Mieli matkalla -blogi

31.3.2022 Mieli matkalla -hanke on saapunut päätepysäkille

 On aika katsoa kolmea vuotta taaksepäin ja todeta, että maaliin päästiin porukalla. Hanke huristeli autollaan pitkin Pirkanmaata tuulessa, tuiskussa ja auringonpaisteessa vieden maakuntaan positiivisen mielenterveyden sanomaa.

Hankkeen tavoitteina olivat positiivisen mielenterveyden edistäminen, häpeästigman vähentäminen ja ihmisten kohtauttaminen. Tavoitteet saavutettiin. Saimme kohdata kolmen vuoden aikana ihmisiä turuilla ja toreilla, koulutuksis- sa ja kouluissa, työpajoilla ja ikäihmisten palveluissa. Kohtaamisten ja keskustelujen kautta oikea tieto ja ymmärrys lisääntyivät. Ajanmukaisen tiedon lisääminen edistää tietoisuutta positiivisesta mielenterveydestä ja samalla se vähentää mielenterveyteen liittyvää häpeää eli stigmaa. Suuri merkitys onnistumiselle on ollut myös kokemusasian- tuntijoilla ja heidän tarinoillaan. Kohtauttamista tapahtui niin kunta- kuin järjestökumppaneiden välillä ja mukavaa on huomata, että heidän välinen yhteistyö jatkuu myös hankkeen jälkeen.

Perusopetuksen oppilaiden kanssa mietittiin kaveritaitojen merkitystä ja sitä millainen minä itse olen kaverina. Tunnetaitotunneilla harjoiteltiin yhdessä tunteiden nimeämis- tä ja tunnistamista sekä pohdittiin, miksi on tärkeää ilmaista omia tunteitaan. Työlli- syydenhoidon palveluissa keskityttiin erityisesti oman arjen valintoihin, voimavaroihin ja hyvään arkeen. Ikäihmisten kanssa muisteltiin yhdessä hyviä muistoja ja mietittiin millaisia tunteita ne herättävät. Yhtä tärkeää on kertomisen kuin kuuntelemisen koke- mus. Saimme kohdata matkan varrella yli 6000 ihmistä.

Pääsimme kouluttamaan ja tarjoamaan koulutuksia sekä kuntalaisille, että ammatti- laisille. Koulutuksia oli aina varhaiskasvatuksen Lapsen mieli -koulutuksesta Puhetta itsemurhista -seminaareihin, Mielenterveyden ensiapu ® – koulutuksista Nuoren toivon tukemisen -keskusteluiltaan.  Hankkeen aikana ehdittiin kouluttamaan yli 800 osallistujaa.

Saimme hankkeen aikana työstettyä myös kaksi erillistä tuotosta. Polku positiivisen mielenterveyden tukemiseen -opas seurakunnan isostoimintaa, tehtiin yhteistyössä Setlementti Tampere ry:n Kiusatut -hankkeen ja Sääksmäen seurakunnan kanssa https://www.mielenterveysseurat.fi/tampere/wp-content/uploads/sites/34/2020/12/Opas-seurakunta.pdf. Toinen tuotos on Mallinnusopas liikkuvan työn aloitukseen https://www.mielenterveysseurat.fi/pirkanmaa/wp-content/uploads/sites/34/2022/03/Mieli-matkalla-Mallinnusopas_web.pdf.

Mielenterveyden edistäminen, vahvistaminen sekä ennakoiva työ ovat ajankohtai- sia aiheita nyt ja aina. Mielenterveys kuuluu meille kaikille niin arkeen kuin juhlaan sekä työhön ja vapaa-aikaan. Arjen valinnat edistävät sinun ja minun mielenterveyttä, pienetkin valinnat kasvattavat meidän jokaisen omaa resilienssiä.

Tämä kaikki saatiin onnistumaan yhteisellä tahtotilalla ja sitoutumisella. Näkyvyyttä voitiin saavuttaa kunnissa, kun työtä tehtiin yhdessä leveimmillä harteilla. Suuri kiitos kunta- ja järjestökumppaneille, kokemusasiantuntijoille ja Pirkanmaan mielenterveys ry:lle.

Kiittäen Susku, Kati, Hansu ja Hemmo

 

21.10.21        Syksyinen tervehdys!

Syksy on jo pitkällä ja vihdoin on aika päivittää myös blogiamme. Olemme syksyn aikana päässeet huristelemaan pitkin poikin Pirkanmaata Hemmon ja Hansun kanssa ja voisi jopa sanoa, että meillä on ollut oikein mukavan kiireistä pöhinää. Kiireisen pöhinän vastapainoksi on erittäin tärkeää osata myös rauhoittua ja rentoutua sekä pohtia niitä omia tietoisuustaitoja. On tärkeää löytää itselle sopivia keinoja purkaa stressiä ja kuormitusta arjen keskellä. Jo pienikin pysähtyminen lataa mieltä ja kehoa, auttaen niitä palautumaan.

Luonnosta voimaa

Rentoutuminen luonnossa lisää terveyttä ja kirkastaa mieltä. Syksyisin luonto tarjoaa meille upeaa väriloistoa ja pienikin hetki luonnon äärellä saa mielemme virkeämmäksi. Metsätutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan jo 20 minuuttia luonnossa tuottaa meille monenlaisia terveydellisiä hyötyjä.

Metsän tuoksut, upeat maisemat ja luonnon äänet laskevat stressiä. Mielemme rauhoittuu luonnossa, jolloin stressihormonin taso alkaa vähitellen laskea ja mielihyvää tuottavat hormoniyhdisteet alkavat lisääntyä. Luonnolla on ihmiseen lumoava vaikutus.

Luonnossa olosuhteet rauhoittumiseen, virkistäytymiseen ja läsnäoloon ovat erittäin otolliset. Metsä on näin ollen erittäin sopiva paikka harjoitella erilaisia mielen taitoja, metsämieliharjoituksia. Näiden harjoituksien tarkoituksena on löytää arkeen sopivia hyvinvointitottumuksia ja kehittää omia tietoisuustaitoja. Tässä yksi metsämieliharjoitus, jonka voi toteuttaa myös sisätiloissa, kotona.

            Mielipuu (2min)

           Harjoituksessa otat mielessäsi kontaktin mielipuuhusi

1. Mieti millaisessä metsässä sinun mielesi lepää?
2. Ajattele mielipuutasi? Millainen se on?
3. Muistele millaisia kokemuksia ja muistoja mielipuuhusi liittyy?
4. Mieti, millaiseen puuhun haluaisit nojata, kun tarvitset levähdystä
5. Etsi sopiva puu seuraavalla metsäkävelylläsi ja hengähdä hetkeksi sen runkoon nojaten.

 (Arvonen, S. 2014: Metsämieli — Luonnollinen menetelmä mielentaitoihin. Metsäkustannus.)

Iloa, valoa ja rauhaa jokaisen syksyyn!

Syysterveisin,

Kati, Hemmo ja Hansu

 

21.6.2021  Juhannuksen kynnyksellä

Pian on aika nauttia keskikesän juhlasta juhannuksesta, mittumaarista, yöttömästä yöstä. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Ennen juhannuksen viettoon virittäytymistä voisimme hieman muistella taakse jäävää kevättä.  Kevät toi tullessaan jälleen hiukan erityistilanteita, jotka vaativat venymistä, suunnittelua, uusien asioiden haltuunottoa ja jälleen venymistä sekä hankkeelta että yhteistyökumppaneilta. Kaikesta on selvitty ja monessa asiassa olemme edistyneet ja oppineet uutta.

Kevään aikana olemme saaneet kokea riemastuttavia kohtaamisia ihan huippujen ihmisten parissa ja toteuttaneet useampia verkossa tapahtuvia koulutuksia niin juontajan kuin luennoitsijankin rooleissa. Olemme päässeet kohtaamaan ikäihmisiä verkonvälityksellä ja ”sirkustaiteilijan” kanssa olemme saaneet yhdessä kokea onnistumisen ja riemun hetkiä. Lasten ja nuorten kanssa olemme pohtineet yhdessä kaveritaitoja, tunteita sekä arjen suuria ja pieniä iloja.

Kesä on aikaa nauttia joutenolosta, vailla aikatauluja ja kiireitä, ainakin hetkittäin. Joutenolo ei tarkoita laiskottelua vaan se voi olla hyvinkin aktiivinen tunnetila, jolloin on aikaa ajattelulle tai antoisalle lukuhetkelle. Mieli tarvitsee myös lepoa säännöllisesti.

 

Kati ja Susku sekä Hemmo ja Hansu kiittävät kaikista mahtavista kohtaamisista kevään aikana ja toivottavat kaikille aurinkoista ja kiireetöntä kesää.

 

 

 

20.5.2021 Mitä sulle kuuluu?

Kuinka paljon tuo lyhyt lause lausuttuna juuri minulle, sinulle tai hänelle voikaan merkitä. Ihminen on tullut huomatuksi ja nähdyksi. Kun kysyjä vielä kuuntelee vastauksen tarkasti, on ihminen tullut myös kuulluksi.

Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen on meidän perustarpeitamme ihmisenä ja vahvasti myös mielenterveyttämme vahvistava elementti. Sen toteutumiseen me voimme kaikki vaikuttaa omalla käyttäytymisellämme arjessa. Pysähdy hetkeksi ja mieti keitä tapaat omassa arjessasi? Bussinkuljettaja, kaupan kassa, työkaveri, asiakkaat omassa työssäsi, ystävät ja tai perheenjäsenet. Jos alkaisi laskea paljonko yhden päivän aikana tuleekaan noita pieniä kohtaamisia, niin moni meistä varmasti tulisi yllättyneeksi. Veikkaan, että niitä on aikas paljon.

Kohtaaminen on aina kahden ihmisen välinen vuorovaikutustapahtuma, joko lyhyt tai pitkä, merkityksellinen tai merkityksetön. Kohtaamiseen liittyy aina kahden ihmisen välinen dialogi. Aito kohtaaminen on riippuvainen juuri sen hetken läsnäolosta. Sekä minun, että sinun. Kohtaamisella on suuri merkitys meidän jokaisen hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Se, että joku on kiinnostunut juuri minusta ja minun arjestani, on tärkeää.

YAD ry:n Anna Järvinen kiteytti koulutuksessaan tärkeimmän näin: ”Jokaisen kohtaamisen kaksi ensimmäistä minuuttia ovat tärkeimmät.” Se on juuri se kahden ihmisen välinen arvokas kohtaaminen. Ilman ennakkokäsityksiä, ilman ennakkoajatuksia ja ilman tulkintoja. Me aistimme kyllä aidon kohtaamisen, sen voi nähdä toisen silmistä onko hän tilanteessa mukana, läsnä, rehellisenä ja kiireettömänä.

Sukupuolisensitiivistä  kohtaamistyötä

Sukupuolisensitiivistä sosiaalista nuorisotyötä tekee iso joukko toimijoita ympäri Suomen. On todella tärkeää, että jokainen toimintaan osallistuva saa äänensä kuuluviin ja hänen mielipiteitään kuullaan. Näin tuetaan samalla terveen itsetunnon ja identiteetin rakentumista, tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä mahdollistetaan osallisuuden kokemus myös heille, joita ei ole ennen kuultu, heille, joiden mielipiteitä on haukuttu, heille, jotka eivät ole uskaltaneet sanoa ennen mielipiteitään ja heille, jotka eivät ole uskoneet omaan voimaansa.

Mielenterveyden haasteet näkyvät monen toimijan arjessa. Korjaavat kokemukset, kuten kuulluksi ja nähdyksi tuleminen sekä omien näkökulmien peilaaminen turvallisessa ilmapiirissä yhdessä turvallisen ohjaajan tai vertaisten kesken voivat olla avain myös mielen hyvinvointiin ja alku mielen tervehtymiselle. Setlementtislogan rohkeasti ihmisen puolella näkyy myös kohtaamistyössä päivittäin. Se on rohkaisua siihen suuntaan, johon ei yksin uskaltaisi mennä. Se on empatiaa ja olkapäänä toimimista surun ja hädän hetkellä sekä ihmisarvon, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden esiin nostamista. Suse-toimijoissa on viisautta ja voimaa

 

Pysähdy hetkeksi oman arkesi ääreen ja mieti, miten kohtaat, kun kohtaat toisen ihmisen.

Keväisin terveisin Susku ja Piia

 

 Susanna Raivio toimii vastaavana hankekoordinaattorina Pirkanmaan Mielenterveys ry:n Mieli matkalla -hankkeessa.                     

 

Piia Lyimo toimii vastaavana ohjaajana Ahjolan Setlementin Isosisarustoiminnassa, Tyttöjen Tuvalla ja Ahjolan Poikatyössä

 

 

11.3.2021 Uni – hyvinvointimme perusta

Unen merkityksestä hyvinvointiimme ei voi liikaa puhua.  Riittävä uni on hyvinvointimme perusta. ”Kun  ihminen nukkuu on kuin laittaisi rahaa pankkiin”. Tämä vanha sanonta on saanut myös tieteeltä vahvistuksen. Hyviä unenlahjoja voi verrata lähes lottovoiton kaltaiseen onnenpotkuun.

Nukkuminen ja uni ovat erityisen tärkeitä aivojemme toiminnalle. Uni myös palauttaa elimistömme rasituksesta ja tasapainottaa hermoston toimintaa. Se myös auttaa elimistöämme puolustautumaan erilaisia sairauksia vastaan sekä parantaa vastustuskykyämme. Uni poistaa väsymystä ja ylläpitää hyvää mielialaa, jota mielemme ja aivomme tarvitsevat. Hyvin nukutun yön jälkeen olo on pirteä ja hyväntuulinen.

Mitkä asiat ja keinot parantavat sinun unensaantiasi ja nukkumistasi?

Listasin tähän alle muutamia hyviä vinkkejä, joista voi olla hyötyä unensaantiin ja nukkumiseen:

• säännöllinen unirytmi
• iltarutiinit (suihku, kevyt iltapala yms.)
• lukeminen ja rauhoittuminen sängyssä ennen nukahtamista
• älylaitteiden käytön minimointi ennen nukkumaan menoa (kännykkä lataantumassa muualla kuin makuuhuoneessa)
• ulkoileminen päivän aikana ja raitis ilma

Hemmo ja Hansu tarvitsevat myös lepoa ja tykkäävät nukkua pitkään. Nyt Hemmo ja Hansu ovat levänneet hiihtolomalla ja odottavat energisinä ja innokkaasti jo pääsyä liikenteeseen. Sitä saamme toki vielä hetken odottaa, mutta nyt pidetään huolta toisistamme ja kerätään voimia!  Toivottavasti pian on taas mahdollista nähdä ja (toivottavasti) myös halata!

Muistathan nukkua riittävästi!

Kevätterveisin, Kati

Lähde: Mielenterveys elämäntaitona. Mielenterveyden ensiapu1.2019.

 

 

12.2.2021 Kosketus – voimakkain sanattoman viestinnän muoto

 

Kuinka paljon kosketusta ja sen merkityistä onkaan tutkittu vuosien saatossa? Yksi parhaiten tunnetuista kosketuksen terveysvaikutuksista on stressin lieventyminen. Kosketus vaikuttaa kehon kaikkiin perustoimintoihin: sydämen sykkeeseen, verenkiertoon, hermostoon, hengitykseen sekä hormoni- ja välittäjäainejärjestelmiin. Aalto yliopiston kognitiivisen neurotieteen professori, aivotutkija Lauri Nummenmaa on todennut vuonna 2015 pitämässään luennossa, että: ” Jos haluamme tuottaa voimakkaan tunteen toiselle ihmiselle, kosketamme häntä”.

Kosketus on aivoillemme konkreettinen muistutus siitä, että ympärillämme on ihmisiä, jotka välittävät. Kosketuksella viestimme toiselle ihmiselle, että hänet on huomattu ja hän on tärkeä. Tämä tunne on meille äärimmäisen tärkeä. Jokainen ihminen haluaa tulla kuulluksi ja nähdyksi.

Ystävänpäivän lähestyessä on hyvä hetkeksi pysähtyä sen ajatuksen äärelle, että kuinka tärkeään on ystävä ja ystävän kosketus. Niin ilossa ja surussa, jännityksessä kuin hulluttelussa.  Tällä hetkellä olemme joutuneet monissa tilanteissa luopumaan kosketuksesta, yhdestä kommunikointimme välineestä. Oletko miettinyt, että oletko korvannut sen jollain muulla tavalla, vai onko kosketus vain nyt hetkellisesti pois tavoistamme? Kuinka voimme arjessa huomioida ystävämme tässä hetkessä, saada hänet tuntemaan tärkeäksi? Itse olen pyrkinyt vahvistamaan tapaani sanoittaa asioita. Pyrin kohtaamisissa kertomaan sen, kuinka aidosti olen iloinen tapaamisestamme ja siitä, että hän on läsnä.

Hyvää ystävänpäivää meille jokaiselle, toivottelee Susku

 

”Jokainen päivä, jonka saan viettää kanssa kanssasi, on lempipäiväni”

Nalle Puh

 

13.1.2021 Talvi tuli!

 Niin se taas vuosi vaihtui ja tammikuukin on jo melkein puolessa välissä. Ihanaa, että talvi tuli joulun jälkeen ja olemme päässeet nauttimaan lumesta ja talven riemuista. Hemmo ja Hansukin ovat ihan innoissaan valkoisesta maasta. Talvella on mahtavaa nauttia raikkaasta pakkassäästä, mielikin on paljon virkeämpi, kun lumi tuo tullessaan valoa.                             

Millaista liikuntaa voit talvella harrastaa?  Talviulkoilu upeassa pakkassäässä on kerrassaan mahtavaa ja saa punanposkille. Hemmo ja Hansu innostuivat vallan pulkkamäestä. Erittäin hyviä talviliikuntalajeja ovat myös hiihtäminen, luisteleminen sekä lumityöt. Reipas kävely on myös tehokkaampaa, kun alla on lunta. Voit myös halutessasi kokeilla pulahtamista avantoon.

Liikunnalla on tutkitusti paljon hyviä vaikutuksia niin psyykkiseen kuin fyysiseenkin terveyteen. Liikunta voi saada sinut voimaan hyvinkin nopeasti paremmin, jolloin mielialasi kohenee, ajatuksesi selkiytyvät, stressintunteesi laskee sekä nukut paremmin. Säännöllinen ja monipuolinen liikunta edistää myös terveyttä sekä lisää toimintakykyä.

Talvenriemujen keskellä odotamme jo innolla, että pääsemme jälleen huristelemaan autolla pitkin Pirkanmaata ja toivottavasti pääsemme tapaamaan pian myös livekohtaamisten merkeissä.

Nautitaan nyt kuitenkin yhdessä talvesta ja sen riemuista!

Hyvinvoivaa ja liikunnallista vuotta 2021 kaikille lukijoille,

Kati ja Susku

”Katso taaksepäin, kiitä. Katso eteenpäin, luota.”

 

16.12.2020 Joulu tulee

On aika vuoden viimeisen blogin. Taakse on jäämässä hyvin erikoinen hankevuosi. Erityistilanne on vaatinut suunnittelua, venymistä, muutoksen sietämistä ja sähköisten järjestelmien haltuunottoa vauhdilla. Kaikesta on silti selvitty. Meidän monen arkea on ollut maaliskuusta saakka teams, meet, discord, zoom ja mitä muita näitä vielä olikaan. Ah, kuinka ihanaa on ollut välillä tavata oikea, aito ihminen kasvotusten vaikkakin turvavälit muistaen! Monet meille itsestään selvät asiat olemme joutuneet nyt joksikin aikaan laittamaan sivuun. Kuinka tärkeää kohtaamisessa on kasvojemme ilmeet, jotka ovat nyt hetkellisesti maskien takana ja kuinka lämmin on pieni kosketus, kun kohdataan, kun ohjataan ja kun autetaan.  Tästä kaikesta huolimatta Hemmo ja Hansu ovat päässeet tapaamaan erilaisissa tapahtumissa ja koulutuksissa uusia ihmisiä. Hanke on saanut uusia kumppaneita niin kunnista kuin järjestöistä.

Jos summaa muutamalla lauseella kulunutta vuotta niin olemme päässeet kouluttamaan MTEA1 ja 2 koulutuksia, tavanneet suuria määriä ihmisiä ulkoilmamarkkinoilla ja saaneet miettiä pienemmissä ryhmissä omia valintoja, joilla voidaan vahvistaa omaan mielenterveyttään. Olemme puhuneet kohtaamisen tärkeydestä sekä siitä millaiset toiminnat vahvistavat arjessa asiakkaiden mielenterveyttä. Meillä on ollut hyviä keskusteluita ja kohtaamisia kokemusasiantuntijoiden kanssa eri kunnissa. Heidän tarinansa tuovat toivoa ja tietoa niin ammattilaisille kuin kuntalaisillekin.

Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on hyvin hedelmällistä. Meitä kaikkia toimijoita on yhdistänyt halu nostaa arjen mielenterveys ja toisen kohtaaminen keskiöön. Keskiössä on aina ihminen, joka haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi tavalla tai toisella. Kuten yksi järjestökumppanimme totesi: Kun liikumme yhdessä vieden isommilla harteilla mielenterveystyötä eteenpäin arjessa, sen suurempi on näkyvyys. Tätä näkyvyyttä tarvitsemme tässä hetkessä ja jatkossa entistä enemmän.

Hankevuoteen on mahtunut myös työntekijävaihdoksia. Joulukuun alusta Hemmon, Hansun ja Susannan kanssa aloitti Kati Syrjäaho.

— On ollut ilo päästä työskentelemään Hansun, Hemmon ja  Susannan kanssa tässä upeassa hankkeessa tärkeän asian äärellä. Into ja halu on todella suuri päästä tekemään yhteistyötä eri hankekumppaneiden kanssa ansaitun joulutauon jälkeen. Nyt laitetaan hetkeksi auto talliin ja nähdään levänneinä ja uutta virtaa täynnä ensi vuonna, kertoo Kati.

Hanke toivottaa rauhaisaa joulua ja täysiä massuja. Nyt on hiljalleen aika hiljentyä ja rauhoittua. Tammikuussa jatkamme hankkeen kanssa joko livekohtaamisissa tai verkossa, mutta kaikkinensa matka jatkuu ja auto pääsee jälleen huristelemaan kanssamme pitkin Pirkanmaata.

 

Kati, Susku, Hemmo ja Hansu

 

 

 

26.6.2020 Ystävyydestä

Ystävä,

Tuo sana saa aikaan lausuttaessa monia tunteita. Jollain meistä se saa hymyn kasvoille ja kutkutuksen vatsanpohjaan. Osalle meistä nousee heti jokin yhteinen muisto rakkaan ystävän kanssa. Osalle meistä tulee kaipuu, ystävää ei ole nähnyt pitkään aikaan. Halaus. Jollekin meistä nousee esille suru ja kaipuu puuttuvasta ystävyydestä. Ja osalle meistä sana ei herätä laisinkaan suuria tunteita.Ystävyydestä on kirjoitettu paljon. Itselläkin oli pienenä ystäväkirjoja, joihin kiiltokuvien viereen kirjoitettiin kauniita runoja ja sanontoja ystävästä ja ystävyydestä. ” Ystävyys on kallein aarre, se ei sammu milloinkaan. Toivottavasti mekin saamme pitää sen ainiaan. ”, ”Ystävä on kuin villasukka, joka talvella lämmittää.”

Ystävyys on ihmissuhde. Se voi olla kahden ihmisen välinen yhteys monen ihmisen yhteisesti jaettu tunne ja kokemus. Se on jotain paljon vahvempaa kuin tuttuus ja se saattaa olla koko iän kestävää yhteyttä. Ystävyys on myös aihe, jota paljon tutkitaan eri näkökulmista sosiologian, sosiaalipsykologia, antropologian ja filosofian tieteissä.

Hemmo on vuoden aikana tavannut paljon ihmisiä. Kätellyt, halannut ja tutustunut. Saanut uusia ystäviä. Suuria ja pieniä muistoja, jotka lämmittävät talven pakkasilla ja pimenevinä iltoina. Nyt Hemmolle on käynyt huikea tuuri ja onni. Hän on löytänyt uuden ystävän, joka on lupautunut hänen kanssaan yhteiselle matkalle Mieli matkalla – hankkeen kanssa. Meillä Eerikan kanssa huristelee siis syksystä lähtien takapenkillä uusi ystävä. Saammeko esitellä Hansu.

” Sinun ystävyys on minun supervoima, sillä sinulle minä saan olla minä.”

Hyvää kesää kaikille toivottaen Mieli matkalla – hankkeen puolesta

Susku

 

 

20.5.2020

Kokemusasiantuntijuus

Olet varmaan kuullut mainittavan kokemusasiantuntijoista. Meidän matkassammekin heitä kulkee ja voimme oppia heiltä paljon ja toisinpäin. Kokemusasiantuntijuus tarkoittaa, että heillä on omakohtaista kokemusta asiasta, josta he kertovat. Se voi olla kokemus mielenterveydenhäiriöistä, päihteistä, sairastumisesta, eroperheestä, lastensuojelusta tai muusta vastaavasta. Jokaisella on omakohtainen tarinansa. Kokemusasiantuntijalla on usein kokemus palveluiden käyttäjänä ovat ne sitten julkisia tai kolmannen sektorin palveluita, joka tarkoittaa yhdistyksiä ja järjestöjä. Kokemuksia voi löytyä myös erilaisista vertaisryhmistä, jotka ovat syntyneet spontaanisti taikka ne ovat nimenomaan kohdennetusti järjestettyjä.

Vertais – ja kokemusasiantuntijatoiminnan välinen ero on kohderyhmässä. Vertainen toimii omassa viiteryhmässään, kun taas kokemusasiantuntija toimii viiteryhmän ulkopuolella palveluissa ja ammattilaisten rinnalla. Samalla, kun heillä on mahdollisuus kertoa omaa tarinaansa, heillä on mahdollisuus olla mukana kehittämässä julkisia ja yksityisiä palveluita.

Ennen kokemusasiantuntijaksi ryhtymistä on kuitenkin kuljettu pitkä matka oman itsensä kanssa, omaa erityistä polkua. On työstetty paljon asioita ja päästy elämn polulla askeleita eteenpäin. Käytynä on myös useimmiten koulutus liittyen kokemusasiantuntijuuteen. Kohdentuu kokemus mihin asiaan tahansa tulisi sen kanssa olla sinut ennen kuin omaa tarinaa jakaa muille kuulijoille. Kokemusasiantuntijuudella pyritään rakentamaan palvelupolkuja kuin myös luomaan toivoa kuulijalle siitä, että aina on polkuja elämässä eteenpäin. Yksin ei tarvitse matkata. Pysähtynytkin napataan matkaan mukaan. Tarinoissa useasti kuulee, että on ollut itseltään ikään kuin hukassa, on ehkä syytellyt itseä taikka kaikkeen syynä on ajatuksissa ollut alun perin joku ulkopuolinen ihminen tai taho. Monet kokemukset ovat juontaneet tunnetaitojen keskeneräisyydestä tai niiden puutteesta. Ei ole löytynyt ymmärrystä omiin tunteisiin, ja siihen, mistä ja miksi tunteet kumpuavat. Tunteet ovat kietoutuneet vyyhdiksi, josta ei löydy alkua eikä loppua. Tarinoita kuunnellessa täytyy muistaa, että vastuu on myös kuulijalla ja jokainen kuulee tarinan omalla tavallaan.  Eikä ole yhtä yksiselitteistä syytä sille, että kokemusasiantuntija on löytänyt itsensä epämukavasta elämäntilanteesta. Kokemusasiantuntijoille on yleensä mahdollisuus tarinan jälkeen esittää kysymyksiä. Kertoja kuitenkin itse saa määritellä, millaisiin kysymyksiin vastaa. Jotkut asiat voivat olla liian henkilökohtaisia muille kerrottavaksi.

Kokemusasiantuntijana täytyy muistaa, että aina ei elämä silti ole niin seesteistä, vaikka jostain tietystä problematiikasta on edistytty eteenpäin. Tämä tarkoittaa sitä, että on tärkeää muistaa kuunnella itseään ja omaa oloaan ja tarkastella elämäänsä koko ajan. Voi tulla eteen kausia, jolloin ei ole tarpeeksi vahva kertomaan omastaan. Tämä kertoo ihmisyydestä ja siitä, että matkan varrella voi meillä itse kullakin tulla yllättäviä käänteitä eteen.

Meidän matkassamme kokemusasiantuntijoita on varsinkin siksi, että kuulijoilla on mahdollisuus tiedostaa, ettei ole asioiden kanssa yksin. Toisen tarina voi koskettaa läheltä sitä omaa, joka herättää vertaisuutta ja toivoa tulevasta. Kokemusasiantuntijoiden omista toimintatavoista kuulija voi saada vinkkejä, kuinka toimia tai aivan toisinpäin, että kuinka ei kannata toimia. Matkassamme kulkee eri-ikäisiä ihmisiä, niin nuoria kuin aikuisia kuin ikäihmisiäkin. Jokainen kokemus, josta tarinat nousevat on kuitenkin aina subjektiivinen. Kaikki eivät koe asioita samankaltaisina, eikä ne nostata samanlaisia tuntemuksia ja polkuja.  Jokainen tarina on erilainen samankaltaisuuksineen.

Eerika

 

Oletko sinä koulutettu kokemusasiantuntija? Haluaisitko luoda toivoa jakamalla tarinasi?  Ole rohkeasti yhteyksissä

eerika.moisio(ät)osviitta.fi

susanna.raivio(ät)osviitta.fi

 

28.4.2020

Tuntuuko tilanne toivottomalta? Ei ehkä koko ajan, mutta kenties hetkittäin? Toivo on tärkeää, se auttaa ihmistä suuntaamaan ajatuksia tulevaisuuteen. On ymmärrettävää, että pitkään jatkuva raskas tilanne saa toiveet ajoittain hieman hiipumaan. Toivolle voi kuitenkin antaa jalansijaa pyrkimällä huomioimaan arjen positiivisia hetkiä. Niitä isoja ja pieniä pilkahduksia, joita elämässä on päivittäin. Toivo auttaa ylläpitämään uskoa siihen, että omalla toiminnallamme toiveet ovat myös saavutettavissa. Tässä kohtaa voisi tarkittaa vaikka sitä, että huomioi aikamme suosituksia ja sääntöjä, jotta voimme tavata toisiamme muuallakin, kuin netin syövereissä. Toivo auttaa myös näkemään mahdollisuuksia tilanteissa, jotka muutoin voivat olla raskaita. Toivo kaikkinensa on ylläpitävä elämänvoima.

Elämme tässä ja nyt. Elämä jatkuu myös näiden erikoisien aikojen jälkeen, vaikkakin erilaisena kuin ennen. Oletko käyttänyt aikaasi pohtimalla sitä, että millaiset asiat ovat eri tavalla korona-ajan jälkeen? Teknologia on ainakin nostanut päätään vahvemmin ja siihen liittyvät erilaiset sähköiset asiat, joiden avulla työskennellään ja pidetään yhteyksiä ihmisiin. Osa näistä varmasti tulee jäädäkseen ja ihan tarpeeseen.

Lähimmäisen rakkaus ja yhteisöllisyys. Auttavia käsiä ja kuulevia korvia on tarjolla paljon, se on ollut ihana huomata. Asioita, joita on ollut tarjolla ennenkin, mutta nyt niitä on vieläkin enemmän esillä ja niitä kehitellään koko ajan lisää. Ihmiset haluavat vahvasti tehdä asioita toisten ihmisten hyväksi. Toivottavaa onkin, että tämä aika tuo ihmisille vielä lisää rohkeutta avun pyytämiseen, kuin myös sen tarjoamiseen vastaisuudessakin.

Unelmointi on toivon yksi työkalu. Mistä sinä unelmoit juuri nyt? Millaiset asiat auttavat sinua ylläpitämään toivoa? Omien unelmien avulla voit tehdä itsellesi unelmakartan. Voit rakentaa sitä monellakin eri tavalla, mutta yksi tapa on seuraavanlainen.

Ota tyhjä A4 paperi taikka useampi ja teippaa ne yhteen. Leikkaa lehdistä, mainoksista tai tulosta netistä kuvia, jotka jollain tavalla puhuttelevat sinua. Voit myös piirtää tai kirjoittaa asioita paperille. Jos unelmoit vaikka matkasta mummolaan, voi kuva olla esimerkiksi matkalaukku. Se voi olla unelma uudesta työstä tai koulupaikasta, unelma ystävistä, paremmasta terveydestä jne. Tärkeintä on, että sinä tiedät, mistä kuvat kertovat. Voit sitten liimata niitä paperille ja samalla pohtia tulevaisuuttasi. Varmasti useammat unelmat ovat sellaisia, joiden toteutumisen eteen tulee tehdä töitä. Voit miettiä, mitä voisit tehdä, että unelmia toteutuisi. Paikalleen ei kannata jäädä odottelemaan, koska useimmiten asiat eivät tapahdu ihan itsestään, vaan on monenkin tekijän summa. Valmiin kartan voit taltioida ja palata siihen esimerkiksi puolen vuoden, vuoden tai useamman vuoden jälkeen tarkastelemaan, kuinka olet unelmia kohti mennyt ja mitä olet itse niiden eteen tehnyt.

Älä menetä toivoasi, muista unelmoida <3

Eerika

15.4.2020

Onko ollut tunteet pinnassa?

Oletko tunnistanut iloa, kun kevään merkkejä on ollut näkyvissä lumisateista huolimatta? Oletko tuntenut surua, kun et ole voinut kohdata läheisiäsi? Oletko tuntenut itsesi yksinäiseksi asuessasi itseksesi? Oletko tuntenut riemua löytäessäsi lehdestä positiivisen artikkelin tai maasta sinivuokkoja ja leskenlehtiä? Entä oletko tuntenut ahdistusta siitä epätietoisuudesta, kuinka tämä erikoinen tilanne etenee? Oletko tuntenut pelkoa? Millaisia tunteita sinulla on ollut?

Tunteita on niin monenlaisia, joita voi mahtua yhteen vuorokauteen useita. On tunteita, jotka tulevat ja menevät nopeasti. On tunteita, jotka jäävät pidemmäksi aikaa.

Tunnistatko tunteen? Tunnistaessasi tunteen sinulla on mahdollisuus etsiä sille syy. Iloiset tunteet usein keventävät mieltä. Voi olla helpompaa huomata, että ystävän äänen kuuleminen, kaupan kassan iloinen tervehdys, onnistuminen tai vaikkapa auringonpaiste saa aikaan positiivisia tunteita. Jos taas huomaa olevansa ahdistunut voimme etsiä sille syyn, yrittää poistaa ahdistusta laukaisevaa tekijää tai hankkia apua ahdistuneisuuden lievittämiseksi. Äärimmäisten tunteiden väliin mahtuu paljon pieniä erilaisia tunteita, joita et siinä arkisessa hetkessä ehkä huomaakaan.

On kysymys tunteista ja niiden säätelemisestä. Kyky säädellä tunteita auttaa vastaanottamaan kaikki tunteet ja näin ollen voi säädellä tunteiden myötä nousevaa käytöstä. Se mahdollistaa voimakkaiden tunteiden säätelemistä ja tasoittaa tunnekuohuja. Sitä pystyy selviytymään haastavienkin tunteiden kanssa esimerkiksi kanavoimalla surua tai vihaa, impulsseja ja mielihaluja.

Ihmisen on tärkeää kokea kaikenlaisia tunteita, sillä ne kertovat tärkeitä viestejä ja kuuluvat elämään. Siltikin haastavissa tilanteissa voi tapahtua yli tai alisäätelyä, jolloin tunteet purkautuvat hallitsemattomasti tai niitä koettaa hillitä liikaa. Epämukavia tunteita ja kielteisiä ajatusmalleja on mahdollista oppia huomaamaan ja korvaamaan niitä rakentavammilla vaihtoehdoilla.

Myönteisiä tunteita voi viljellä tietoisesti laittamalla merkille pienetkin onnistumiset ja antaa niistä itselleen kiitoksen. Onnistumista ja kiitollisuutta voi harjoittaa päivittäin vaikkapa kirjoittamalla konkreettisesti ylös asioita, joista on kiitollinen juuri tänään, mistä oli iloinen ja missä onnistuin. Kirjoittamalla ja palaamalla teksteihin saattaa huomata samojen asioiden toistuvan usein. Näihin on hyvä palata heikomman hetken iskiessä ja jos tuntuu siltä, että on vaikeata iloita ja nauttia mistään.

Kiitä itseäsi tänään ja ota kaikki tunteet rohkeasti vastaan. Tunteiden merkitystä ei koskaan voi korostaa liikaa. Niiden hyväksyminen auttaa ymmärtämään itseään ja auttaa luottamaan siihen, että minä pärjään kyllä ja olen ainutlaatuinen itseni ja riitän aivan varmasti.

Eerika <3

 

14.4.2020

Voi elämyksien päivä. Sitä alkaa mielikuvitus laukata ja luovuus pääse valloilleen, kun silmät on suhmuraisina ruutuun tuijottamisesta ja ihmiskontaktit ovat minimissä ja yhtäkkiä siirrätkin etätoimiston kodalle. Hankkeemmehan on oikeasti liikkuva työmuoto, jonka on tarkoitus kiertää ympäri Pirkanmaata vieden positiivisen mielenterveyden viestiä ja keinoja sen ylläpitämiseksi. Nyt ollaan kotosalla kaikki ja läppäri on yhteys ulkomaailmaan. Suunnitelmat syksylle etenee kuitenkin kovaa vauhtia, koulutuksia ja tapahtumia sovittuna, ”opaskirjanen” viilausta vaille valmis ja sitä tilastointia, sitä vaan on tehtävä, jotta tiedetään mihin suuntaan ollaan hankkeen kanssa menossa. Kyllä meitäkin tämä tilanne välillä kyllästyttää, se nyt vaan on inhimillistä. Siksi on otettava käyttöön erilaisia keinoja työviihtyvyyden ja oman mielenterveyden ylläpitämiseksi. Ajatuksista tekoihin toteutimme pienimuotoisen elämyspäivän.

Koska ulos oli päästävä, jotta silmät saa levätä ja mielikuvitus laukata vapaasti. Otettiin ja lähdettiin Hemmon kanssa kodalle, jota Pitkäniemen päiväkoti meille lainasi. Iso kiitos siitä heille <3

Kota oli todella iso, joten siellä oli turvallista hengitellä kaikkien kodan eri kulmissa. Hemmo tietenkin etunenässä odottelemassa, että milloin makkarat saadaan tulille. Hemmolle, kun tulitikkuja ei annettu. Olisi käyttänyt ne kuitenkin heti käpylehmien tekoon ja silloin olisi jäänyt makkarat saamatta.

Hemmo sai myös ihastella lähietäisyydeltä retkeilijöiden tarvikkeita puukkoa ja retkikirvestä. Ne helpottavat kummasti, että saa puuta pienemmäksi, kun tulta yrittää saada aikaseksi. Intoa olisi ollut kovasti vuolemishommiin Hemmollakin, mutta tyytyi tällä kerralla kuitenkin vain katselemaan.

Tästä kiitoksena Hemmo sai käyttöönsä oman pikku kuksan, josta oli kiva ryystää kaffetta tulen syttymistä odotellessa.

Aurinko ja ulkoilma tekee kyllä ihmeitä. Hemmon jengille sillä oli hartioita laskeva vaikutus ja kyllä oli hymykin herkässä. Ja kyllä se vain niin on, että tultakin voisi tuijotella vaikka kuinka kauan. Mieluummin sitä ainakin tuijottelee, kuin läppärin sinivaloista ruutua. Se samainen valo, joka löytyy myös älypuhelimista. Niitä me ihmiset tuijottelemme päivästä toiseen. Sillä sinisellä valolla on vähän sellainen ikävämpi piirre, kun se rasittaa silmiä ja illalla, jos viimeiseksi sitä tuijottelee voi se vaikeuttaa unen saantia. Niinpä vaikka kirjaan tarttuminen ennen unille menoa on hyvä keino pysähtyä ja rauhoittua.

Hemmokin rauhoittuu ei niinkään kirjan äärellä, vaan vartioiden makkaroiden kypsymistä. Hemmolle kaikki oli uutta ja mielenkiintoista. Lähinnä jo se, että viettää aikaa ulkona. Kevyestä kevät tuulesta sai punaiset posket ja auringosta kovasti energiaa. Tämä täytyy tehdä ehdottomasti uudelleen. Eerikalle ja Suskulle retkeilyhommat ovat tuttua puuhaa ja ulkoileminen lähtee jo ihan selkärangasta. Vaikka aina ei huvittaisi liikkua mihinkään, niin se on niin kovin palkitsevaa, jos saa itsensä hetkeksi ulos hengähtämään. Satoi tai paistoi, niin raitista ilmaa ei kyllä voita mikään. Toisinaan meillä kaikkilla on lupa lepäillä ihan kotosalla, vaikka ottaisi sohvan pohjalla pienet päiväunet tai tuijottelisi vain kattoon. Elämän ei pidä olla suorittamista, vaan myös itsensä tutkiskelua ja hiljaisuuden kuuntelua. Olisi ihanaa, kun voisimme kaikki löytää itsellemme sen mielekkään tavan nauttia vapaa-ajasta. Yhtälailla on tarpeellista löytää ne toimintatavat, jotka ylläpitävät positiivista mielenterveyttä niin töissä, kotona kuin harrastuksissakin.

Pitäkää huolta <3

Eerika

 

 

 

 

7.4.2020

Minä elän ja hengitän. Kyllä, hengittäminen on elämän yksi elinehdoista ja se on automaattista sekä tahdonalaista. Hengitys kulkee, vaikka hengittämistä ei koko ajan ajattelisi. Se kiihtyy, kun olet metsälenkillä samalla, kun syke nousee ja hikipisarat alkavat haitata näkökenttääsi. Se rauhoittuu, kun makoilet sohvalla tekemättä mitään ja ehkä nostamalla jalat seinälle. Jännittyneessä tilassa ollessasi voit tuntea, kun hengityksesi saattaa muuttuu pinnalliseksi ja katkonaiseksi. Tässäkin kohtaa saatat tuntea sykkeenkin nousevan. Hengitys saattaa olla myös vähemmän virtaavaa ja pinnallista myös istuessasi koko päivän tietokoneella. Tämä useimmiten johtuu siitä, että kroppa on jumissa kauttaaltaan, eikä oikein pääse rentoutumaan.

Hengitystä voi kuitenkin harjoitella monella tapaa ja se on jopa erittäin suositeltavaa. Kun kiinnität huomiota hengitykseen, sen rytmiin ja siihen, kuinka kehosi liikkuu hengityksen aikana saatat yllättyä, mitä kaikkea siinä tapahtuu. Yksi hyvä keino on arjen keskellä rauhoittuminen ja pysähtyminen itsensä äärellä. Tämä ei ole oikotie onneen, mutta mahdollistaa kehon rauhoittumiseen.

Voit ottaa mukavan istumisasennon siten, että jalkapohjat osuvat tasaisesti maahan. Pidä ryhti suorana, mutta älä kuitenkaan pingoittaudu äärimmilleen. Voit laskea kädet syliin ja laittaa silmät kiinni. Kuuntele hengitystäsi hetki, tämän jälkeen voit kiinnittää siihen huomiota siten, että hengittelet rauhallisesti nenän kautta sisään ja suun kautta ulos. Voit tehdä tämän viisi kertaa. Keskity koko ajan omaan hengitykseesi, äläkä annan hengityksen tuottaman tuhinan häiritä itseäsi. Jatka hengitystä vielä rauhalliseen omaan tahtiisi ja mieti kehosi läpi päästä varpaisiin. Tee tämä siten, että tietoisesti ajattelen ensin päätä, sitten niskaa, selkää. Molemmat kädet vuorotellen aina hartioista  sormenpäihin saakka. Mieti rintakehää ja vatsaa ja huomioi, kuinka ne reagoivat rauhalliseen hengitykseen. Mieti myös takapuoli, reidet ja sääret. Ihan viimeisenä mieti jalkoja, jotka ovat tukevasti lattiassa kiinni. Mieti, kuinka lämpö siirtyy viimeisenä varpaisiin. Odota vielä hetki. Nyt voit avata silmiäsi rauhallisesti ja kuulostella, mitä tämä lyhyt harjoitus sai sinussa aikaan.

Toinen lyhyt ja helppo harjoite on jo yllä tekstissäkin mainittuna. Mene makuuasentoon ja nosta jalat seinälle siten, että takapuoli on mahdollisimman lähellä seinää. Kuitenkin niin, että sinun on hyvä ja rento olla. Tässä asennossa jo viiden minuutin pysähtyminen auttaa stressitilan laskemisessa. Kiinnitä tässä samalla tavalla hengitykseen huomiota. Äläkä pelästy, jos uni pääsee yllättämään.

Rentouttavia hetkiä sinulle <3

Eerika

27.3.2020

Hei!

Olen Ilona, sosionomi-harjoittelija Tampereen kriisikeskus Osviitasta. Harjoitteluni ohessa minua pyydettiin muutamaksi päiväksi mukaan Susannan ja Eerikan vetämän Mieli matkalla -hankkeen reissulle maakuntaan. Lähdin varsinkin, kun sain kaupantekijäisiksi kauniin helmikoristeisen kuulakärkikynän. Reissumme toteutui kahtena päivänä ja näihin päiviin sisältyi luentoja, toiminnallisia hetkiä, eri toimijoiden esittelyjä minimessuilla ja lounaita, Pirkanmaalla hankkeen pakulla ajelua sekä monenlaisiin toimintoihin ja toimijoihin tutustumista. Päivät eivät olleet pitkiä, mutta sitäkin täydempiä.

Ensimmäisenä päivänä Tampereen mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Kati Rikala piti luennon mielenterveyden vahvistamisesta. Kati esitteli mielikuvan siitä, miten jokainen voi vahvistaa mielenrauhaansa tarkkailemalla oman mielensä ajatuksia kuin linnunpöntössä käyviä lintuja. Tämän lintuharjoitteen voi löytää Oivamielen nettisivuilta, osoitteesta https://www.oivamieli.fi/linnunpesa.php.

Tykästyin tähän ajatukseen ja näin siinä paljon samaa kuin Mieli matkalla -pakussa ja pakun kyytiin nousevissa ihmisissä. Heidän edustamansa järjestöt ja palvelut sekä heittelemänsä ideat ja ajatukset ihmisten mielenterveyden ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi ovat mielenkiintoisia lintuja kaikkien meidän kotipuihimme vierailemaan. Pirkanmaalta saa paljon apua sitä tarvitessaan. Jollekin sopii sinitiainen juttukaveriksi, toinen kaipaa joutsenta selventämään kehonkuvaa ja kolmatta tukee vertaistuellinen tilhiparvi, mutta uskallan väittää, että toimijoiden laajasta lajikirjosta jokaiselle löytyy jotakin.

Toisena päivänä Mieli matkalla -hankkeen Susanna ja Eerika olivat koonneet ison joukon Tampereen toimijoita yhteen esittelemään toimintaansa ja kertomaan, miten aikuiset voivat tukea nuoria elämän heittämien haasteiden edessä. Paikalla oli paljon auttajia, jotka ottivat esille monia tärkeitä nuorten elämässä näkyviä asioita kuten seksuaalisuus, syömishäiriöt, kiusaaminen ja sen jättämät jäljet, mielenterveysongelmaisten läheisenä oleminen, päihteet ja niistä puhuminen sekä tietysti positiivinen mielenterveys ja kohtaaminen. Miten paljon tietoa ja taitoa voikaan lennellä vain muutamassa luokkahuoneessa! Kaikkea informaatiota ei ehtinyt bongata enkä jokaista lintua nimetä, mutta onneksi esitteitä ja nettisivuja löytyi jokaiselta, jotta kotona voi ajan kanssa asioihin perehtyä.

 

Välillä oikeaa tietoa välittävän linnun löytäminen voi tuntua hankalalta, varsinkin jos yksin etsii, ja silloin Mieli matkalla -pakusta ja pakun varmoilta kuskeilta Susannalta ja Eerikalta saa kerralla koko lintuparven tarkkailtavakseen. Yksin ei kenenkään tarvitse matkata, ja apua löytyy myös avun löytämiseksi. Olen kiitollinen, kun pääsin tutustumaan tähän kirjavaan toimintaan ja sain kohdata roppakaupalla ihmisiä, jotka tekevät hartiavoimin töitä meidän kaikkien mielenterveyden eteen. Oli ilo! Ja lahjakynä kauneutensa lisäksi toimii mainiosti!

Terkuin,

Sosionomi-harjoittelija Ilona

24.3.2020

Ystävänpäivänä olimme mukana halaustempauksessa Valkeakoskella kauppakeskus Koskikarassa ja ikäihmisten palvelutalo Kanteleessa. Roukon koulun tukioppilaat olivat mukana halaamassa ja heillehän kauppakeskuksessa halailu on jo tuttua aikaisemmilta vuosilta. Onneksemme pääsimme mukaan. Hieno perinne, joka tänä vuonna laajeni myös suoraan ikäihmisille. Katsotaan, mitä ensi vuonna vielä keksivätkään lisää.

Voi, kuinka oli liikuttaviakin hetkiä päivän aikana. Pieni ele, iso asia. Jollekin esimerkiksi kauppareissu saattaa olla ainoa kontakti muihin ihmisiin. Halausten ja kohtaamisten hetkillä vaihdettiin useitakin tarinoita ystävyydestä ja siitä, mitä se ihmiselle merkitsee, että on joku todella läheinen ihminen olemassa. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan halaamisesta vieraan ihmisen kanssa tykkää ja sitä on kunnioitettava.

Kaikilta ei myöskään sitä läheistä ihmistä välttämättä löydy. Mitä me kaikki tälle asialle voisimme tehdä?  Hemmo kyllä on aina valmiina halihetkeen.

Valkeakoskella oli Tietotien lukiolla Skullturel -paneeli, jossa aiheena oli kiusaaminen ja mielenterveys. Kutsuttuina lähdimme Hemmon kanssa matkaan. Aihe oli nuorten itsensä valitsema. Paneelissa kuulijana olivat olivat tietenkin nuoret ja he saivat esittää panelisteille kysymyksiä, joihin vastailemassa olivat vihakouluttaja Jari Koponen, väkivaltatyön asiantuntija Katri Pihlaja, sosiaalitoimen asiakaskoordinaattori Joni Kumlander ja meidän hankkeen Susanna Raivio. Hemmo ja Eerika jututtivat nuoria ständillä, jossa oli myös Kiusatut -hankkeen piste edustettuna. Kahden kesken kohtaaminen ständillä oli tärkeää ja mahdollisti ajatustenvaihtoon kasvokkain. Painavaa asiaa kaikin puolin ja tärkeitä kysymyksiä. Ketään ei saa koskaan kiusata, ei ole sellaista asiaa, mikä antaisi kiusaamiselle luvan. Mitä mieltä itse olet?

Ikaalisissa ehdittiin poiketa vielä maaliskuun alussa ennen kuin siirryimme tapaamisiin lähinnä tietokoneen ja puhelimen välityksellä. Ei varmaan yllätä ketään, että Hemmo löysi jälleen itselleen uuden ystävän, kun kävimme Jyllinkodeilla pohtimassa yhteistyökuvioita Etiäppäin -hankkeen Jaana Hiltusen kanssa ja niitähän löytyi.

Kesällä ainakin lähdetään torille ja markkinoille tapaamaan ihmisiä. Saadaan sitten laittaa hankkeen auton edusta nätiksi, kun lasketaan markiisi ja laitetaan tuolit ja pöytä esille, johon on mukava tulla hetkeksi juttelemaan ja lepuuttamaan jalkojaan. Niin tai vaikka tekemään sudokua ja kutomaan pätkän matkaa kaulaliinaa. Tämän asian suhteen olemme hyvin toiveikkaita, että kesällä ihmiset voisivat taas kokoontua yhteen ja halata toisiaan. Aika vain näyttää sen, mitä kesällä tulee tapahtumaan.

Aurinkoisin terkuin,

Eerika

 

 

 

19.3.2020

Edellisessä postauksessa kerroimme puheenvuoroista Anna Tapion koululla 4.2. Seuraavana päivänä tarjosimme Anna Tapion koululle yhteistyökumppaneiden kanssa materiaalimessut arjen avuksi.

Messupisteissä oli tällä kertaa edustettuna Ahjolan setlementti ry Tyttöjen Tupa, Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry, SYLI- keskus Tampere ja Setlementti Tampere Kiusatut -hanke. Heidän pisteillään oli valikoituna joku tietty menetelmä, jonka he esittelivät kuulijoille.

Yhteistyökumppaneista on ollut paljon puhetta, niinpä saatte kuvista nyt nähdä, keitä meillä tällä kertaa oli mukana. Hemmo siellä ensimmäisenä vasemmalla vartioimassa mm.erilaisia korttisarjoja ja kirjoja. Antoi sentään henkilöstön tutkia niitä kaikessa rauhassa, eikä ominut niitä itselleen 🙂 keskellä Piia ja Essi Tyttöjen tupa, oikeassa reunassa Jenni kiusatut -hankkeesta Toisella rivillä vasemmalla Sanna ja Tuija sylikeskukselta ja oikealla Sari FinFamilta.

Materiaalia oli yllin kyllin hyödynnettäväksi ja mukaan otettavaksi.

Niin kuin kuvasta voi päätellä on Hemmo hyvää pataa koulun henkilöstön kanssa.

 

Olisiko teidän koulullanne kiinnostusta materiaalimessuille? Syksyn aikana niitä taas on toivottavasti mahdollista järjestää. Edellyttäen tietenkin, että kouluissa voi taas käydä niin oppilaat, kuin työntekijätkin. Ota ihmeessä yhteyttä Eerikaan taikka Suskuun jo kevään aikana.

Eerika

eerika.moisio(ät)osviitta.fi tai susanna.raivio(ät)osviitta.fi

 

 

 

 

 

 

18.3.2020

Se on kuulkaa nyt meilläkin erilaiset kuviot tässä kevään aikana. Vallitsevan tilanteen vuoksi mekin olemme joutuneet perumaan erilaisia tapahtumia ja koulutuksia. Onneksi nykyteknologia mahdollistaa työskentelyn yhteistyökumppaneiden kanssa kuitenkin edelleen. Voimme suunnitella tulevaa ja taltioida mennyttä. Hankkeisiin kuuluu myös monenlaista tilastointia. Nyt hyödynnämme tämän ajan kirjoitushommiin, joka tarkoittaa sitä, että blogimmekin myös päivittyy useammin. Asioilla on aina kaksi puolta ja olemme tietoisesti valinneet positiivisen ajattelutavan matkalla kesää kohti. Sinäkin voit tehdä niin.

Muistetaan pestä käsiämme ja hymyillä toisillemme, koska virukset eivät tykkää vedestä ja saippuasta ja hymy tarttuu.

 

Aika rientää ihan hurjaa vauhtia eteenpäin. Helmikuu jo meni ja maaliskuukin on jo puolessa välissä. Onneksi ei kuitenkaan niin lujaa, ettei enää muistettaisi, mitä kaikkea ollaan tehty helmikuun aikana ja maaliskuun alussa. Meillä onkin ollut monenlaista menoa ja meininkiä. Kuvia on kertynyt paljon. Poimimme teille joitakin esimerkkejä, joita saatte luettavaksenne pikkuhiljaa.

Anna Tapion koululla Pälkäneellä oli kaksi puheenvuoroa helmikuun alussa henkilöstölle samaan aikaan, kun kaikki oppilaat olivat tutustumassa työelämän saloihin TET-jaksolla. Outi Ritari-Alho (nuorisotyön koordinaattori, MLL Tampereen osasto) kertoi tunne- ja vuorovaikutustaidoista kasvatustyössä ja koulun arjessa. Tärkeitä asioita opetustyössä, jossa kohdataan nuoria päivittäin.

Se, kuinka aikuinen kohtaa nuoren koulussa, kotona tai muutoin vapaa-ajalla on erittäin merkittävää. Nuoret peilaavat paljon aikuisten tunteita ja käytöstä. Jos kohtaaminen on kovin negatiivista ja vähättelevää, kuinka nuori siihen suhtautuu ja miten se heijastuu hänen käytökseensä? Entä jos tilanne on toisinpäin? Kohtaaminen on hyväksyvää, positiivista, kannustavaa ja huomioivaa? Kuinka nuori oppii sanoittamaan omia tunteitaan, jos häntä kuunnellaan ja kerrotaan, että kaikki tunteet on sallittuja. Tunteet ovat aina jokaisella henkilökohtaisia.

 

 

 

Kati Rikala (Tampereen mielenterveysseuran toiminnanjohtaja) kertoi siitä, mitä voi tehdä, kun ahdistaa. Ahdistusta voi esiintyä kaikilla ihmisillä jossain kohtaa elämän aikana. Se voi olla nopeasti pois menevää taikka pysyvämpää. Ahdistuksen keventämiseen on kuitenkin useita erilaisia keinoja. Kuvassa Kati on juuri näyttämässä, kuinka itsensä maadoittaminen ankkuroinnilla tapahtuu.

Ohje: Nouse seisomaan, laske paino jalkapohjille. Tunne, miten jalkapohjat lepäävät alustalla. Voit keinua hieman edestakaisin päkiöiltä kantapäille. Tunnetko jalkapohjasi? Voit vahvistaa maadoittumista päästämällä polvet ”pehmeiksi” eli pois lukosta. Jos huomaat jotain aistimuksia muualta kehostasi, pane ne vain merkille. Voit nostaa toisen kämmenen vatsalle ja toisen rintakehälle ja hengitellä siinä hetken aikaa. Voi esim. halata tyynyä, mikä tyynnyttää ja vahvistaa hermostoa.

Laitamme myöhemmin lisää informaatiota Outin ja Katin puheenvuoroihin liittyvistä aiheista.

 

 

Terkuin Eerika ja Hemmon hymyilevä tiimi

 

 

Tammikuu 2020

Voi sentään, kuinka nopeasti aika rientääkään. Vastahan Hemmon kanssa kirjoiteltiin viime vuoden tapahtumista ja nyt on jo tammikuu loppupuolella. Joululoma tuli ja meni ja moni koululainen varmasti odotteleekin hiihtolomaa. Huoli vaan on suuri, jos lunta ei saada ollenkaan, niin eipä siinä juuri suksi luista.

Eerika ja Susku palailivat lomilta seitsemäspäivä ja heti seuraavalla viikolla osallistuivat nuorisotyön päiville, jotka kestivät 3 päivää Tampere-talolla.  Johan oli hulinaa, kun ympäri Suomea ja ihan ulkomaita myöden oli mukana toimijoita, jotka tekevät töitä nuorten hyväksi. Reppuun saimme paljon ajankohtaista tietoa, jota voimme hyödyntää toimiessamme nuorten kanssa. Samasta repusta voimme ammentaa myös yhteistyökumppaneille. Repun tietoja voi hyödyntää itse asiassa ihan kaikkien kanssa toimiessa. Kun puhutaan esimerkiksi kohtaamisesta, mielenterveydestä tai vaikkapa sukupuolisensitiivisestä työstä, niin se koskee ihan jokaista ikäluokkaa.

Kolmipäiväinen tapahtuma huipentui loppupuheenvuoroihin ja Sorin sirkuksen taidonnäytteeseen. Hui kauhistus, itse emme kyllä tuollaista uskaltaisi tehdä. Todella taitavia tyyppejä kertakaikkiaan.

Useita yhteistyötapaamisia on jo mahtunut tälle vuodelle eri toimijoiden kanssa. Tiedossa on myös useamman hankkeen yhteistyötä Pirkanmaalla, mutta jätetään sisältö vielä salaisuudeksi ja palataan siihen hieman keväämpänä.

Anna Tapion koululla Pälkäneellä kävimme tutkimassa hieman ympäristöä, jonne on suunnitteilla tapahtumaa helmikuulle viikolla 6. Oppilaat ovat tuolloin kaikki TET-jaksolla (työelämään tutustuminen) ja koulun henkilöstö on vain paikalla. Palataan tähänkin hieman myöhemmin enemmän. Tiesitkö muuten, että Anna Tapion koulu on ainoa sisäoppilaitos Suomessa, jossa opiskelee 7-9 luokkalaiset. Pihassa törmäsimme hieman hiljaisempaan porukkaan. Siellä he tuulessa seisoivat ilmekään värähtämättä, vaikka Hemmo heitä yritti hieman jututtaa.

 

Perjantaina 24.1 kävimme Turussa, vaikka hieman jännittikin, että kuinka se Turun murre oikein sujuu. No sujuihan se ja fiilis oli reissun jälkeen loistava. Samankaltaisten asioiden kanssa teemme töitä, mitä perhelinja tekee Turussa. Heidän toimistonsa löytyy Perhetalo Heidekenistä, joka on varsinaissuomalaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa toimivien järjestöjen yhteinen talo ( https://www.perhetaloheideken.fi/ ) Porraskäytävät olivat ihanan kutsuvat. Enempiin valokuvailuihin ei vain jäänyt enää aikaa, kun piti rientää junalle tapaamisen jälkeen.

Rautatieasemalle kävellessä vauhdissa ehdittiin kuitenkin taltioimaan vielä ihanan keväinen maisema…nii-in, tammikuussa keväinen maisema, eikä lunta missään. Se on vaan sillä tavalla, että sitten pitää ottaa kaikki ilo irti auringonpaisteesta ja valosta. Ei se aurinkokaan viime aikoina ole liikoja pilven takaa kurkistellut.

Säätä emme itse pysty valitsemaan, mutta siihen voimme vaikuttaa, kuinka hetkeen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin suhtaudumme. Pimeällä voit vaikka nauttia kynttilän valosta käpertymällä peiton alle sohvan nurkkaan. Ja kun aurinko pilkistää, niin riennä äkkiä ulos d-vitamiinikylpyyn 😊

Terveisin,

Eerika

 

SYKSY 2019

Tämä syksy on ollut huikea ja hanke on lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti. Hemmo on saanut valtavasti lisää uusia kavereita eri kunnista ja järjestöistä. On hienoa huomata, kuinka tärkeäksi asiaksi koetaan mielenterveyden positiivisten keinojen levittäminen. Mitä enemmän mielenterveydestä puhutaan, sitä lähemmäksi se tulee meidän jokaisen arkipäivää samalla vähentäen siihen usein liitettyä häpeäleimaa. Jokainen meistä voi vahvistaa keinoja positiivisen mielenterveyden ylläpitämiseksi.

Pälkäneellä olimme mukana toiminnallisessa vanhempainillassa, jossa olivat mukana huoltajien lisäksi myös oppilaat. Hankkeen osalta keskustelimme pienryhmien kanssa kodin merkityksestä nuoren hyvinvointiin ja koulumyönteisyyteen. Oppilaat vastasivat kysymykseen: kuinka toivon huoltajani tukevan minua ja huoltajat kysymykseen: miten voin tukea lapseni hyvinvointia. Vastauksia kertyi useita kymmeniä molempien osalta. Yhteiset vanhempainillat tuovat viestiä nuorille ja huoltajille siitä, että opiskeluun ja kasvuun liittyvät asiat ovat yhteisiä, eikä kenenkään tarvitse pärjätä yksin.

Lokakuun lopulla meillä oli mahdollisuus Ikaalisten yhtenäiskoululla rakentaa mielenterveystempaus, jossa kaikkien oppilaiden kanssa pohdimme, mitä se mielenterveys oikein on ja kuuluuko se kaikille.  Nuoret ovat kyllä niin fiksuja ja puhuvat asioiden oikeilla nimillä ja suoraan. Heillä oli hyviä vinkkejä siihen, kuinka pärjätä arjessa ja siihen, kuinka aikuiset voivat nuoria opiskelussa ja kasvussa tukea. Riemastuttavaa oli myös se, että iso joukko tekijöitä niin koulun henkilöstöstä kuin sen ulkopuoleltakin oli innolla suunnittelemassa ja toteuttamassa päivää. Tempauksen jälkeen Outi Ritari-Alho kävi vanhempainillassa kertomassa tunnetaidoista liittyen vanhemmuuteen. Tärkeä asia, joka saattaa joskus arjenpyörteissä unohtua itse kullakin.

Ikaalisissa oli kovasti hulinaa mielenterveysviikolla (vko 47). Ikaalisten kirjastossa oli Finfamin näyttely, joka kantoi nimeä: Et jää yksin. Näyttelyn kuvaajat olivat mielenterveysomaisia, jotka ovat selviytyneet kuohuttavasta kriisistä avoimuuden voimalla. Ikatalla oli puheenvuoro toisen asteen opiskelijoille ja henkilöstölle otsikolla: Miten selviän järjissäni. Osviitan kriisityöntekijä Auvo Karhumaa antoi ihan konkreettisia vinkkejä jaksamiseen ja herätteli keskustelua siitä, kuinka jokainen voi itse vaikuttaa omaan ja muiden jaksamiseen.

 

MT-viikon aikana alkoi Mieli matkalla -hankkeen MTEA2 koulutuksen pilotti Ikaalisten eri hallintokuntien toimijoille Vienolassa. Samassa tilassa kuluvalla viikolla kokemusasiantuntijat kävivät kertomassa omaa tarinaansa nuorille.  Tarinat olivat koskettavia, mutta kertoivat siitä, kuinka asioista voi selvitä ja elämä jatkuu ehkä entistäkin vahvempana. Yksin ei asioiden kanssa tarvitse jäädä. Hemmo sai samalla reissulla paljon uusia ystäviä, jopa kummisedäksi luvattiin hänelle ryhtyä. Hemmo on niin valloittava persoona, että isompikin jännitys kaikkoaa hänen tehdessä tuttavuutta hyppäämällä suoraan syliin tai haastamalla pelaamaan vaikkapa biljardia. HUIKEETA, MIELETÖNTÄ, SUPPERIII 😊

Mieli matkalla -hankkeesta tehtiin myös haastattelu 24.10 radio Moreeniin.

Voit halutessasi kuunnella sen alla olevasta linkistä.

https://m.soundcloud.com/radio_moreeni/verstas-24102019-mieli-matkalla-auto-levittaa-positiivista-mielenterveyden-sanomaa

Toistamme itseämme, mutta syksy on ollut huikea. 😊  Kiirettä on pitänyt ja kilometrejä on kertynyt, mutta ihastuttavien yhteistyökumppaneiden kanssa matka kulkee eteenpäin joustavasti.

Eerika

 

Eerika, Susanna ja Hemmo lomailevat 23.12.2019 – 6.1.2020.

 

Kokemusasiantuntija Suvin ajatuksia

”Valmistuin lokakuussa kokemusasiantuntijaksi Mielen Ry:n kautta. Jo seuraavalla viikolla valmistumisesta kilahti sähköpostiini ensimmäinen keikkatarjous. Minua pyydettiin mukaan Ikaalisiin etsivän nuorisotyön ja starttipajan ryhmään mukaan keskusteluihin alustajaksi/puhujaksi. Meitä lähtisi keikalle yhteensä 4 kokemusasiantuntijaa ja kaksi työntekijää (Mieli matkalla-hanke).

Keikka jännitti (todella) kovasti, koska kyseessä oli ensimmäinen keikkani. Näimme kuitenkin toisen kokemusasiantuntijan ja työntekijän kanssa ennen keikkaa, joka hieman lievitti jännitystä. Saimme myös etukäteen kysymyksiä, joita nuoret olivat meille listanneet. Kirjoitin vastauksia kysymyksiin etukäteen kotona.

Keikalle meitä lähti loppujen lopuksi yhteensä kolme kokemusasiantuntijaa. Torstai päivä koitti ja jännitys oli huipussaan. Jännitystä kuitenkin lievensi se kun tiesin, että varmasti paikallaolevia nuoriakin jännitti. Matkustimme Ikaalisiin ja Mieli matkalla -autossa jo kävimme läpi sen hetkisiä fiiliksiä ja tulevaa päivää.

Saavuimme paikalle ja paikalla oli paljon nuoria! Odotettua enemmän. Yhteensä meitä taisi olla kaiken kaikkiaan 22 nuorta ja 7 työntekijää. Esittäydyimme ja sitten saimme nuorten leipomaa pizzaa ja vietimme tunnin rennosti oleskellen, mikä oli hyvä, niin jännitys hieman purkautui.

Etenimme niin, että jokainen kertoi hieman omaa tarinaansa ja sen jälkeen työntekijät/nuoret esittivät kysymyksiä. Nuoret olivat mielestäni hyvin läsnä ja jaksoivat kuunnella. Oman esityksen jälkeen olo oli huojentunut ja onnellinen. Helpotti paljon, kun ennen omaa vuoroa sanoi ääneen, että jännittää. Kello tikitti todella nopeaa ja aiheista olisi voinut jatkaa vielä paljon pidempäänkin!

Kotimatkalla fiilis oli todella hyvä, mutta väsynyt. Purimme vielä omia fiiliksiä päivästä ja kaikki olivat innoissaan kuluneesta päivästä. Väsymys oli kova, mutta keikka jätti ainoastaan positiivisen mielen.

Työntekijöiden  tuki oli mieletöntä ja koin palautteen saamisen heti esiintymisen jälkeen todella tärkeäksi ja tsemppaavaksi. Kaiken kaikkiaan ensimmäinen keikkani kokemusasiantuntijana oli 5/5 ja parempaa keikkapaikkaa ja läsnäolijoita en olisi voinut toivoa!  Jään innolla odottamaan seuraavaa keikkaa ☺️”

Suvi

 

 

 

 

Hemmo esittäytyy

Olette jo nähneet meidän logossamme ja Mieli matkalla auton teippauksissa pöllömäiset hahmot, jotka seikkailevat kanssamme pitkin Pirkanmaata. Halusimme tehdä Hemmosta rutisteltavan hahmon, jota voidaan valokuvata paikassa kuin paikassa. Päätimme siis ommella meille oman pehmohemmon.

Hän sai alkunsa Suskun ompeluhuoneessa sen jälkeen, kun olimme ensin löytäneet sopivan kankaan hänen asukseen. Pienen jumppauksen jälkeen Susku sai mittasuhteen noin suurin piirtein kohdilleen ja hän pääsi ompelemaan Hemmoa kasaan.

 

 

Sanotaan, että silmät ovat sielun peilit, joten nappisilmien valinta vei aikaa. Onneksi nappihamsterilta löytyy nappeja joka lähtöön ja vähän sen ylikin. Suunnittelun, lakanakangasmallin ja ompeluiden jälkeen valmistui meidän Hemmo.

Hän on hyväntuulinen kaiffari, joka kulkee Mieli matkalla hankkeen autokyydissä kolme vuotta pitkin Pirkanmaata. Katsotaan montako kertaa hän käy varikolla huollossa ja montako paikkaa hän saa kroppaansa matkan varrella. Ne kaikki kuuluvat myös Hemmon elämään. Elämä näkyy ja osuu.

 

 

Tule tapamaan Hemmoa, Mieli matkalla autoa ja meitä työntekijöitä,  kun näet meidät jossain päin Pirkanmaata.

Syksyisin terveisin,

Eerika ja Susku

Hankkeen auto on saatu käyttöön.

 

Ensimmäistä kertaa näimme tulevan kulkuneuvomme Valkeakoskella toukokuussa ja silloin se oli väriltään kokonaan valkoinen ja istuinpaikkoja oli kaikkineen yhdeksän. Silloin auto näytti tavalliselta pikku bussilta taikka tilataksilta, kuinka sen itse haluaa nähdä. Meille se oli sieluton kulkuneuvo vailla sisältöä ja väriä.

Auto pääsi kuitenkin kustomointiin, jonka aikana yhden penkkirivistön suuntaa vaihdettiin siten, että matkustajat istuvat selkä menonsuunta. Samalla otettiin pois kaksi paikkaa, jotta sisälle saatiin lisätilaa liikkua. Matkustamon penkkien väliin tehtiin isompi pöytä, jonka äärellä voidaan pitää palaveria tai tutkia  informatiivisia materiaaleja, joita auto vastaisuudessa tulee sisältämään.

Auto sai myös teippauksen, jonka vihreä väri on tuttu Tampereen mielenterveysseuran logoista.  Muistathan kysyä kanssaihmisiltä arjessa, mitä sinulle kuuluu?  Tärkeää on myös kuulla vastaus ja tulla itsekin kuulluksi. Päivät eivät aina ole niin aurinkoisia, siitä kertoo kuvassa  oleva harmaa syherö. On okei kertoa harmaan sävyisistä päivistä, useimmiten se helpottaa oloa, kun saa jakaa asioita.

 

Olemme superiloisia kulkuneuvostamme. Lomien jälkeen elokuussa pääsemme huristelemaan pitkin Pirkanmaata. Malttamattomina jo odottelemme uusia tapaamisia kuntakumppaneidemme kanssa. Mutta palataan niihin elokuussa. Lomaillaan ensin heinäkuussa, niin on syksyksi taas paljon virtaa viedä asioita eteenpäin yhteisesti kaikkien kanssa.

Ihanaa kesää kaikille tasapuolisesti!

Terveisin Eerika ja Susku

 

 

 

Järjestöt yhteistyökumppaneina

 

Mieli matkalla -hankkeella on useita järjestöyhteistyökumppaneita. Tällä hetkellä mukana ovat YAD ry, EHYT ry, Mielen ry, Pirkanmaa FinFami ry, Syli ry, Sisä-Suomen Syli ja Kiusatut Setlementti Tampere ry.

Olemme käyneet tapaamassa kaikkia yhteistyökumppaneitamme ja iloisella mielellä voimmekin todeta, että kaikki ovat innolla lähdössä mukaan. Tarkoituksena on, että eri järjestöjen osaamista viedään hankkeen matkassa ympäri Pirkanmaata kysynnän mukaan. Lisää järjestöjä mahtuu mukaan.

 

Youth Against Drugs YAD (http://yad.fi/) on nuorten ehkäisevän huumetyön yhdistys, jonka tavoitteena on vaikuttaa nuorten huumeasenteisiin ja vähentää huumeista aiheutuvia haittoja sekä huumeita käyttäviin ihmisiin kohdistuvaa leimaamista.

 

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry (http://www.ehyt.fi/ ) toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi. Työ ulottuu lapsista ja nuorista työ- ja eläkeikäisiin. Alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvän ehkäisevän työn ohella EHYT ry ehkäisee myös pelaamisesta syntyviä haittoja.

 

Mielen ry (https://www.mielen.fi/)  on mielen hyvinvoinnin osaaja, joka edistää mielen hyvinvointia. He järjestävät ennaltaehkäisevää ja toipumista tukevaa toimintaa sekä osallisuutta edistävää kansalaistoimintaa. Yhdistyksen toiminnan viitekehyksenä on toipumisorientaatio.

 

Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry (https://www.finfamipirkanmaa.fi/) on vuonna 1988 perustettu omaisyhdistys, joka toiminnallaan edistää omaisen selviytymistä ja hyvinvointia, kun läheinen sairastuu psyykkisesti. Yhdistys tarjoaa tietoa ja tukea omaisille, jotka ovat huolissaan läheisen mielenterveydestä tai päihteidenkäytöstä. Läheisen ongelman ei tarvitse olla diagnosoitu. Jo huoli riittää. Yhdistys toimii yhteistyössä kuntien, mielenterveystyötä tekevien ammattilaisten, asiantuntijoiden sekä muiden järjestöjen kanssa. Koulutuksia omaisten asemasta ja omaistyöstä järjestetään myös ammattilaisille, opiskelijoille ja muille asiasta kiinnostuneille.

 

Syömishäiriöliitto Syli ry (https://syomishairioliitto.fi/tukea-ja-toimintaa/tampereen-syli-keskus)  tarjoaa asiantuntevaa, ymmärrystä lisäävää ja kaikkien saatavilla olevaa tietoa ja tukea syömishäiriöön sairastuneille, eri tavoin syömisellä tai liikkumisella oireileville, sairastuneiden läheisille sekä kaikille, jotka kohtaavat arjessaan syömishäiriöitä. Syömishäiriöliitto edistää syömishäiriötietouden lisääntymistä yhteiskunnassa ja pyrkii poistamaan sairauteen liittyviä harhaluuloja.

 

Kiusatut (https://www.setlementtitampere.fi/kiusatut) on maakunnallinen kiusaamisasioiden TUKI- ja NEUVONTAPISTE, joka tarjoaa kriisiapua ja jälkihoitoa kiusatuille sekä heidän läheisilleen. Palvelu on tarkoitettu yli 15- vuotiaille pirkanmaalaisille. Työmuotomme ovat neuvontapuhelut sekä yksilö- ja ryhmätapaamiset. Tarjoamme myös neuvontaa, työparityöskentelyä ja konsultaatiota ammattilaisille sekä vapaaehtoisille, jotka työssään kohtaavat kiusaamiskysymyksiä ja kiusattuja. Kiusaaminen voi vaikuttaa pitkään hyvinvointia heikentävästi. Sinun ei tarvitse jäädä sen kanssa yksin.

 

Monilla järjestöillä on kokemusasiantuntijoita, joilla on omakohtaisia kokemuksia. Kokemusasiantuntijat tietävät mikä heitä on toipumisessa auttanut, minkälaiset palvelut ovat auttaneet ja miksi ne ovat olleet niin tehokkaita. He tietävät myös, mitkä kaikki asiat ovat vaikuttaneet heidän omaan kuntoutumiseensa ja mikä on mahdollisesti pitkittänyt sitä. He kääntävät omat, usein rankatkin kokemuksensa voimavaraksi ja auttavat muita saman kokeneita. He ovat valmiita puhumaan vaikeista asioista ja jakamaan henkilökohtaisia tarinoitaan. Usein haluna ryhtyä kokemusasiantuntijaksi on vahva tahto vaikuttaa palveluiden parantamiseen, tasa-arvon synnyttämiseen ja tietoisuuden lisääntymiseen.

 

Järjestökumppanien kanssa Mieli matkalla -hanke pystyy tarjoamaan kunnille koulutuksia, materiaalivinkkauksia, kokemusasiantuntijayhteistyötä, tapahtumia, luentoja ja tietoiskuja. Tässä vaiheessa emme edes vielä tiedä, mitä kaikkia tarpeita ja toiveita matkan varrella tulee vastaan. Hankkeen keskiössä pidetään nämä kaksi asiaa: positiivisen mielenterveyden edistäminen ja stigman vähentäminen.

 

Aurinkoisin terveisin

Eerika ja Susku