Tiesitkö, että kaunokirjallisuuden lukeminen lisää tutkitusti empatiakykyä? Jo pienen lukuhetken jälkeen keho rentoutuu ja syke laskee. Lempimusiikin kuuntelu edistää aivoinfarktista toipumista. Kuorolaulu parantaa mielialaa ja yhteisölliseen taidetoimintaan osallistuminen vahvistaa elämänhallinnan tunnetta.
Tutkimusten mukaan taiteisiin osallistuminen voi vahvistaa monella tavoin mielen hyvinvointia sekä tukea mielenterveyden haasteiden kanssa selviytymistä arjessa. Taidetta voi käyttää monella tavalla tunteiden säätelyyn. Taiteen kautta voi opetella tunnistamaan omia tunteitaan ja harjoitella mielen hyvinvoinnille tärkeitä tunnetaitoja. Taiteesta – kuten draamasta, kuvataiteista, tanssista, musiikista ja luovasta kirjoittamisesta, voi löytää uusia ilmaisutapoja tunteilleen silloin, kuin omista hankalasti sanoitettavista tai epämääräisistä tunteista puhuminen ei luonnistu. Taide toimii kohtaamisen välineenä sekä yhdessä ihmettelyn tasa-arvoisena paikkana. On sanottu myös, että taide on aikuisten tapa heittäytyä leikin maailmaan.
Taiteen positiivisia vaikutuksia on tunnistettu suhteessa mielialaan, masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden määrään sekä stressin kokemiseen ja sen hallintaan. Taiteen merkityksestä resilienssin eli mukautumis- ja sopeutumiskyvyn kehittymisessä on saatu myös positiivista tutkimusnäyttöä. Taidetta käytetään monin tavoin arjessa aktiivisena selviytymiskeinona tai tunteiden säätelyssä. Kun haluamme rauhoittua, kuuntelemme rauhoittava musiikkia. Kun tarvitsemme energiaa, voimme valita musiikin, joka laittaa meidät liikkeelle.
Tutkimusten perusteella tiedämme myös, että kulttuuritoimintaan osallistuminen on yhteydessä esimerkiksi vähäisempään masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden määrään. Teatterissa, taidenäyttelyissä ja konserteissa käyminen, laulaminen tai tanssiminen ovat tutkimusten mukaan merkittävästi yhteydessä koettuun terveyteen ja hyvään elämään tyytyväisyyteen.
Taiteelliseen toimintaan liittyy usein voimaantumisen kokemuksia. Taiteellisen toiminnan avulla voi tarjoutua mahdollisuus saada korjaavia ja vahvistavia kokemuksia sekä omaksua uudenlaisia rooleja ja rakentaa positiivista identiteettiä elämän kriisi- tai taitekohdissa. Hyvänä esimerkkinä tästä on monelle tuttu Voimauttavan valokuvan menetelmä.
Taiteelliseen toimintaan liittyy usein terapeuttinen ulottuvuus, vaikka kyseessä ei olisikaan tavoitteellinen taideterapia. Osallistavan ja yhteisöllisen taidetoiminnan on tutkimuksissa havaittu voivan lisätä sosiaalista vuorovaikutusta ja luottamusta sekä tarjota osallistujille kokemuksia nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi tulemisesta. Minä olen hyvä näin, osaan ja riitän.
Taide laittaa liikkeelle monia ajatuksia ja antaa meille kokemuksia, joiden kautta saattaa avautua uusia näkökulmia omaan ja läheisten ihmisten elämään – miksei koko olemisenkin laajemmalle ymmärtämiselle. Taiteen tarjoamat mahdollisuudet mielen hyvinvoinnille kannattaa ottaa käyttöön. Taide kuuluu kaikille!
Kirjoittaja: Anna-Mari Rosenlöf
Julkaistu 3.2.2018
Kirjoituksen lähdemateriaalina on käytetty Liisa Laitisen artikkelia Taide, taiteellinen toiminta ja mielenterveys. Teoksessa: Taide ja hyvinvointi. Toim. Lehikoinen, K. & Vanhanen, E. Taideyliopisto. Kokos-julkaisusarja 1/2017.
