10.9. vietetään Maailman itsemurhien ehkäisypäivää. Päivän tarkoituksena on ennaltaehkäistä itsemurhia ja lisätä avointa keskustelua niistä. Itsetuhoon ja kuolemaan liittyviä ajatuksia on lähes kaikilla jossakin elämänvaiheessa. Kaikki ajatukset eivät kuitenkaan johda itsemurhaan.
Ota puheeksi
Voimakas henkinen kuormitus ja psyykkinen väsymys voivat aiheuttaa epätyypillistä ja odottamatonta käyttäytymistä, joka johtaa itsemurhaan tai sen yrittämiseen. Itsemurhaan liittyvät ajatukset voivat olla viimeinen yritys hallita elämää ja päästä irti sietämättömästä tilanteesta. Vakavat ja toistuvat itsemurha-ajatukset tulee ottaa vakavasti. Ne ovat merkki mielenterveyden järkkymisestä. Itsetuhoiset ajatukset ovat usein avunhuuto, siksi on tärkeää kysyä niistä. Kysyminen auttaa, se antaa luvan puhua itsemurha-ajatuksista, eikä näiden ajatusten kanssa tarvitse jäädä yksin. Puhuminen on turvallista. Se auttaa itsemurhan ehkäisemistä.
Koskettaa kaikkia
Vaikka itsemurhat ovat harvinaisia, on Suomi edelleen itsemurhamäärässä kärkimaita. Vuosittainen itsemurhien määrä on noin 800. Nuorten, alimpien sosioekonomisten ryhmien ja haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten tekemien itsemurhien määrä ei ole vähentynyt, vaikka itsemurhien kokonaismäärä on laskenut. Kenen tahansa läheinen voi tehdä itsemurhan. Niitä tehdään kaikissa väestöryhmissä, mutta tietyt tekijät, kuten alkoholi lisää itsemurhariskiä. Enemmistö itsemurhista on miesten tekemiä. Kolmasosa itsemurhaa yrittäneistä, yrittää sitä uudelleen. Joka kymmenes yrittäneistä kuolee itsemurhaan. Itsemurhan taustalla on usein toivottomuutta, taloudellisia vaikeuksia, työttömyyttä ja toteutumattomia elämän tavoitteita. Lisäksi on yleensä jokin ajankohtainen laukaiseva tekijä, esimerkiksi ihmissuhteen tai terveyden menetys.
Jokainen voi auttaa
Itsemurhia voidaan ehkäistä lisäämällä kansalaisten valmiuksia mielenterveystaidoissa. Ja toisaalta itsemurhariskin tunnistamista ja tilanteen vaatimia toimintatapoja voi opetella. Yksi tapa taitojen hankkimiseen on osallistua mielenterveyden ensiapukoulutuksiin. Niissä annetaan muun muassa tietoa, miten toimia, kun kohtaa itsetuhoisen ihmisen ja milloin on syytä hakeutua ammattiavun piiriin.
Tärkein auttamisen askel on puheeksiotto. Jos ajattelet, että joku on itsetuhoinen, kysy häneltä suoraan asiasta. Jos hän vastaa myönteisesti, älä jätä häntä yksin, vaan ohjaa hänet ammattiavun piiriin. Nämä auttamisen askeleet ovat meidän jokaisen käytössä. Pidetään huolta toisistamme!
Tuija Eskelinen
Satakunnan SoTe- valmistelun Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän jäsen
Rauman seudun mielenterveysseura ry:n toiminnanjohtaja
Lisätietoja
Tuija Eskelinen, 050 5590012
