Heippa, täällä kirjoittelee sairaanhoitajaopiskelija! Pääsin harjoittelujaksolle tänne Savonlinnan Kriisikeskukseen. Viisi viikkoa on kohta mennyt ja pakko myöntää, että aika on kulunut nopeasti! Olen oppinut hurjasti uutta kriisityöstä ja sen merkityksestä. Sain päivystää valtakunnallisessa kriisipuhelimessa, joka on ollut mieltä avartava kokemus. Mieleeni on jäänyt ajatus siitä, kuinka tärkeää on tulla aidosti kohdatuksi. Miten paljon toista voikaan auttaa pelkästään kuuntelemalla ja olemalla läsnä.
Vuosittain järjestettävä Mental Health Art Week ajoittui harjoitteluni viimeiselle viikolle. Kyseessä on tapahtumaviikko, jonka aikana järjestetään erilaisia matalan kynnyksen kulttuuri- ja taidetapahtumia ympäri Suomen. Viikon tarkoituksena on edistää hyvinvointia ja lisätä ymmärrystä kulttuurin ja taiteen vaikutuksista mielenterveyteen. En ollut aikaisemmin kuullut tapahtumasta. Koen, että meidän jokaisen on joskus hyvä pysähtyä miettimään omaa hyvinvointia. On hienoa, että tällaisia tapahtumia järjestetään kaikenikäisille.
Tänä vuonna MHAW-teemana oli ’Tunne tunteesi’. Mielestäni taito tunnistaa, hyväksyä ja säädellä tunteita on suuri hyvinvoinnin voimavara. Niitä, kun on monenlaisia. Harjoittelun aikana olen kohdannut paljon erilaisia tunteita. Niiden käsittely on helpottanut omaa jaksamistani. Olisiko tilanne toinen, jos en tunnistaisi tunteitani? Olisinko pystynyt käsittelemään niitä?
MHAW-viikon aikana sain osallistua yhteen tunne tunteesi -työpajaan. Siellä pysähdyttiin miettimään erilaisia tunteita, kirjoitusta apuna käyttäen. Aluksi ajatukset poukkoilivat muualla, mutta kirjoittamisen myötä oloni rentoutui. Tuntui vapauttavalta, kun sai olla läsnä juuri siinä hetkessä. Aikaisempaa kokemusta kirjoittamisesta ei tarvinnut olla. Välineetkin kirjoitukseen löytyi paikan päältä, joka madalsi kynnystä osallistua työpajaan. Minulla oli ennen tapana kirjoittaa ajatuksiani ylös, joskus olen pitänyt päiväkirjaa. Jostain syystä se on jäänyt pois. Osallistumalla työpajaan sain lisää motivaatiota aloittaa kirjoittamisen uudelleen!
Lotta, Sairaanhoitajaopiskelija XAMK.
