Yksinäisyys
Kenenkään ei ole hyvä olla yksin. Ihminen tarvitsee sekä fyysistä että psyykkistä läheisyyttä, jotta hän kasvaisi eheäksi. Toisaalta ihminen tarvitsee myös yksinoloa, jotta hänestä tulisi itsenäinen ja henkisesti vahva ihminen. Miten sitten yksinäisyyden ja yksinolon erottaa toisistaan? Yksinolo on valinta, ja jokainen tarvitsee välillä yksinoloa. Mutta yksinäisyys ei ole valinta, ja sen kokemukset voivat satuttaa syvästi. Yksinäisyys on tunne siitä, ettei ole ketään, joka kuuntelisi, ymmärtäisi tai olisi tukena. Kun taas yksinolo voi olla rentouttavaa ja vapauttavaa.
Ihmisen sisäinen kokemus yksinäisyydestä voi olla hyvinkin ahdistava ja tuskallinen. Yksinäisyys näyttäytyy voimakkaana kokonaisvaltaisena kokemuksena, jonka vaikutukset ulottuvat syvälle. Ihminen kaipaa ryhmää, jossa saa tuntea yhteenkuuluvuutta, jakaa kokemuksia sekä tehdä asioita yhdessä. Ihminen, joka on yksinäinen, ajattelee helposti, että hänessä on jotain vikaa, kun hänellä ei ole läheisiä ystäviä. Tilannetta pahentaa ajatus, että muilla on asiat paremmin. Yksinäisyys satuttaa silloin, kun ihminen kokee, että hänet jätetään ryhmän ulkopuolelle. Se voi jättää itsetuntoon syviä haavoja.
Ryhmän ulkopuolelle jätetty nuori tarvitsee uuden ympäristön, uusia uskollisia ystäviä, jotta hän uskaltaa luottaa kuuluvansa ryhmään. Ympäristön vaihdos antaa nuorelle uuden mahdollisuuden aloittaa alusta ja luoda uusia ihmissuhteita ilman menneisyyden paino lastia.
Mistä yksinäisyys sitten voi johtua?
Monesti yksinäisyys on olosuhteiden muutosten summa. Muutto uudelle paikkakunnalle, koulun tai työpaikan vaihto on haaste kaverisuhteille. Kavereiden saanti voi olla vaikeaa, jos kaveriporukat ovat ehtineet jo muodostua. Olisi hyvä pyrkiä säilyttää yhteys toiselle paikkakunnalle jääneisiin ystäviin.
Yksinäisyydessä voi olla kyse myös luontaisesta sosiaalisesta taitamattomuudesta, tai siitä kun nuoren kasvuympäristöstä ei välttämättä löydy samanhenkistä seuraa, jonka vuoksi voi olla vaikeaa luoda sosiaalisia suhteita.
Pitääkö huolestua, jos nuori on yksin?
Monet viihtyvät omissa oloissaan, jonka vuoksi perheen voi olla vaikeaa huomata nuoren yksinäisyyttä. Totuus on kuitenkin se, että on huolestuttavaa, jos nuorella ei ole yhtään kaveria ja hän viettää kaiken aikansa yksin sekä kokee olonsa yksinäiseksi. Vanhempien on hyvä tällöin puuttua asiaan. Yksinäisyydestä irti päästäminen ei ole helppoa, mutta se on mahdollista. Joskus siihen tarvitsee vaan aikaa, kun taas joskus nuori tarvitsee vanhemman apua. Yksinäinen nuori tarvitsee vanhemmalta tukea, kiinnostusta, huomiota, kuuntelua ja rohkaisua. Tuki saa aikaan nuoressa myönteisiä tunteita sekä tukee nuoren itsetuntoa. Itsetunnon pienikin parannus rohkaisee nuorta ihmissuhteissa. Tuki ja kannustus on tärkeää, vaikkei se korvaakaan nuorten välistä kaveruutta.
Kasvaessa nuorella tunteet vaihtelevat ja itsenäistyminen voi jo aiheuttaa vieraantumisen tunteita. Nuoren pitää itsenäistyä, mutta nuori tarvitsee edelleen tukea ja turvaa. Yksinäisestä nuoresta voi tuntua, ettei kukaan ymmärrä ja hän saattaa vähätellä itseään. Vanhemman olisi hyvä auttaa nuorta huomaamaan kielteiset ajatukset, jotka voivat vaikuttaa nuoren käyttäytymiseen. Vanhemman olisi hyvä toimia hienovaraisesti, eikä ihmetellä nuoren käytöstä ja sitä miksi hän on yksin. Vanhemmat voivat auttaa nuorta löytämään harrastuksia, sekä miettiä yhdessä mitä kautta voisi olla mahdollista saada ystäviä. Jos sosiaaliseen ryhmään meneminen tuntuu vaikealta, voi sosiaalista verkostoa alkaa rakentaa osallistumalla erilaisiin tapahtumiin, joissa ei välttämättä tarvitse osallistua keskusteluun, esim. Konsertteihin. Näissä tilanteissa ei synny välttämättä läheisiä ystävyyssuhteita, mutta jo kokemus siitä, että on samanhenkisiä ihmisiä, joitten kanssa voi jutella, voi helpottaa ja auttaa alkuun yksinäisyydestä irti päästämiseen.
Yeesi-toiminnan yhteistyöterveisin, sh-opiskelijat Nifular ja Tanja
Lähteet
Junttila, N. 2016. Yksinäisyys satuttaa. Nuortenlinkki. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://nuortenlinkki.fi/tietopiste/tietoartikkelit/mielenterveys/yksinaisyys-satuttaa [viitattu 30.06.2020]
Mannerheimin lastensuojeluliitto. 2017. Nuori on yksinäinen. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.mll.fi/vanhemmille/tukea-perheen-huoliin-ja-kriiseihin/nuori-on-yksinainen/ [viitattu 30.06.2020]
Suomen Mielenterveys ry. S.a. Lasten ja nuorten yksinäisyys. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://mieli.fi/fi/kehitt%C3%A4mistoiminta/mielenterveysosaaminen/nuoren-mielen-ensiapu/lasten-ja-nuorten-yksin%C3%A4isyys [viitattu 30.06.2020]
