat äkillisen vakavan kriisitilanteen.
Joita ovat esimerkiksi
Tule mukaan MIELI Kriisikeskus Oulun vapaaehtoiseksi! Vapaaehtoisena kriisiauttajana tarjoat keskustelutukea vaikeassa elämäntilanteessa oleville valtakunnallisessa MIELI Kriisipuhelimessa.
Tarjoamme palkitsevan vapaaehtoistehtävän, kattavat perus- ja jatkokoulutukset sekä taustatuen. Olet mukana innostavassa yhteisössä, virkistystä unohtamatta.
Perustaksi vapaaehtoistyöhön riittävät tavallisen ihmisen tiedot ja taidot ja halu kehittyä kuuntelijana. Oman elämäsi tulee olla tasapainossa ja sinulla tulee olla voimavaroja auttamiseen.
Vapaaehtoisten Hyvän Mielen Tukijoiden ja Kriisiauttajien peruskoulutus syksyllä 2024
Hyvän Mielen Tukijoiden ja Kriisiauttajien peruskoulutus antaa hyvät valmiudet tehtävään. Koulutus toteutetaan 20.8. –19.11.2024 ja se sisältää itsenäistä verkko-opiskelua sekä tapaamisia kriisikeskuksella ja etänä. Sitoudut osallistumaan aktiivisesti itsenäiseen opiskeluun sekä kaikkiin tapaamisiin:
Lisäksi koulutus sisältää kolme noin kolmen tunnin käytännön harjoitteluiltaa kriisikeskuksella.
Mental Health Art Week (MHAW) -tapahtumaviikko järjestetään jälleen toukokuun lopulla, tänä vuonna jo kymmenettä kertaa.
Mental Health Art Week (MHAW) -viikolla pääsee nauttimaan kulttuurielämyksistä lähes kolmellakymmenellä paikkakunnalla ympäri Suomea.
Matalan kynnyksen kulttuuri- ja taidetapahtumat vahvistavat paikallista hyvinvointia ja lisäävät ymmärrystä kulttuurin ja taiteen vaikutuksista mielenterveyteen.
Tapahtumaviikko mahdollistaa hyvän mielen hetkiä ja kohtaamisia kulttuurin, taiteen ja musiikin parissa. Tapahtumat ovat pääsääntöisesti kaikille avoimia ja maksuttomia.
Vuoden tapahtumien teema yhteys näkyy ja kuuluu niin konserteissa, työpajoissa, näyttelyissä, teatteriesityksissä, kuin katutaidetapahtumissakin.
MIELI ry:n paikallisyhdistykset toteuttavat tapahtumia yhteistyössä Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n jäsenorkestereiden sekä lukuisten muiden paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
Mental Health Art Week rantautui Skotlannista Suomeen vuonna 2014. Viikko järjestetään jo kymmenettä kertaa. Löydä itsellesi lähin MHAW -tapahtumapaikka ja tule sinäkin mukaan! Sosiaalisessa mediassa käytämme aihetunnisteita #MHAW2024, #hyväämieltäkulttuurista, #viritäyhteys ja englannin kielellä #connectingintune.
Artikkeli julkaistu kokonaisuudessaan www.mieli.fi
Oulun taidemuseoon on ilmainen sisäänpääsy. Hyvän mielen talo, Oulun kriisikeskus ja Kipu ry esittelevät toimintojaan Satula-tilassa klo 12–17. Jututettavana on myös Hyvän mielen talo ry:n kokemusasiantuntijoita. MIELI Huolituoleissa klo 12–14 ja 16–18 on läsnä kuunteleva ihminen, jolle voi keventää mieltään luottamuksellisesti ja matalalla kynnyksellä. Näyttelyesittelyssä klo 17 pääset tutustumaan KIPU-näyttelyn teemoihin, teoksiin ja taiteilijoihin oppaan johdolla.
Oulun taidemuseo tarjoaa ohjelmaa koko tapahtumaviikon
Keskiviikko 22.5.
Oulun kriisikeskuksen 20-vuotis juhlaseminaari (kutsuvieras tilaisuus).
Torstai 22.5.
Oulu Sinfonia ja MIELI Oulun seudun mielenterveys ry tarjoaa yhteistyössä Oulun kriisikeskuksen asiakkaille ja vapaaehtoisille mahdollisuuden osallistua Love Story konserttiin (liput jaettu suoraan asiakkaille ennakkoon).
Esittelemme toimintaamme Oulu Sinfonian Love Story konsertin väliajalla Oulun musiikkikeskuksessa.
Mielinauha-kampanja käynnistyy 3.4. Kampanjalla halutaan lisätä myönteistä puhetta mielenterveydestä ja kerätä varoja mielenterveystyölle ja kriisiauttamiselle Suomessa.
Tämän vuoden kampanjan teemana on lohtu. Jokainen meistä tarvitsee joskus lohtua. Lohdun sanoma korostuu tässä ajassa. Jokainen meistä voi antaa toiselle lohtua, kuuntelemalla, olemalla läsnä ja auttaa tarvittaessa avun äärelle.
Mielinauha-kampanja järjestetään vuonna 2024 jo seitsemättä kertaa. Kampanjaan voi osallistua kantamalla vihreää Mielinauhaa ja lahjoittamalla.
Ymmärrän kokemuksesta, miten tärkeää on saada tukea silloin, kun on tosi paha paikka. Haluan kannustaa siihen, että ihmiset uskaltaisivat pyytää apua, koska siinä ei ole mitään noloa tai hävettävää.”
Artisti ja biisintekijä Haber sanoo itse olevansa hyvin herkkä ja välillä pulassa elämän ja itsensä kanssa. Hän on tarvinnut usein tukea läheisiltään, perheeltään ja ystäviltään, mutta myös ammattilaisilta. ”Tiedän, että tulen myös jatkossa tarvitsemaan.”
Henna Lampinen suunnitteli Mielinauhan osana Vuoden nuori suunnittelija 2023 -kilpailua. Nauhaan sisältyy Hennan ajatus siitä, miten hän toivoisi mielenterveydestä puhuttavan.
Halusin nauhan viestivän, että pienikin lohdun saaminen voi olla supertärkeää sille ihmiselle, joka tarpoo omassa usvassaan. Se voi olla sana, lause tai kosketus, joka viestii, ettet ole yksin. Tässä ajassa on niin paljon eripuraa. Siksi haluan sanoa, että empatian ja toisen ymmärtämisen kautta, voi tehdä hyviä asioita. Valitsin kuvaksi kaksi lihavaa halaavaa hahmoa, koska halusin ujuttaa nauhaan oman jälkeni.”
– Henna Lampinen, vuoden nuori suunnittelija 2023
Mielinauhojen valtakunnalliset myyntipisteet: Tokmanni, Prisma, S-Market, Alepa, Sale, Food Market Herkku, Sokos, Sokos Emotion, ABC, Kekäle, Finnkino ja Espresso House.
Kampanjan sivut: MIELINAUHA.FI
#mielinauha #mielenterveys
Väestön kuormittuneisuus ja stressi näkyvät MIELI ry:n Kriisitoiminnoissa. Viime vuonna MIELI ry:n Kriisitoiminnoissa ja Sekasin-chatissa autettiin yhteensä 175 000 kertaa puhelimitse, kasvokkain ja verkossa. Pelkästään MIELI Kriisipuhelimeen otettiin yhteyttä 416 000 kertaa.
MIELI ry:n tarjoamalle kriisiavulle ja mielenterveyttä vahvistavalle työlle on tässä ajassa todella suuri tarve. Mielenterveys on voimavara, joka auttaa jaksamaan ja suojaa elämänkriiseissä. On myös tärkeää, että vaikeaan elämäntilanteeseen ja pahaan oloon on matalalla kynnyksellä tukea ja apua tarjolla. Tällä ehkäistään mielenterveyden ongelmia ja sitä, että vaikeudet eivät pääsisi kasautumaan.”
– MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi
Mielinauha on MIELI ry:n kampanja, jolla kerätään 3.4.–30.6.2024 varoja mielenterveyden edistämiseen ja kriisityöhön Suomessa. MIELI ry tarjoaa matalan kynnyksen tukea ja apua vaikeissa elämäntilanteissa puhelimessa, kasvokkain ja verkossa. MIELI Kriisipuhelin päivystää suomeksi 24 tuntia vuoden jokaisena päivänä. Teemme myös edistävää mielenterveystyötä, jotta yhä useampi osaisi vahvistaa omaa ja läheistensä mielenterveyttä. Vahva mielenterveys suojaa vaikeassa elämäntilanteessa ja helpottaa kriisistä selviytymistä.
Esillä on sääntöjen määräämät asiat: vuoden 2023 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä vuoden 2024 toimintasuunnitelma. Vuosikokouksessa valitaan alkavalle toimikaudelle hallitukseen uudet jäsenet erovuoroisten tilalle. Sääntöjen määräämien asioiden jälkeen on mahdollisuus yhteiseen keskusteluun ja ajatusten vaihtoon.
Tarjoilujen johdosta pyydämme ilmoittautumaan kokoukseen 9.4.2024 mennessä sähköpostitse toimisto@oulunkriisikeskus.fi tai puhelimitse numeroon 044 3690 500.
Yhdistyksen kuulumisia
Vuosi 2023 toi mukanaan muutoksia henkilöstöömme. Nina palasi vanhempainvapaalta toiminnanjohtajan tehtäviin, mutta siirtyi loppuvuodesta uusien haasteiden pariin. Yhdistyksen ja kriisikeskuksen toiminnanjohtajana aloitti Sosionomi (AMK) Hanne Puurunen. Hanne siirtyi uuteen tehtäväänsä Oulun ensi- ja turvakodilta. Minna Ranisen jäätyä toimivapaalle aloitti kriisityöntekijänä meille entuudestaan tuttu Petri Martikainen.
Yhdistyksen hallitus on kokoontunut säännöllisesti vuoden aikana. Hallituksessa ovat olleet
Arja Sutela (puheenjohtaja)
Taija Hirvonen (varapuheenjohtaja)
Riitta Hannus
Anne Mustakangas-Mäkelä
Juha Mäkivierikko
Tarja Lämsä
Marjo Pääkkö
Kriisikeskus
Vuosi 2023 oli Kriisikeskuksen asiakastyössä työntäyteinen. Kriisikeskuksen asiakasmäärä kasvoi lähes viidenneksellä edelliseen vuoteen verrattuna. Osaltaan kasvun mahdollisti Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen myöntämä kumppanuusavustus, joka mahdollisti osa-aikaisen kriisityöntekijän palkkaamisen. Asiakkuuksia kriisityössä oli vuoden aikana yhteensä 815 ja tapaamisia 1868. Yleisin yhteydenoton syy oli ihmissuhteisiin liittyvät ongelmat kuten pari- ja perheongelmat ja avioero. Toiseksi eniten yhteyttä otettiin läheisen kuolemaan liittyvässä kriisissä.
Sururyhmät ovat tärkeä osa kriisikeskuksen toimintaa. Viime vuoden aikana toteutui ammatillisesti ohjattuna sururyhmä itsemurhan kautta läheisensä menettäneille, sekä intensiivisururyhmän ensimmäinen osa läheisensä äkillisesti menettäneille. Sururyhmien osalta jatkoimme pitkään jatkunutta yhteistyötä Oulun seurakuntayhtymän kanssa. Sururyhmissä kriisityöntekijän ohjaajaparina toimi sairaalapastori.
Vapaaehtoistoiminta
Vapaaehtoistoiminta on keskeinen osa yhdistyksen toimintaa. Viime vuoden aikana vapaaehtoistoiminnassa oli mukana yhteensä 95 henkilöä. Lämmin kiitos teille jokaiselle, olette meille tärkeitä!
Lahjoitusvarojen ansiosta pystyimme vahvistamaan vapaaehtoistoiminnan koordinaatiota. Osa-aikaiset Sekasin-chatin koordinaattori ja kriisipuhelinkoordinaattori huolehtivat muun muassa vapaaehtoisten koulutuksesta, tukikeskusteluista ja virkistyksestä. Koulutetut vapaaehtoisemme vastasivat valtakunnalliseen kriisipuhelimeen kahtena iltana viikossa ja näiden vuorojen aikana vastattiin yhteensä 895 puheluun. Tämän lisäksi Sekasin chatissa käytiin yhteensä 1260 tukikeskustelua yhdistyksemme vapaaehtoisten voimin.
Toimintavuosi oli Laulu-Liisat ja Lassit -kuoron juhlavuosi, kun kuoro täytti 10-vuotta. Mental Health art weekin yhteydessä järjestettiin kuoron juhlakonsertti. Kuoro esiintyi vuoden aikana yhteensä 15 kertaa. Yhteensä kuoron toiminta tavoitti noin 900 kuulijaa pääsääntöisesti ikäihmisten palvelutaloissa.
Katse tulevaan
Vuosi 2024 on käynnistynyt vauhdikkaasti. Kriisityön kannalta tärkeä asia on, että Stea:lta ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta saatavat avustukset pysyvät lähes entisellä tasolla. Lahjoitusvaroilla voimme jatkaa vapaaehtoistoiminnan koordinaatiota sekä kehittää menetelmiä nuorten kanssa tehtävään kriisityöhön. Toukokuu on tapahtumia täynnä, kun juhlimme Kriisikeskuksen 20 vuotista taivalta sekä vietämme Mental health art week tapahtumaviikkoa yhteistyössä Oulu Sinfonian ja Oulun taidemuseon kanssa. Kannattaa seurata ilmoittelua kotisivuillamme ja sosiaalisen median kanavilla.
Väistyvän puheenjohtajan päätössanat
Yli 20 vuotta sitten kokoontui joukko oululaisia pohtimaan ihmisten auttamista akuuteissa kriiseissä. Kymmenen vuotta aiemmin oli Oulussa aloitettu kriisiauttamisen kehittäminen Kriisikonsultointi- ja koulutuskeskus-nimisenä ja Rikosuhripäivystys RUP-nimikkeen alla. Vielä puuttuva osanen, Kriisikeskus perustettiin täydentämään kansalaisten akuutissa kriiseissä saamaa apua. Toimijat tulivat pitkälti samoista taustoista; mukana oli Mielenterveysseuran lisäksi mm Suomen Punainen Risti, ev.lut.seurakunta, pelastuslaitos, Oulun kaupunki ja psykiatrian klinikka. Minä sain kunnian olla mukana Oulun ensi- ja turvakodin edustajana.
Oma kiinnostukseni kriisikeskuksen työtä kohtaan on jatkunut koko tämän 20 vuotta, laajentuen hankkeen ohjausryhmästä yhdistyksen hallitukseen ja puheenjohtajaksi. Olen päässyt edustamaan oululaista kriisityötä Suomen mielenterveysseuran/mieli ry:n liittohallitukseen, työvaliokuntaan, talousvaliokuntaan ja nimitystoimikuntaan. Määrävuodet mieli ry:n hallitustyössä tulevat täyteen sopivasti samaan aikaan kun siirryn eläkkeelle Nuorten Ystävät ry:n pääsihteerin toimesta. Tämä on luonteva kohta jättää myös Oulun kriisikeskuksen puheenjohtajuus tuoreempiin käsiin.
Nämä vuodet mielen hyvinvoinnin parissa ovat antaneet valtavasti. Oulun Kriisikeskuksen henkilökunta, hallituksen jäsenet ja muut vapaaehtoiset ovat innovatiivinen, lämminhenkinen ja ammattitaitoinen joukko, jolla on aito halu auttaa ihmisiä. Toivon MIELI -yhdistykselle ja Kriisikeskukselle jatkossakin voimia, sinnikkyyttä ja menestystä. Olette tärkeällä asialla!
Katse tulevaan
Vuosi 2024 on käynnistynyt vauhdikkaasti. Kriisityön kannalta tärkeä asia on, että Stea:lta ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta saatavat avustukset pysyvät lähes entisellä tasolla. Lahjoitusvaroilla voimme jatkaa vapaaehtoistoiminnan koordinaatiota sekä kehittää menetelmiä nuorten kanssa tehtävään kriisityöhön. Toukokuu on tapahtumia täynnä, kun juhlimme Kriisikeskuksen 20 vuotista taivalta sekä vietämme Mental health art week tapahtumaviikkoa yhteistyössä Oulu Sinfonian ja Oulun taidemuseon kanssa. Kannattaa seurata ilmoittelua kotisivuillamme ja sosiaalisen median kanavilla.
Näiden terveisten myötä toivotamme iloa ja valoa teille kaikille!
Arja Sutela, Hallituksen puheenjohtaja p.0405132676
Hanne Puurunen, Toiminnanjohtaja p. 044 369 0967
MIELI Oulun seudun mielenterveys ry:n perustehtävänä on toimia kansalais-, kansanterveys- ja asiantuntijajärjestönä, edistää mielenterveyttä tukemalla ja kehittämällä rakentavaa ja ehkäisevää mielenterveystyötä sekä kehittää ja tuottaa palveluita. Yhdistyksen toimintaan kuuluu tiedonvälitys, asenteisiin vaikuttaminen, yhteistyö muiden vastaavien järjestöjen ja julkisen sektorin kanssa sekä vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja koulutus. Yhdistyksen jäsenenä, vapaaehtoisena ja/tai hallituksen jäsenenä voi kukin toimia omalta osaltaan mielenterveyden edistämiseksi.
Yhdistyksellämme on tällä hetkellä 173 jäsentä ja 2 yhteisöjäsentä. Jäsenrekisteriämme pitää keskitetysti Mieli Suomen Mielenterveys ry. Jäsenmaksu on henkilöltä 10 euroa ja yhteisöjäseneltä 20 euroa vuodessa.
Pääasiallista toimintaamme on Oulun Kriisikeskuksen järjestölähtöinen, ennaltaehkäisevä, seutukunnallinen kriisityö. Kriisikeskus tarjoaa ammatillista, lyhytkestoista kriisiapua. Kriisikeskustelut voivat olla yksilö-, pari-, perhe- tai ryhmätapaamisia. Tärkeä osa toimintaamme on myös vapaaehtoistoiminta. Toiminnastamme lisää www.oulunkriisikeskus.fi sekä sosiaalisen median kanavilta Instagramista ja Facebookista.
Maailman mielenterveyspäivänä 10.10. herätämme keskustelua siitä, että mielenterveys on jokaisen oikeus. Oikeus yhdenvertaisesti hyvään mielenterveyteen, mutta myös oikeus saada matalalla kynnyksellä tukea silloin, kun sitä tarvitsee. Kyse ei ole vain yksilöiden vaan koko yhteiskunnan asiasta, sillä pahoinvointi tulee kalliiksi.
Mielenterveyttä voi vahvistaa monella tavalla. Omista tunteista pitää voida puhua ja vaikeissa tilanteissa on saatava apua – matalalla kynnyksellä ja nopeasti. Usein olo helpottuu, kun joku kuuntelee.
Jokainen voi tehdä mielen hyvinvoinnin tärkeyttä näkyväksi osallistumalla teemapäivän viettoon ja jakamalla kampanjaviestiä.
Omassa arjessasi sinä voit olla mukana lisäämässä keskustelua mielen hyvinvoinnin vahvistamisesta. Monet arjen pienet valinnat vaikuttavat omaan ja toisten mielenterveyteen. Mieti, miten voit omassa elämässäsi lisätä hyvää mieltä ja olla avuksi muille, kun he tarvitsevat tukea.
Kampanjasivu (mieli.fi): MIELI.FI/MIELENTERVEYSPAIVA
Maailman mielenterveyspäivän kampanjan taustaa
Kansainvälistä Maailman mielenterveyspäivää vietetään vuosittain lokakuun 10. päivänä, jo vuodesta 1992.
MIELI ry nostaa teemapäivänä mielenterveyttä keskusteluun hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta. MIELI ry myös kutsuu mukaan yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä nostamaan esiin mielenterveyttä ja korostamaan sen merkitystä jokaisen oikeutena.
Paikalliset MIELI ry:n jäsenjärjestöt järjestävät tapahtumia eri puolilla maata.
MIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä vahvistaa lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia.
Hyvinvointialue Pohde on myöntänyt Oulun kriisikeskukselle avustuksen etäkriisityön toteuttamiseen. Etävastaanotot, joko puhelimitse tai videoyhteydellä, ovat olleet käytössä jo aiemminkin Oulun kriisikeskuksella. Nyt toimintaa vakiinnutetaan ja uusi työntekijäresurssi mahdollistaa paremmin koko hyvinvointialueen asiakkaiden auttamisen sekä yhteistyön muiden toimijoiden kanssa.
Etäkriisityötä tehdään samoista kriisiauttamisen lähtökohdista kuin muussakin kriisikeskustyössä. Maksuttomuus, mahdollisuus asioida anonyymina, lyhytkestoisuus sekä asiakkaan voimavarojen ja selviytymiskeinojen vahvistaminen ovat etäkriisityönkin keskiössä. Etäkriisityöhönkään ei tarvita lähetettä.
Etäkriisityöntekijälle voi varata ajan ajanvarausnumerosta 044 3690 500 (ma-pe klo 9-14). Ensimmäinen aika pyritään saamaan 2 viikon kuluessa. Kriisityöntekijä lähettää linkin videotapaamiseen ja sopii jatkotapaamiset suoraan asiakkaan kanssa. Asiakkuuteen hakeutumiseen riittää oma kokemus siitä, etteivät omat voimat riitä yllättävässä tai kuormittavassa tilanteessa.
MIELI Oulun seudun mielenterveys ry/ JÄSENKIRJE/KUTSU/2023
Oulun Kriisikeskus
Kauppurienkatu 23, 4.krs, 90100 Oulu
p. 044 3690 500 (ma-pe klo 9-14)
Hyvät MIELI Oulun seudun mielenterveys ry:n jäsenet!
Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleiksi VUOSIKOKOUKSEEN, TORSTAINA 20.4.2023 klo 18.00.
Esillä on sääntöjen määräämät asiat: vuoden 2022 toimintakertomus ja tilinpäätös, vuoden 2023 toimintasuunnitelma. Vuosikokouksessa valitaan alkavalle toimikaudelle hallitukseen uudet jäsenet erovuoroisten tilalle. Sääntöjen määräämien asioiden jälkeen on mahdollisuus yhteiseen keskusteluun ja ajatusten vaihtoon.
Tarjoilujen johdosta pyydämme ilmoittautumaan kokoukseen 13.4.2023 mennessä sähköpostitse toimisto@oulunkriisikeskus.fi tai puhelimitse numeroon 044 3690 500.
Yhdistyksen kuulumisia
Vuosi 2022 oli sekä Kriisikeskuksen asiakastyössä että yhdistyksen muussa toiminnassa aktiivinen ja tapahtumarikas. Asiakastyössä painopiste siirtyi koronapandemian jälkeen takaisin vastaanottopainotteiseksi. Kuitenkin niin, että puhelin- ja videoyhteyksin toteutettava asiakastyö säilyi palveluvalikossa ja sitä hyödynnettiin muun muassa niiden asiakkaiden kanssa, jotka asuivat kauempana tai joiden oli muista syistä johtuen haastavaa päästä paikan päälle. On hienoa, että mahdollisuuksia avun tarjoamiseen löytyy joustavasti myös etäyhteyksin.
Asiakkaiden määrässä ei ollut juurikaan muutosta aikaisempiin vuosiin nähden. Asiakkuuksia kriisityössä oli vuoden aikana yhteensä 617 ja tapaamisia 1705. Keskimäärin asiakas kävi tapaamisissa 2,8 kertaa. Tämä keskiarvo istuu hyvin järjestölähtöiselle kriisityölle asetettuihin toiminnan kriteereihin. Yksilöllisen kriisityön lisäksi vertaistukiryhmillä on tärkeä paikkansa toiminnassamme. Viime vuoden aikana toteutui ammatillisesti ohjattuna sururyhmä itsemurhan kautta läheisensä menettäneille sekä sekä intensiivisururyhmän ensimmäinen osa läheisensä äkillisesti menettäneille. Lisäksi yhteistyössä Oulun Yliopiston kanssa toteutui kaksi vertaistuellista keskustelutapaamista ukrainalaisille ja venäläisille opiskelijoille, joita Venäjän hyökkäyssota mietitytti. Vertaistuessa on voimaa ja samaistuminen muiden voimaannuttaviin ajatuksiin ja kokemuksiin voi olla tärkeässä roolissa yksilön selviytymisessä.
Lahjoitusvarojen ansiosta yhdistyksellä oli käytössään myös lisäresurssia, joka mahdollisti etäkriisityössä 47 asiakkuutta ja 111 tapaamista, Sekasin chat –työssä 132 keskustelua sekä 96 kriisipuhelua valtakunnallisessa kriisipuhelimessa. Lisäksi lisäresurssin turvin vahvistettiin vapaaehtoistoiminnan koordinaatiota ja pystyttiin tarjoamaan entistä laadukkaampaa ja tiiviimpää tukea tämän tärkeän toiminnan ylläpitämiseksi, vahvistamiseksi ja tukemiseksi. Meillä on ilo ja onni, että käytössämme on osaava ja työhönsä sitoutunut työyhteisö. Kiitos jokaiselle heille panoksestaan tässä palkitsevassa, mutta myös vaativassa työssä.
Ammatillisen työn lisäksi iso kiitos tuen ja avun mahdollistamisesta kriisissä oleville kuuluu yhdistyksemme vapaaehtoisille. Koulutetut vapaaehtoisemme vastasivat valtakunnalliseen kriisipuhelimeen kahtena iltana viikossa ja näiden vuorojen aikana vastattiin yhteensä 784 puheluun. Tämän lisäksi Sekasin chatissa käytiin yhteensä 442 tukikeskustelua yhdistyksemme vapaaehtoisten voimin ja hyvän mielen kuoromme Laulu-Liisat ja Lassit pääsi myös taas koronarajoitusten jälkeen viemään hyvää mieltä musiikin myötä monien ihmisten arkeen. On upeaa olla mukana ylläpitämässä ja tukemassa näin merkityksellistä ja tärkeää vapaaehtoistoimintaa. Meillä on mukana upea joukko hyväsydämisiä, osaavia toimijoita, joiden tuki on ollut korvaamatonta monille yhteyttä ottaneille niin viime vuoden kuin aiempienkin vuosien aikana. Olette upeita!
Iso positiivinen muutos toiminnassamme oli keväinen muutto toimintaa paremmin palveleviin tiloihin Kauppurienkadulle. Muutto mahdollisti muun muassa paremman äänieristykset ja oman tilan Neurosonic- ja korva-akupunktioasiakkaille sekä vapaaehtoisille ja puhelinpäivystyksen koordinaatiolle osoitettua toimistotilaa. Kaikki ovat olleet tyytyväisiä uusiin tiloihimme. Iso rutistus, mutta kyllä kannatti!
Vuosi 2023 on kaikkinensa käynnistynyt aktiivisena ja uusia perustehtävämme mukaisia toimintoja ollaan kovaa kyytiä kehittämässä edelleen. Kriisityön kannalta tärkeä asia oli, että saimme Pohteen yhdyspintalautakunnan myöntämänä lisärahoitusta etäkriisityön toteuttamiseen koko hyvinvointialueellamme, joka käytännössä tarkoittaa lisäresurssia kriisityössä etäyhteyksien avulla myös Oulua ja lähiseutua laajemmin. Toivomme, että uuden resurssin turvin voimme jatkossa palvella entistäkin laajempaa asiakaskuntaa.
Näiden terveisten ja ajatusten myötä iloa ja aurinkoa jokaisen kevääseen!
Toivottavat,
Arja Sutela Nina Kontula
Hallituksen puheenjohtaja Toiminnanjohtaja
p. 040 513 2676 p. 044 369 0967
MIELI Oulun seudun mielenterveys ry:n perustehtävänä on toimia kansalais-, kansanterveys- ja asiantuntijajärjestönä, edistää mielenterveyttä tukemalla ja kehittämällä rakentavaa ja ehkäisevää mielenterveystyötä sekä kehittää ja tuottaa palveluita. Yhdistyksen toimintaan kuuluu tiedonvälitys, asenteisiin vaikuttaminen, yhteistyö muiden vastaavien järjestöjen ja julkisen sektorin kanssa sekä vapaaehtoistyön kehittäminen, tukihenkilötoiminta ja koulutus. Yhdistyksen jäsenenä, vapaaehtoisena tukihenkilönä ja/tai hallituksen jäsenenä voi kukin toimia omalta osaltaan mielenterveyden edistämiseksi.
Yhdistyksellämme on tällä hetkellä 173 jäsentä. Jäsenrekisteriämme pitää keskitetysti Mieli Suomen Mielenterveys ry. Jäsenmaksu on henkilöltä 10 euroa ja yhteisöjäseneltä 20 euroa vuodessa.
Pääasiallista toimintaamme on Oulun Kriisikeskuksen järjestölähtöinen, ennaltaehkäisevä, seutukunnallinen kriisityö. Kriisikeskus tarjoaa ammatillista, lyhytkestoista kriisiapua. Kriisikeskustelut voivat olla yksilö-, pari-, perhe- tai ryhmätapaamisia. Tärkeä osa toimintaamme on myös vapaaehtoistoiminta ja tukihenkilötyö. Toiminnastamme lisää www.mielenterveysseurat.fi/oulu .
− Tavallisimmin MIELI ry:n kriisiapuun otetaan yhteyttä henkilökohtaiseen elämään liittyvän kriisitilanteen takia. Henkilökohtainen kriisi voi olla myös huoli läheisestä, kuten somekyselyssäkin nousee, vahvistaa MIELI ry:n Kriisitoimintojen johtaja Sanna Vesikansa.
Tällä hetkellä MIELI ry:n Kriisipuhelimeen otetaan useimmin yhteyttä yleisen pahan olon, erityisesti ahdistuneisuuden (17 %) ja toiseksi eniten ihmissuhteisiin liittyvien ongelmien, erityisesti erojen takia (14 %).
MIELI ry:n somekyselyyn vastanneet olisivat toivoneet kriisitilanteessa ennen kaikkea ymmärrystä ja tukea läheisiltä, mutta myös nopeampaa ammattiapua: ”ei vain puhelinaikaa johonkin kahden viikon päähän ”, kuten joku vastaaja asian tiivistää.
Kyselyyn vastanneet kertoivat, että kriisistä selviytymistä auttoivat läheisten, ystävien ja sukulaisten tuki sekä ammattiapu, mutta myös esimerkiksi musiikki, koira, ajan kuluminen, liikunta ja luonto.
Kansalliset tai kansainväliset kriisit eivät yleensä lisää merkittävästi yhteydenottoja. Poikkeuksen sääntöön tekivät koronapandemian alku vuonna 2020 sekä Vastaamon tietomurto lokakuussa 2020. Myös Venäjän hyökkäys Ukrainaan herätti monissa suomalaisissa pelkoa ja sai ottamaan yhteyttä Kriisipuhelimeen. Ympäristöahdistus on harvoin yhteydenoton syy, mutta viime vuosina Kriisipuhelimessa on käyty nuorten aikuisten kanssa aiheesta yli 10 000 keskustelua. Alle 30-vuotiailla ahdistusta ympäristoasioista esiintyy selvästi enemmän kuin vanhemmilla ikäluokilla.
Pandemian vaikutukset heijastuvat edelleen monen elämään, esimerkiksi talous- ja työasioihin, parisuhteeseen ja terveyteen. Ajankohtaiset ongelmat tuovat usein lisäkuormitusta kun omassa elämässä on vaikea tilanne. Esimerkiksi talousongelmat eivät ole lisääntynet ensisijaisena yhteydenoton syynä, mutta tulevat esiin keskusteluissa, kertoo Sanna Vesikansa.
Kriisitilanne voi yllättää kenet tahansa. Ero, työsuhteen loppuminen tai läheisen sairastuminen pysäyttävät ja kuormittavat. Mitä aiemmin vaikeaan tilanteeseen saa tukea, sitä parempi. Kriiseistä selviytymistä auttaa, jos mielenterveys on perustaltaan vahva.
− Mieli ry:ssä tehdään kriisiauttamisen lisäksi paljon edistävää mielenterveystyötä. Kun mielenterveyden perusta on kunnossa se suojaa myös silloin, kun elämässä tulee eteen vaikeampia tilanteita. Mielinauha-kampanjaan osallistuminen on helppo ja vaikuttava tapa tukea mielenterveystyötä ja kriisiauttamista, toteaa MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.
Tämän vuoden Mielinauha-kampanjaa tähdittää suosikkiartisti Erin Anttila. Vuoden 2023 kampanjaviesti on: Jokainen mieli on joskus solmussa. Joskus elämän solmukohdista selviää yksin, toisinaan selvittämiseen tarvitaan apua. Mielinauhan tekstillä ”Solmut auki” halutaan kertoa, että jokaisen elämässä tulee vastaan solmukohtia, mutta niistä on mahdollista selviytyä.
Erin halusi lähteä Mielinauha-kasvoksi, koska on elämässään nähnyt, että jokaiselle voi tulla eteen vaikeita tilanteita, jolloin voidaan tarvita läheisten tuen lisäksi myös ammattiapua. Hänestä myös pienempiä elämän solmukohtia on hyvä avata ajoissa. Mielinauha-kampanjassa Erin haluaa lisätä tunnepuhetta ja avoimuutta mielen asioista ja auttaa erityisesti nuoria.
− Itse olen vasta nyt, yli nelikymppisenä opettelemassa tunteiden tunnistamista ja niiden ilmaisemista. Olen kasvanut ajatukseen, ettei sellaisesta puhuta.
Meidän aikuisten pitää kuunnella ja tukea nuoria ja kertoa heille kuinka tärkeitä he ovat ja miten hienoa on, että uudet sukupolvet pohtivat omia tunteitaan ja osaavat ilmaista niitä, Erin muistuttaa.
MIELI ry tarjoaa matalan kynnyksen tukea ja apua vaikeissa elämäntilanteissa puhelimessa, kasvokkain ja verkossa. Kriisipuhelin päivystää suomenkielisellä linjalla 24 tuntia vuoden jokaisena päivänä.
MIELI ry tekee myös edistävää mielenterveystyötä, jotta yhä useampi osaisi vahvistaa omaa ja läheisten mielenterveyttä. Vahva mielenterveys suojaa vaikeassa elämäntilanteessa ja helpottaa kriisistä selviytymisestä. Mielinauha on MIELI ry:n kampanja, jolla kerätään 30.3.-30.6 varoja mielenterveyden edistämiseen ja kriisityöhön Suomessa. Mielinauha-kampanjaan voi osallistua lahjoittamalla, ostamalla Mielinauhan (4 €) tai Mielinauha-tuotteen. Mielinauhoja myyvät Tokmannit, S-marketit, Prismat, Salet, Alepat, Sokokset, Musti & Mirri -lemmikkieläintarvikeliikkeet, Finnkinon elokuvateatterit ja Espresso house -kahvilat.
Lisätietoa kampanjasta ja siihen osallistumisesta: mielinauha.fi
Mieli ry:n somekyselyssä kysyttiin, mikä on ollut elämäsi pahin kriisi?, millaista tukea olisit siihen kaivannut? ja mitkä keinot auttoivat sinua selviytymään kriisistä? Kysely toteutettiin MIELI ry:n Instagram-seuraajien keskuudessa helmi-maaliskuun vaihteessa 2023. Kriisiauttamisessa yhteydenottojen syitä ja määriä seurataan ja tilastoidaan järjestelmällisesti koko ajan.
Lisätietoja kriisiauttamisesta
Sanna Vesikansa
Johtaja, Kriisitoiminnot
+358 40 745 9586
etunimi.sukunimi@mieli.fi
Lisätietoja MIELI ry:stä ja vaikuttamistyöstä
Sari Aalto Matturi
MIELI ry:n toiminnanjohtaja
+358400508234
etunimi.sukunimi@mieli.fi
Lisätietoja Mielinauha-kampanjasta
Jutta Kajander
Markkinointiviestinnän asiantuntija
+358408014429
jutta.kajander@mieli.fi
Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle vähintään 11 miljardia euroa joka vuosi, ja mielenterveyden haasteet ovat suurin työelämästä syrjäyttäjä. Suomessa asuvien mielenterveys tarvitsee tukea, vahvistamista ja välttämättömiä toimenpiteitä.
Mielenterveyden häiriöiden kustannukset, kuormittuneet mielenterveyspalvelut ja nuorten hyvinvoinnin haasteet tunnistettiin jo ennen koronapandemiaa. Koronatoimien mielenterveysvaikutukset ulottuvat laajasti eri ikä- ja ammattiryhmiin. Myös ympäristökriisi, Venäjän hyökkäyssota ja siitä johtuvat taloushaasteet kuormittavat ja koettelevat suomalaisten kriisinkestävyyttä.
MIELI ry:n vaalitavoitteet kaudelle 2023–2027 vahvistavat Suomessa asuvien mielenterveyttä ja ehkäisevät mielenterveysongelmia.
MIELI ry:n kymmenen tavoitetta vaalikaudelle 2023–2027 vahvistavat Suomessa asuvien eri ikäisten, hyvinvointia ja kriisinkestävyyttä sekä ehkäisevät ongelmia, purkavat mielenterveyden hoitovelkaa ja lujittavat perustason mielenterveyspalveluita.
Köyhyyden mielenterveyttä heikentäviä vaikutuksia on lievitettävä, itsemurhien määrää vähennettävä ja kansalaisyhteiskuntaa vahvistettava. Erityisesti on vahvistettava nuorten mielenterveyttä ja hyvinvointia.
TUTUSTU MIELI RY:N EDUSKUNTAVAALITAVOITTEISIIN (mieli.fi-sivustolla)
MIELI ry kutsui syksyllä 2022 kaikki halukkaat mukaan valmistelemaan Nuorten hyvinvointiohjelmaa avoimiin työpajoihin ja kommentoimaan ohjelmaluonnosta. Asiantuntemustaan ohjelman valmisteluun antoi 142 nuorten hyvinvoinnista huolta kantavaa tahoa.
Nuorten hyvinvointiohjelman kahdeksan teemaa ja yli 70 toimenpidettä vahvistavat 13–28-vuotiaiden mielenterveyttä. Kaikki nuoret tarvitsevat kasvurauhaa tukevan koulutusjärjestelmän, riittävästi aikuisia kasvuympäristöihin, ihmisarvoisen ja mielekään arjen, toimivan sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän, mielenterveyttä edistävän työelämän, oikeudenmukaisen ja yhdenvertainen yhteiskunnan sekä mahdollisuuden yhteiskunnaliseen osallistumiseen. Kaiken hyvinvoinnin reunaehto on elinkelpoinen maapallo.
MIELI ry:n tavoitteena on saada Nuorten hyvinvointiohjelma osaksi Suomen seuraavaa hallitusohjelmaa.
NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA (mieli.fi-sivustolla)
Julkaisu: Kaleva mielipidekirjoitus 20.10.2022 Minna Rautio
”Haluan tappaa itseni” – Näin aloittaa keskustelun Sekasin-chatissa noin parikymppinen nuori. Vapaaehtoinen päivystäjämme vastaa nuorelle, aihe on jokapäiväinen Sekasin-chatissa.
Sekasin-chat on Sekasin Kollektiivin koordinoima internetissä toimiva, anonyymi keskustelupalvelu, jonne nuori voi ottaa yhteyttä chattaamalla. Palvelu on tarkoitettu 12-29 vuotiaille nuorille kautta maan. Palvelussa päivystävät ammattilaisten ja opiskelijoiden lisäksi koulutetut vapaaehtoiset. Ilman vapaaehtoisia pystyisimme vastaamaan vielä harvempaan yhteydenottopyyntöön.
Sekasin-chat perustettiin vuonna 2016 ajatuksena, ettei yksikään nuori jäisi yksin pahan olonsa kanssa. Sekasin- chat on ollut näkyvästi esillä eri mediakanavissa ja se näkyy myös Oulun kriisikeskuksessa kasvaneena vapaaehtoisten määränä. Tämän vuoden aikana vapaaehtoisten määrä on lisääntynyt noin kahdellakymmenellä, mutta lisää auttajia tarvitaan.
Vuonna 2021 yhteydenottoja Sekasin-chattiin tuli noin 170 000, näistä 28 000 keskusteluun pystyttiin vastaamaan. Kun nuorilta kysyy Sekasin- chatista, he kyllä tietävät palvelun ja ovat keskustelussa esille kokemuksensa pitkistä jonoista. Nuorten mielenterveyspalveluiden ruuhkautuminen ja pitkät odotusajat kuvaavat laajemminkin tukipalveluiden tilannetta.
Nuoremme eivät voi hyvin ja välillä tuntuu, että he ovat elämässä kiinni hyvin ohuella langalla. Maailma, jossa nuoret kasvavat ja kehittyvät, vaikuttaa välillä armottomalta. Heikkoudelle tai erilaisuudelle ei tunnu aina olevan tilaa. Ulkopuolelle jää tai jätetään hyvinkin helposti. Myös jatkuva läsnäolon vaatimus sosiaalisessa mediassa kuormittaa nuoriamme.
Erityinen huolenaihe ovat nuorten itsemurhatilastot, joita Suomi johtaa. Yhdenkin nuoren itsemurha on liikaa. Itsemurha ei ole yksityisasia, vaan henkensä riistämiseen päätyvä nuori on aina suhteessa muihin ihmisiin. Itsemurhan tekijä on aina jonkun lapsi, sisko tai veli.
Nuorten auttamisesta ja ennaltaehkäisevästä avusta puhutaan paljon ja hyvä niin. Monet tahot tekevät ansiokasta työtä nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi. Järjestötoimijat täydentävät julkista palvelutarjontaa pienillä resursseillaan eikä tämä onnistuisi ilman vapaaehtoisia. Vapaaehtoinen päivystäjä voi olla se ihminen, joka pitää nuoren elämässä kiinni. Vapaaehtoinen voi myös auttaa nuorta löytämään keinoja auttaa itseään tai voit ohjata häntä eteenpäin. Myönteistä vapaaehtoistyössä on myös se, että tutkitusti toisten auttaminen lisää auttajan omaa hyvinvointia.
Alun keskustelun nuori löysi ulospääsyn tilanteesta päivystäjämme kanssa. Keskustelu päättyy päivystäjän saamaan sydämen kuvaan. Yksi elämä jatkuu.
Minna Rautio
Kriisityöntekijä, Sekasin-chat yhteyshenkilö
Oulun kriisikeskus
Lisätietoja
https://mieli.fi/vapaaehtoiseksi/sekasin-chattiin/
Hyvä blogin lukija. Mitä Sinulle tulee mieleen, kun jollakin on kriisi? Tai jos sinulla itselläsi on kriisi? Arkikielessä kriisi-sana voi vilahtaa merkitykseltään hyvin erilaisissa konteksteissa. Kuinka moni meistä onkaan huudahtanut spontaanisti toiselle: ”Nyt tuli kriisi”. Me ihmiset tarvitsemme käsitteitä pystyäksemme keskustelemaan erilaisista asioista keskenään. Pysähtyessämme kriisi-sanan äärelle voi siitä löytää syvemmän ulottuvuuden. Minulla on etuoikeus saada tehdä kriisityöntekijänä asiakkaan kanssa juuri tätä oivaltamista.
Minä kuulen. Usein. Kriisin. Joka on kokijalle totta.
Kriisi on käsitteenä hyvin laajasti ymmärrettävissä. Itse ajattelen kriisistä tällä hetkellä hyvin samankaltaisesti, miten James & Gilliland ovat vuonna 2005 sitä pohtineet. Kriisi on siis ihmisen kokemus tapahtumasta tai tilanteesta, joka on niin vaikea ja sietämätön, että käytössä olevat voimavarat ja keinot eivät riitä selviytymiseen.
Minä kuulen. Vaietun tarinan. Avuttomuutta. Tuskaa. Häpeää. Ahdistusta. Joka tuntuu pahalta. Kestämättömältä.
Pysähdyn asiakkaan kanssa Oulun kriisikeskuksella juuri sen äärelle, mitä kriisi hänen elämässä tarkoittaa. Kenties kysynkin: Mikä olisi ensimmäinen merkki siitä, että et olisi niin kriisissä?
Minä kuulen. Huolen. Jonka voi kuitenkin jakaa.
Keskustelutuen äärelle hakeutuminen kertoo rohkeudesta. Siitä, että uskaltaa kertoa tilanteensa toiselle ihmiselle. Omalla tavallaan. Tulla kuulluksi. Kohdatuksi. Kuten arvostamani psykoterapeutti Tommy Hellsten on muotoillut ”ihmisenä ihmiselle”. Niin kuin oikeasti. Puhtaasti. Nöyrästi. Pyrkien vaalimaan kirkkaana sitä, että meistä jokainen tarvitsee kohtaamista, kuulluksi tulemista ja yhteenkuuluvuuden tunnetta toiseen ihmiseen.
Selviämisessä merkittävää on hyväksyä oma tapa reagoida ja antaa toivolle lupa vilahtaa ajatuksiin sekä toimintaan. Normalisoinnin kautta tilanteesta voi oivaltaa toivoa, valoa, rakkautta, vaikka ihan pienen säikeen verran. Hienonhienojen säikeiden uudelleen rakentumisen myötä uskon ihmisen selviämiseen. Määrittelemättömän ajan myötä asiat muuttuvat. Se on varmaa. Vääjäämättä.
Lämmin kiitos, kun kuljit näillä riveillä mukanani.
Riikka Vuoti, Kriisityöntekijä
p.s. Maailman mielenterveyspäivää vietetään jälleen 10.10.2022. Näytämme yhdessä vihreää valoa huolten jakamiselle ja muistutamme, että jokaisen huoli on tärkeä. Tule mukaan!
MIELI ry:n Kriisipuhelimeen tulevien soittoyritysten määrä on jatkuvassa nousussa. Heinäkuussa puheluita tuli jälleen ennätysmäärä, yhteensä lähes 35 000. Kriisipuhelintoiminnan päällikön Susanna Winterin mukaan 30 000 soittoyrityksen raja on ylitetty joka kuukausi marraskuusta 2021 lähtien.
”Kolmoiskriisi vaikuttaa edelleen, mutta myös se, että mielenterveyshaasteista on puhuttu paljon ja kerrottu, mistä apua saa. Onneksi olemme pystyneet lahjoitusvaroilla lisäämään kriisityöntekijöiden määrää kesän ajaksi ja siksi vastaamaan selvästi useampaan puheluun”, Winter sanoo.
Vuoden 2022 kesä-heinäkuussa Kriisipuhelimessa vastattiin yli 17 000 puheluun, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin pandemiaa edeltävänä kesänä.
Myös miehet näyttävät löytäneen Kriisipuhelimen paremmin kuin aikaisemmin. Kesä-heinäkuussa miesten soittoja on tullut reilut 1000 enemmän kuin pari vuotta sitten kesällä. Suuri osa soittajista on jo pitkään ollut nuoria naisia, mutta nyt nuorten miesten osuus kasvoi.
”Yleensä Kriisipuhelimeen soittaneista joka kolmas on mies. Olemme pyrkineet lisäämään miesten tietoisuutta keskusteluavusta ja madaltamaan kynnystä ottaa yhteyttä kriisissä”, Winter sanoo.
Yleisin Kriisipuhelimeen soiton syy kaikissa ikäryhmissä on paha olo, erityisesti ahdistuneisuus. Lisäksi Kriisipuhelimessa kuuluu ihmissuhdeongelmat, yksinäisyys ja itsetuhoisuus. Kesäaikana monen kuormitusta lisäävät ammattilaisten lomista johtuvat tauot palveluissa.
Tähän asti Kriisipuhelin on toiminut neljällä eri kielellä: suomeksi, ruotsiksi, arabiaksi ja englanniksi. Kriisipuhelin avaa myös ukrainan- ja venäjänkieliset linjat perjantaina 2. syyskuuta. Molemmat linjat tulevat olemaan auki neljä tuntia arkipäivisin.
Venäjän hyökkäyssodan takia Suomeen on saapunut noin 35 000 ukrainalaista, joille halutaan tarjota keskusteluapua heidän omalla äidinkielellään. Venäjänkielinen linja taas on ollut suunnitteilla jo pitkään, koska venäjä on yleisin vieras kieli Suomessa.
”Kriisissä olevan yhteydenotto halutaan tehdä mahdollisimman helpoksi. Haastavassa elämäntilanteessa on tärkeää pystyä ilmaisemaan itseään tunnekielellä ilman tulkkia.”, uusia linjoja koordinoiva asiantuntija Julia Bagrova sanoo.
Ukrainankielinen linja päivystää syyskuusta lähtien numerossa 09 2525 0114, venäjänkielinen linja numerossa 09 2525 0115. Suomenkielinen linja on auki joka päivä vuorokauden ympäri numerossa 09 2525 0111. MIELI ry:n Kriisipuhelin on suunnattu kaikille kriisissä oleville ihmisille, jotka asuvat Suomessa. Kriisipuhelimen lisäksi MIELI ry tarjoaa keskusteluapua kasvokkain ja verkossa 22 kriisikeskuksessa ympäri Suomea.
Susanna Winter
Kriisipuhelintoiminnan päällikkö
040 587 5197
susanna.winter@mieli.fi
MIELI ry:n Kriisipuhelimen ukrainan- ja venäjänkieliset linjat
Julia Bagrova
asiantuntija, kriisityöntekijä
0405894019
julia.bagrova@mieli.fi
Viivi Virtanen
Viestinnän asiantuntija
040 662 9022
viivi.virtanen@mieli.fi
MIELI Oulun seudun mielenterveys ry/ JÄSENKIRJE 2022/
Oulun Kriisikeskus KUTSU YHDISTYKSEN
Kirkkokatu 19 A 10, 90100 Oulu VUOSIKOKOUKSEEN
044 3690 500 (ma-pe klo 9-14)
Hyvät MIELI Oulun seudun mielenterveys ry:n jäsenet!
Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleiksi VUOSIKOKOUKSEEN, TIISTAINA 26.4.2022 klo 18.00. Kokous pidetään ns. hybridinä eli siihen voi osallistua joko livenä kriisikeskuksella tai etänä Teams-yhteyden kautta. Linkki kokoukseen lähetetään ilmoittautuneille.
Esillä on sääntöjen määräämät asiat: vuoden 2021 toimintakertomus ja tilinpäätös, vuoden 2022 toimintasuunnitelma. Vuosikokouksessa valitaan alkavalle toimikaudelle hallitukseen uudet jäsenet erovuoroisten tilalle. Sääntöjen määräämien asioiden jälkeen on mahdollisuus yhteiseen keskusteluun ja ajatusten vaihtoon.
Tarjoilujen ja etälinkin lähettämisen johdosta pyydämme ilmoittautuminen kokoukseen 19.4.2021 mennessä sähköpostitse toimisto@oulunkriisikeskus.fi tai puh. 044 3690 500.
Yhdistyksen kuulumisia
Vuosi 2021 jatkui koronapandemian varjostamana, ja pääosa toiminnoista (kriisikeskuksen vastaanotto ja vapaaehtoistoiminta) toteutettiin etänä. Maaliskuun alusta 2022 me työntekijät pystyimme viimein palaamaan fyysisesti takaisin kriisikeskukselle. Myönnettävä on, että alkuun piti harjoitella aamulla aikaisempaa heräämistä, ulkonäköön panostamista (ei enää verkkareita jalassa!) sekä ihmisten kasvokkaiseen kohtaamiseen. Nyt kun muutaman viikon ajan olemme kaikki olleet työkokouksissakin kasvokkain, on päästy juttelemaan niitä näitä ruokailun lomassa, vapaaehtoisia ja asiakkaita on tavattu kriisikeskuksessa, niin huomaa ison ikävän tätä ”normaalia” työelämää kohtaan, jota itse kukin on potenut. Myös meidän vapaaehtoisilta kriisipuhelinpäivystäjiltä, Sekasin-chat päivystäjiltä ja Laulu Liisat ja Lassi kuorolta on viime kuukaudet vaadittu venymistä. Emme voi tarpeeksi kiittää teitä ymmärryksestä ja joustamisesta. Korona-aika ja heti perään tullut Ukrainan sotatilanne ovat monella tapaa erityislaatuisia kriisejä. Kun me auttajat kohtaamme asiakkaiden ja yhteydenottajien kriisejä, ovat ne yksittäisiä tapahtumia ”jossain”. Meillä on ajatus ”sinulla on hätä, minä autan sinua”. Nyt olemme yhdessä, samaan aikaan kaiken tämän epävarmuuden, pelon, ahdistuksen ja muita erilaisia tunteita herättävien tapahtumien kokijana. Siksi entistä tärkeämpää ja merkityksellisempää on yhdessäolo, yhdessä tekeminen, toistemme tukeminen sekä itsestä ja toisista huolehtiminen.
Mutta onneksi viime vuonna on ollut iloisiakin asioita. Äitiys- ja vanhempainlomaa viettävä varsinainen toiminnanjohtaja Nina perheineen sai suloisen tyttären kesällä. Pitkäaikainen kriisityöntekijä Petri pääsi toteuttamaan työhaaveitaan toisiin tehtäviin ja lyhyemmän aikaa ”korona” kriisityöntekijänä työskennellyt Mikko sai ansiokkaasti määräaikaisen työnsä päätökseen. Kevään aikana kriisikeskus sai täydennystä Paikka auki -hankkeen kautta, kun Niina tuli osa-aikaiseksi työntekijäksi panostamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin kriisityöntekijä Maijan työpariksi. Toukokuussa Minna valittiin Ninan sijaiseksi ja syksyllä aloitti uusi kriisityöntekijä Anu työnsä. Saimme vuoden lopussa lahjoituksia etenkin nuorten mielenterveyden vahvistamiseen, esimerkiksi LähiTapiola Pohjola lahjoitti meille 10 000 euroa nuorten hyvinvointia tukevaan työhön. Tähän pyrimme panostamaan mm. vahvistamalla nuorille suunnattua Sekasin-chat toimintaa. Paljon siis kaikkea on ollut! Mutta kuten me kaikki tiedämme, elämässä sattuu ja tapahtuu. Onneksi meillä Oulun seudun mielenterveys ry:ssä perusasiat ovat kunnossa; perustehtävä on kaikilla selvillä, ilmapiiri on kannustava ja välittävä, tekeminen koetaan mielekkääksi ja hallitus on työntekijöiden ja vapaaehtoisten tukena. Esimerkiksi nämä tekijät auttavat meitä jaksamaan muutostenkin keskellä.
Eivätkä muutosten tuulet suinkaan tähän lopu. Kuluneen vuoden helmikuussa me saimme toisenkin Paikka auki -hanketyöntekijän Minnan, joka keskittyy Sekasin-chat päivystykseen ja chat toiminnan koordinointiin. Huhtikuun alussa Minna aloitti myös osa-aikaisena kriisityöntekijänä vuoden loppuun asti. Eli saamme lisäapuja asiakastyöhön. Toukokuussa pääsemme muuttamaan uusiin tiloihin Kauppurienkatu 23 (4. kerros). Kunhan muutto on ohi, pidetään sopivassa hetkessä kriisikeskuksen avoimet ovet, jolloin te kaikki olette tervetulleita tutustumaan uusiin isompiin tiloihin.
Lopuksi iso kiitos juuri Sinulle, että olet mukana mahdollistamassa tätä tärkeää, merkityksellistä ja mielekästä toimintaa. Muista, että olemme täällä Oulun kriisikeskuksessa olemassa myös teitä jäseniä varten. Yksin ei tarvitse jäädä, jos maailman murheet tai pienemmätkin asiat tuntuvat kaatuvan päälle.
Kannattaa ottaa seurantaan meidän (Oulun kriisikeskus) Facebook, Instagram ja nettisivut – jos et jo ole niihin tutustunut.
Aurinkoista kevättä toivottaen
Arja Sutela Minna Raninen
Hallituksen puheenjohtaja Toiminnanjohtaja
p. 040 513 2676 p. 044 369 0967
Huom! Jatkossa löydät jäsenkirjeet osoitteesta https://www.mielenterveysseurat.fi/oulu/ sekä halutessasi sähköpostistasi. Jos et vielä ole ilmoittanut sähköpostiasi meille, teethän sen osoitteeseen toimisto@oulunkriisikeskus.fi.
Tänään 1.4. alkavan ja aina kesäkuulle jatkuvan Mielinauha-kampanjan yhteydessä kerätään varoja kotimaiseen mielenterveystyöhön ja kriisiauttamiseen. Kampanjan tavoitteena on myös kasvattaa tietoisuutta jaksamiseen ja mielenterveyteen liittyvistä teemoista. Kampanjan keulahahmona on tänä vuonna Haloo Helsinki!, joka on yksi Suomen suosituimmista yhtyeistä.
– Kun MIELI ry:ltä kysyttiin mielenkiintoamme osallistua Mielinauha-kampanjaan, vastauksemme oli heti selvä. Tämä on tärkeää työtä, jota haluamme olla mukana tukemassa, sanovat Haloo Helsinki! -bändin jäsenet.
– Nopea päätöksemme johtaa juurensa keväällä 2020 esitettyyn musikaaliimme, jota varten keräsimme ja saimme faneiltamme yli tuhat kirjettä siitä, miten musiikkimme on vaikuttanut heidän elämiinsä. Oli silmiä avaavaa lukea faniemme kokemuksista. Monelle biisimme ja jopa laulujen yksittäiset virkkeet ovat olleet voimaannuttavia niin ilossa kuin surussa. Ymmärsimme, kuinka syvälle musiikki vaikuttaa ja että teemme tärkeää työtä antamalla voimaa faneillemme, yhtye taustoittaa.
Lähes joka toinen suomalainen kokee hyvinvointia heikentävää kuormitusta elämässään. Tilanne on heikentynyt entisestään verrattuna viime vuoteen, jolloin useampi kuin joka kolmas koki kuormitusta elämässään. Myös Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan on ollut lisävaikutusta suomalaisten kuormittuneisuuteen. Tiedot ilmenevät MIELI ry:n teettämästä tuoreesta kyselytutkimuksesta. Lue lisää: MIELI RY:N UUTISET (uusi välilehti)
Lähes joka neljäs kyselyyn vastannut suomalainen on kohdannut vuoden aikana tilanteen, jossa joko itse tai läheinen oli tarvinnut apua mielenterveyteen, mutta apua ei ollut saatavilla tai sitä ei ollut riittävästi. Positiivista on kuitenkin se, että jaksamisesta ja mielenterveydestä uskalletaan tänä päivänä puhua entistä avoimemmin eikä mielenterveys enää ole tabu.”
– MIELI Suomen Mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.
Tämän vuoden kampanjan slogan on ”Haloo Mieli! Pidetään susta huolta”. Kampanjan viesti on, että toivo elää. Yhtäkään mieltä ei ole tehty kestämään yksin ja siksi meidän tulee pitää toisistamme huolta.
Mielinauha-kampanjan avulla kerätään varoja MIELI ry:n tekemään mielenterveystyöhön ja kriisiauttamiseen sekä lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävään työhön ja myös Ukrainan pakolaisten ja heitä tukevien vapaaehtoisten auttamiseen.
Kampanjaan voi osallistua lahjoittamalla tai osoittamalla tukensa ostamalla vihreän Mielinauhan 4 euron hintaan.
Lisätietoa nauhojen ostopaikoista ja lahjoittamisesta osoitteessa WWW.MIELINAUHA.FI
Mielinauha-kampanja alkaa 1.4. ja jatkuu aina 30.6.2022 asti. Kampanjan on suunnitellut Bob the Robot ja kampanjan viestinnästä on vastannut Viestintätoimisto Manifesto probono-periaatteella.
Aluevaaleissa 23.1. valittavien aluevaltuustojen edustajat linjaavat mielenterveyden osalta muun muassa asukkaiden mielenterveysongelmien hoidosta, hoitoon pääsyn nopeudesta, mielenterveysjärjestöjen toimintaedellytyksistä sekä mielenterveyden edistämistyöstä.
Mielenterveystyötä tarvitaan. Mielenterveyden haasteet näkyvät Pohjois-Pohjanmaalla muun muassa hoitoon pääsyn vaikeudessa ja pitkissä jonoissa. Tapaamme asiakkaita, joita on saatettu lähettää kriisikeskukseen odottamaan pääsyä mielenterveyspalveluiden pariin ilman, että he ovat edes tavanneet psykiatrista sairaanhoitajaa.
Kun ennaltaehkäisevään työhön ei satsata ja kun matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ei ole tarjolla, mielenterveysongelmat pahenevat ja pitkittyvät. Mielenterveysongelmien hoito tuleekin saattaa kuntoon toteuttamalla terapiatakuu. Tämän lisäksi mielenterveystyöhön tulee panostaa jo varhaisesta vaiheesta neuvolasta alkaen. Työn tulee ulottua punaisena lankana vauvasta vaariin. Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen tulee huomioida.
Tunnemme Pohjois-Pohjanmaan ihmisten arjen. Vaikutamme MIELI Oulun seudun Mielenterveys ry:n, MIELI Suomen Mielenterveys ry:n paikallisen jäsenjärjestön kautta. Ylläpitämämme Oulun kriisikeskus tarjoaa matalan kynnyksen ammatillista tukea erilaisissa elämän kriiseissä vastaanotolla ja vertaistukiryhmien kautta. Kriisitukea tarjoavat myös koulutetut vapaaehtoisemme vastaamalla valtakunnalliseen Kriisipuhelimeen sekä päivystämällä nuorille suunnattua Sekasin-chatia. Järjestämme myös erilaisia asukkaiden ja ammattilaisten mielenterveystaitoja vahvistavia koulutuksia, kuten Mielenterveyden Ensiapu® -koulutuksia.
Tarjoamamme palvelut ja toiminta ovat arvokasta, kustannustehokasta mielenterveystyötä, joka ehkäisee mielenterveysongelmia, tuo säästöjä ja vähentää julkisiin palveluihin kohdistuvaa painetta. Haluamme siksi toimia hyvinvointialueiden ja kuntien yhdenvertaisina yhteistyökumppaneina, ja varmistaa tiiviin yhteistyön tulevien päättäjien kanssa. Järjestöjen toimintamahdollisuudet ja rahoitus on turvattava.
Mielenterveyden edistäminen on investointi, ei kuluerä: mielenterveystyöhön sijoitettu pääoma maksaa tutkimusten mukaan itsensä takaisin moninkertaisesti. Hyvinvointialueiden terveyttä edistävän työn keskiöön on asetettava mielenterveystyö, vahvistettava sen resursseja ja taattava nopea hoitoon pääsy mielenterveyden ongelmissa.
Tulevien aluevaltuutettujen ymmärrys mielenterveydestä on ratkaisevan tärkeää koko alueen hyvinvoinnin kannalta. Jokainen äänestäjä varmistaa tuen mielenterveystyölle kysymällä ehdokkaaltaan, kuinka tämä aikoo edistää mielenterveyttä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella.
#aluevaalit2022 ovat #mielenterveysvaalit
MIELI ry:n aluevaalitavoitteet: mieli.fi/mielenterveysvaalit
Minna Raninen
toiminnanjohtaja
Arja Sutela
hallituksen puheenjohtaja
Oulun Kriisikeskus/
MIELI Oulun seudun Mielenterveys ry
Julkaistu Kalevassa 18.1.2022