Ko­ro­na­vi­ruk­sen ai­heut­ta­maa huol­ta voi lie­vit­tää

Aikaisemmat samankaltaiset tilanteet, kuten vuonna 2003 SARSin leviäminen, ovat lisänneet esimerkiksi masennus- ja ahdistusoireilua ja psyykkistä jännittyneisyyttä.

Sairastuneet, virusaltistuksen vuoksi eristykseen joutuneet tai sairastuneita hoitavat ovat muita alttiimpia oireiluun ja voivat tarvita erityistä tukea.

Suomessa koronaviruksen aiheuttama huoli näkyy jo yhteydenottoina MIELI ry:n Kriisipuhelimeen. Soittajat ovat olleet huolissaan ikääntyneiden ja sairaiden läheistensä tilanteesta tai tulossa olevista lomamatkoista. Jotkut ovat jumiutuneet seuraamaan koronauutisointia, vaikka se pelottaa ja ahdistaa.

Lapissa huolta herätti sairaalahoidossa ollut matkailija. Nyt HUSissa hoidossa oleva potilas ja todennäköiset uudet sairastumistapaukset kotimaassa luultavasti lisäävät yhteydenottoja. Koronavirus huolestuttaa tällä hetkellä enemmän kuin esimerkiksi ilmastonmuutos.

Omaa tai läheisten pelkoa ja huolta voi lievittää käytännönläheisin keinoin:

1. Seu­raa luo­tet­ta­via tie­don­läh­tei­tä

Laadukas ja luotettava tieto helpottaa oloa. Huhut ja kauhukuvien jakaminen sen sijaan voivat laukaista ahdistusta.

Hyvä kotimainen tiedonlähde on TERVEYDEN JA HYVINVOINNINLAITOKSEN VERKKOSIVUT.

2. Huo­leh­di hy­väs­tä kä­si­hy­gie­nias­ta

Koronaviruksen ja muiden infektioiden leviämistä voidaan ehkäistä hyvällä käsihygienialla. Kädet pestään runsaalla vedellä ja pesunesteellä tai saippualla erityisesti ennen ruokailua ja sisälle tullessa. Kasvojen koskettelua kannattaa välttää.

3. Pi­dä yh­teyt­tä lä­hei­siin ja hae tu­kea

Stressaavissa tilanteissa läheisten seura tukee ja rauhoittaa. Kannattaa siis pitää yhteyttä ystäviin ja perheenjäseniin.

4. Rau­hoi­ta miel­tä­si

Ahdistusta ja huolta voi helpottaa noudattamalla tavallisia arkirutiineja. Säännöllinen ateriarytmi, liikunta ja tavalliset arkitoimet auttavat. Voit myös kokeilla RENTOUTUS- TAI MINDFULNESS-HARJOITUKSIA.

5. En­na­koi huol­ta

On luonnollista, että epidemiaan liittyvät uutiset huolestuttavat ja pelottavat. Huoli voi korostua, jos taustalla on jokin muu traumaattinen kokemus tai mielenterveyden häiriö. Myös alkoholin ja muiden päihteiden käyttö voivat voimistaa pahaa oloa. Jos huomaat, että uutisointi tai koronaviruksesta keskusteleminen pahentavat oloasi, hae tasapainoa. Kaikkea uutisointia ei kannata välttää, mutta voit rajoittaa uutisten seurantaa ja pelkoa lietsovia keskusteluja.

6. Kes­kus­te­le las­ten kans­sa

Lapsilta on tärkeää kysyä, ovatko he kuulleet koronaviruksesta ja mitä he tietävät siitä. Lapsilta voi kysyä, mitä ajatuksia ja tunteita epidemia heissä herättää. Lapsia voi rauhoittaa ja tukea kertomalla, kuinka tartunnalta voi suojautua ja miten sairastuneita hoidetaan. Vieraat sanat, kuten ”epidemia” ja ”karanteeni”, kannattaa selittää lapsille ymmärrettävästi.

7. Suh­tau­du myö­tä­tun­toi­ses­ti sai­ras­tu­nei­siin tai vi­ruk­sel­le al­tis­tu­nei­siin

Kuka tahansa voi sairastua koronavirukseen. Jos tuttavapiirissäsi on sairastuneita tai virukselle altistuneita, heihin on hyvä suhtautua myötätuntoisesti. Ketään ei pitäisi syyllistää sairastumisesta tai taudille altistumisesta. On myös hyvä muistaa, että ihmiset voivat sairastua muihin virustauteihin kuin koronavirukseen.

8. Älä jää huo­lien kans­sa yk­sin

KRIISIPUHELIN ja SEKASIN-CHAT ovat matalan kynnyksen keskustelupalveluja. Ne ovat kattavasti auki, eikä yksin tarvitse jäädä murehtimaan, vaan apua on tarjolla. LISÄTIETOJA.