– Maailman mielenterveyspäivän manifesti –
Maailman mielenterveyspäivää vietetään jälleen 10.10.2023. Tänä vuonna lähtökohtana on se, että mielenterveys on jokaisen oikeus. Oikeus yhdenvertaisesti hyvään mielenterveyteen, mutta myös oikeus saada matalalla kynnyksellä tukea silloin, kun sitä tarvitsee. Kyse on koko yhteiskunnan asiasta, sillä pahoinvointi tulee kalliiksi. Tämä tiedetään, mutta miten asia toteutuu päätöksenteossa?
Haasteita, vastoinkäymisiä ja surua kohtaa meistä jossain vaiheessa elämää jokainen. Mielenterveyden häiriöitä kokee vähintään joka viides suomalainen. Masennukseen sairastuu elämänsä aikana samoin joka viides. Lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä: noin 15 % lapsista ja 20–30 % nuorista kärsii mielenterveyden häiriöistä. Vakavampien häiriöiden esiintyvyys on pysynyt vakaana jo pidempään, mutta lievemmät ahdistus- ja mielialaoireet näyttävät lisääntyneen. Mikään määrä terapiaa tai muita palveluja ei riitä, ellei sekä rakenteissa että toisistamme huolehtimisessa tapahdu muutosta parempaan.
Mielenterveyttä voi vahvistaa monella tavalla. Omista tunteista pitää voida puhua ja vaikeissa tilanteissa on saatava apua – matalalla kynnyksellä ja nopeasti. Usein olo helpottuu, kun joku kuuntelee. Nuoruus pitää saada viettää luottaen siihen, että elämä kantaa ja aikuiset tukevat. Vaikeudet ovat osa kasvua eivätkä epäonnistumisia. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi on nostanut esiin neljä keskeistä asiaa, joilla nuorten mielen hyvinvointia voidaan vahvistaa. ”Tarvitsemme nuorille kasvurauhaa: meidän pitää peruuttaa sellaisissa väärissä päätöksissä, jotka lisäävät nuorten kuormitusta. Tarvitsemme tukevia aikuisia nuoren elämään kouluissa, perheissä ja työelämässä – lisäksi aikuiset tarvitsevat välineitä, jotta he voivat tukea nuoria. Tarvitsemme matalan kynnyksen tukipalveluita, esimerkiksi Sekasin-chattia. Tarvitsemme myös hirveän ison remontin palvelujärjestelmään, koska se pettää nuoren niin monessa paikassa”.
Taiteella ja kulttuurilla on itseisarvo. Lisäksi taiteella on ominaisuus, että ihmisen ilmaistessa itseään siitä seuraa vaikutuksia. Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointia lisäävät ja pahoinvointia ennaltaehkäisevät vaikutukset ovat tutkitusti kiistämättömiä faktoja. Taiteen ja kulttuurin ytimessä on hyvin usein isot perusasiat, esimerkiksi ihmisoikeuksien, ihmisten koskemattomuuden ja yhdenvertaisuuden kunnioittaminen. Ei luksusta vaan perusasioita, hyvinvointia kasvattavien inhimillisten periaatteiden puolesta puhumista ja tekemistä. Tade- ja kulttuuritoiminnalla on suunnaton vaikutus mielenterveyteen, yhteisöjen muodostumiseen sekä muihin perusasioihin. Taide tuo näkyväksi ihmiskunnan suurimpia uhkia, käsittelee traumoja, peilaa mennyttä, ennustaa tulevaa ja vahvistaa demokratiaa – muuttaa maailmaa.
Mieli Terveyttä kulttuurista mielenterveys ry haluaa osaltaan olla mukana rakentamassa tulevaisuutta, jossa empatia- ja myötäelämisen taidot saadaan keskiöön. Yksilötasollakin voidaan vaikuttaa. Voit kysyä sekä tutuilta että tuntemattomilta; Mitä kuuluu? Keskustele, kuuntele ja ole läsnä. Ohjaa tarvittaessa avun piiriin. Kun suhtaudut ystävällisesti, lempeästi ja uteliaan kiinnostuneesti ihmisiin ympärilläsi – saatat hämmästyä, miten onnelliseksi omakin elämäsi muuttuu. Toiveikas ja luottamuksellinen ote tulevaisuuteen tulee meidän kaikkien säilyttää.
10.10.2023 Mieli Terveyttä kulttuurista mielenterveys ry
Puheenjohtaja Piia Kleimola ja yhdistyksen hallitus
Mieli Terveyttä kulttuurista mielenterveys ry on valtakunnallinen yhdistys, joka edistää taiteen ja kulttuurin käyttöä sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialoilla. Yhdistyksen jäsenistö muodostuu kulttuurin ja taiteen sekä terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaisista. Vuodesta 2017 yhdistys on ollut MIELI Suomen Mielenterveys ry:n jäsen.
Kirjoitus on julkaistu mm. Kouvolan Sanomissa ja Kymen Sanomissa
#maailmanmielenterveyspäivä
#vihreäävaloa
