Kriisikeskus Osviitan 30-vuotista toimintaa juhlittiin lämminhenkisesti Kulttuuritalo Laikussa eli vanhalla kirjastotalolla perjantaina 17.11.2023. Kanssamme juhlimaan oli saapunut lähes satapäinen joukko yhteistyökumppaneita järjestöistä ja julkiselta sektorilta sekä vapaaehtoisia.
– Osviitta perustetiin 1993 Suomen sukellettua lamaan. Tällä hetkellä toiminta on edelleen tarpeellista ja järjestöjen toiminnasta leikkaaminen olisi lyhytnäköistä. Osviitan työn ydintä on kohtaaminen rauhassa avoimin mielin, Pirkanmaan Mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Kati Rikala kertoi tervetulopuheessaan.
Hallituksen puheenjohtaja Esa Nordling esitti asiakaspalautteita, jotka konkretisoivat sitä, että toiminta on auttaa kävijöitä.
Sosiaalipsykologi Sari Kuusela pureutui ihmisten välisiin suhteisiin etenkin työelämässä luennollaan ”Yhdessä voimme olla enemmän mutta myös vähemmän”.
– Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tapahtuu aina yllätyksiä ja työtilanteissa ovat läsnä myös ihmisten väliset tunteet, suhteet ja odotukset, eivätkä vain asiat. Tunteiden läsnäolo tekee joistain asioista helpompia ja joistain vaikeampia.
Kuuselan mukaan ryhmään syntynyt kulttuuri ohjaa sitä, miten ryhmään pääsee mukaan ja miten ihmiset toimivat.
– Yhdessä olemme enemmän, jos on luottamus. Yhdessä olemme vähemmän, jos on vallalla kärjistynyttä käyttäytymistä – ankeuttamista, valittamista, diivakäyttäytymistä tai sosiaalisia pelejä oman aseman varmistamiseksi.
Kuuselan mukaan ystävällisyys ja kohteliaisuus ovat aliarvostettua voimavaroja.
– Niillä pääsee ihan mielettömän pitkälle. Kannattaa rakentaa keskinäistä luottamusta eikä pelkästään odottaa, että se syntyy jossain onnellisten tähtien alla.
Monologista dialogiin
Psykologi Tomi Bergrström kertoi, miten näkökulmaa vaihtamalla muuttuu tapa kohdata ihmisiä. Bergström on tutkinut dialogisia hoitokäytäntöjä etenkin vaikeiden mielenterveysongelmien hoidossa mm. Länsi-Pohjan alueella ja Jyväskylän yliopiston tutkijana. Seurantatutkimusten mukaan hoito-otteella on saavutettu psykoosin hoidossa hyvin myönteisiä tuloksia.
Bergströmin mukaan vallalla oleva diagnoosilähtöinen ajattelutapa yksinkertaistaa kompleksisia ongelmia. Jos yksilö ei yllä esim. koulutus- ja suoritusvaatimuksiin, katsotaan että vika on ihmisessä, kun se voi olla myös ympäristössä, kulttuurissa, arvoissa, jne.
– Relevanttia on kysyä, ratkeavatko nämä ongelmat sillä, että lisätään resursseja palveluihin, vai voitaisiinko niitä ratkoa jollain muulla tavalla?
– Monologi on yksisuuntaista, kun taas dialogisuuden ydin on, että ei tiedetä asioita toisten puolesta, äänet ovat tasa-arvioisia eikä yksi yli muiden, ja liitytään siihen keskusteluun, mitä ihmiset itse tuottavat. Turvallinen kohtaaminen edellyttää esimerkiksi turvallista tilaa, riittävästi aikaa ja kunnioittavaa kohtaamista.
Onnistuneista hoitokokemuksista löydetään tutkimusten mukaan yhteisiä tekijöitä: reagointi tilanteeseen välittömästi, läheisten ja verkostojen ottaminen mukaan hoidon osapuoleksi, tarpeenmukaisuus – tilanteen ehdoilla eteneminen, reagointi muuttuviin tarpeisiin, hoidon vieminen ihmisten omaan ympäristöön, vastuullisuus – työntekijät ammattitaustasta riippumatta ottavat vastuun hoitoprosessista, työn tekeminen tiiminä, epävarmuuden sietäminen, yhdessä miettiminen.
Bergströmin mukaan on globaali ilmiö, että järjestelmät eivät oikein pysty vastaamaan siihen, mitä ihmiset tarvitsevat. Maailmalla tutkitaan paljon dialogista hoitoa. WHO mainitsee hyvänä esimerkkinä avoimen dialogin hoitomallin, missä keskeistä on palvelujärjestelmän rakentaminen niin, että hädässä oleva ihminen tulee kohdatuksi. Mallin pohjana on tarpeen mukaisen hoidon malli, jota kehitettiin 80-luvulla Turussa ja valtakunnallisissa hankkeissa.
– Tällä hetkellä järjestelmän iso ongelma on, että se ei tue tällaisen toteutumista, vaan hyvin toisenlaisia asioita. Dialogisen mallin käyttö vaatisi paradigman eli ajattelutavan muutosta, mikä saattaa uhata asiantuntijarooleja terveydenhoitojärjestelmässä.
Seminaariesitelmien välejä rytmittivät Osviitan toiminnasta kertovat videot. Tauolla jono kiemurteli pitkänä kahvin ja täytekakun ääreen, mutta puheensorinasta päätellen aiheet kirvoittivat myös osallistujien kesken vilkasta ajatuksenvaihtoa.
Aiheesta enemmän:
Sari Kuusela, Vaikutuksen alaisena: eli kuinka ihmiset ympärillämme vaikuttavat kaikkeen, mitä teemme, Into-Kustannus Oy (2023)
Tomi Bergstöm, Mieletön häiriö: psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu. PS-kustannus. (2022).
Tom Bergström seminaariluento Pirkanmaan Mielenterveys ry:n Youtube-kanavalta: https://youtu.be/cbA0GlNEcUI?si=N6W0m7-150ZWz4y2
Videot kriisikeskus Osviitan toiminnasta ja suurimman osan 30 v. juhlan seminaariesitelmistä löydät Youtubesta: https://www.youtube.com/@pirkanmaanmielenterveysjak5603