Työskentelen taideterapeutti – työnohjaajana yhdessä Suomen suurimmista potilasjärjestöistä. Toimin myös MIELI Satakunnan Mielenterveys ry:n hallituksen jäsenenä. Opiskelen ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa ja opintoihini liittyen reflektoin blogissa muutamia psykiatriaa ja terapiakenttää käsitteleviä kirjoja. En ole Valviran hyväksymä terveydenhoitoalan ammattilainen. Pidän itseäni luovien alojen ammattilaisena ja kohtaamistyön duunarina sekä mielenterveyden edistäjänä. Pyrin vapaa-aikanani kohtaamaan kaduntallaajia vapaana terapeuttiroolistani ja voimavarani huomioiden. Mieleni on terve. Minun ammattiini ei kuulu diagnosointi. Kohtaan asiakkaan määritelmistä ja arvioinneista vapaa yksilönä, kiinnostavana elämänkertana.
WHO:n mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa yksilö ymmärtää kykynsä, sopeutua arkielämän tavanomaisiin haasteisiin, stressiin, kykenee työskentelemään tuottavasti ja hyödyllisesti sekä kykenee antamaan oman panoksensa yhteiskunnalle.
Ei ole päivää, ettenkö kohtaisi hyvinvoinnistaan huolissaan olevaa eläkeläistä, työikäistä tai nuorta. Usea kohtaamani työikäinen käyttää säännöllisesti työterveyden palveluja jaksamisensa pohdiskeluun. Moni saakin masennusepäilyn jo ensi tapaamisella ja ohjeet psykoterapiaan hakeutumiseen. Nuorten vanhemmat kertovat lastensa hädästä ja ahdistuksesta. Ihmiset hakevat kohtaamista. Aitoa, kuuntelevaa kohtaajaa. Ihmiset eivät hae diagnooseja uupumiseensa tai ahdistukseensa. Ihminen tarvitsee toisen yksilön peilikseen ja haluaa sopeutua haasteisiin. Kummasti huoli kääntyy helpotuksen huokaukseksi ja vuorovaikutukseksi, kun yksilö kohtaa yksilön! Mielenterveyden edistämistä on mikä tahansa sellainen toiminta, joka vahvistaa mielenterveyttä tai vähentää sitä vahingoittavia tekijöitä.
Psykiatrian tehtävä lääketieteen erikoisalana on tutkia ja hoitaa mielenterveyden häiriöitä.
Mielenterveyden häiriö ei ole suru, pelko, rinnassa puristava ahdistus, viha, inho, rönsyilevä ajatus, kehon sairaudesta johtuva väsymys tai hetken häilyvä sieluntila. Tunteiden kirjo on normaalia, tunteiden yllätyksellisyys on normaalia, tunteiden keston vaihtelu on normaalia. Suru, väsymys, epätietoisuus tulevaisuudesta, alakulo tai hormonivaje eivät ole masennus. Mutta pitkään kestäessään ilman toisen ihmisen kanssa jakamista voivat pitkittyessään johtaa masennukseen. Masennusdiagnoosin tekee psykiatri, ei naapurin Seppo.
Mielenterveyden huomioiminen osana ihmisen kokonaisterveyttä on myös eettinen kannanotto. Hoitojärjestelmässä toimivien eettisenä vastuuna on käyttää hallussa olevia voimavaroja terveyden kannalta, myös mielenterveys huomioiden, mahdollisimman vaikuttavalla tavalla.
Terapia-alan ammattilaisen tehtävänä on olla ehdoitta hyväksyvä, ihmisestä iloitseva, korjaava peili. Hän päästää toisen ilon ja surun ihonsa alle. Terapeutti reagoi ja osallistuu. Miksi emme olisi arkielämässämme, työyhteisössämme ja ennen kaikkea ydinperheissämme katse vähemmän omassa navassamme? Ulospäin suuntautuvalla intensiteetillä voimme nähdä uusia todellisuuksia peilikuvassamme.
Perhe muodostaa lapsen tärkeimmän ihmissuhdeverkoston. Toisaalta lapsen orgaanisella rakenteella, kehityspoikkeamilla, temperamentilla ja geenivarustuksella on vaikutusta hänen muodostamiensa vuorovaikutussuhteiden laatuun.
Kyllä, olemme syntyneet suhteissa ja suhteisiin, olemme suhdeolentoja. Toisilla on kultalusikka suussa, toisilla guttaperkkaa. Sukupolven jatkumona periytämme geeneissämme ja teoissamme sukupolvien traumoja mutta myös onnistumisiamme, menestyksiämme ja hyvän elämän säilyttämistä. Kaikkeen emme ole voineet itse vaikuttaa. Mutta nyt minulla ja sinulla, meillä on mahdollisuus itse päättää terveellä mielellämme, mitä hyviä ilmiöitä haluamme itsestämme antaa muille ja tuleville sukupolville.
Terveen mielen eräänä ominaisuutena voidaankin pitää kykyä oman kokemusmaailman aitouden säilyttämiseen. Terveeseen mieleen kuuluu tasavertaisesti hyväksyttynä koko tunne-elämän kirjo. Mielenterveys kuuluu kaikille. Aitous syntyy ilmiöiden tunnistamisesta, läsnäoloon antautumisesta ja minuuden vuorovaikutuksesta sinuun. Minuus ei katoa minnekään vaikka jakaisit omaa kokemusmaailmaasi toisen hyväksi.
Lainaukset: Psykiatria (2014), Duodecim, Helsinki
13.6.2023
Taideterapeutti, työnohjaaja
Tommi Ojala
