Arki on täynnä merkityksiä. Arki on jokaiselle henkilökohtainen, omannäköinen ja sen raamit rakentuvat eri tavoin erilaisen tekemisen ja toimintojen kautta. Useimmiten arkeen mielletään toistuvuus ja rutiinit, mutta siihen voivat kuulua myös odottamattomat tapahtumat ja muutokset.
Arki on jokapäiväistä, tietyssä ajassa ja paikassa tapahtuvaa, pääosin kotiin miellettyä ja keskittyvää elämää. Siihen vaikuttavat monet erilaiset tekijät kuten taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset, ja ekologiset elinolosuhteet yhdessä henkilökohtaisten resurssien, arvojen ja preferenssien kanssa. (Raijas, 2008).
Arki saatetaan kokea kevyenä tai raskaana. Joillekin arjen pienet asiat ovat hyvin tärkeitä, toisille taas arki on ristiriitainen ja ahdistava. Arkeen paluu voi tuntua haastavalta esimerkiksi loman tai juhlapyhien jälkeen huolimatta siitä, miten arjen elämässään kokee. Uupumus, työ- ja koulukiireet, epävarmuuden tunteet sekä erilaiset muutokset ovat omiaan haastamaan arjessa jaksamista.
Mielekkääksi katsotussa arjessa on tasapainoa työn, kodin ja vapaa-ajan välillä, joustoa ja ennakoitavuutta, rytmiä ja kiireettömyyttä. Sujuva ja toimiva arki tukee yksilön mielenterveyttä ja vastaavasti mielenterveys tukee toimintakykyä arjessa. (Mieli Suomen mielenterveys ry, 2023).
Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset
Toimivaa arkea, arjen haasteista selviämistä ja mielenterveyttä voidaan tukea taiteen ja kulttuurin, sekä luovan toiminnan avulla. Taiteen ja kulttuurin hyvinvointia edistävistä vaikutuksista on olemassa runsaasti sekä kansallisia että kansainvälisiä tutkimuksia. Nämä hyvinvointivaikutukset ulottuvat eri väestöryhmiin mukaan lukien nuoret, ikääntyneet, maahanmuuttajat, mielenterveyskuntoutujat, vammaiset ja erityistukea tarvitsevat henkilöt.
Taikusydämen projektisuunnittelija ja kulttuurihyvinvoinnin asiantuntija Liisa Laitinen (2017) kuitenkin huomauttaa, että vielä toistaiseksi on vähän tietoa siitä, miten taiteen kautta positiiviset vaikutukset tai positiivisia vaikutuksia synnyttävät prosessit ja mekanismit tarkalleen ottaen syntyvät, vaikka tutkijat ovat esittäneet joitain alustavia teorioita psykologisista, biologisista ja neurologisista mekanismeista. Vaikka nämä mekanismit ovat vielä tutkijoilta piilossa, ovat tutkimustulokset taiteen ja kulttuurin terveys- ja hyvinvointivaikutuksista vahvat.
Tutkimukseen osallistuneista suurin osa käytti musiikkia säädelläkseen fysiologisia tai psykologisia tilojaan ja prosessejaan. Tämä on esimerkiksi musiikin käyttämistä rentoutumiseen, mielentilan muuttamiseen tai tiettyyn mielentilaan pääsemiseksi, sekä saadakseen energiaa.
Taide- ja kulttuuritoiminta lisää elämäntyytyväisyyttä
Taiteen ja kulttuurin keinoin voi löytää tukea hyvinvointiin ja arkeen, siihen paluuseen ja totuttautumiseen. Taide- ja kulttuuritoiminta on monipuolista ja sen hyvinvointivaikutukset yltävät laajalti elämän eri osa-alueisiin.
Laitisen mukaan taiteen ja kulttuurin myönteiset hyvinvointivaikutukset ulottuvat mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin lisäksi fyysiseen ja koettuun terveyteen, subjektiiviseen hyvinvointiin, elämänlaatuun ja yleiseen elämäntyytyväisyyteen. Tämän lisäksi tutkimuksissa on huomattu, että taide ja kulttuuri vaikuttavat myönteisesti mielialaan ja tunnetiloihin, stressin hallintaan, masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden määrään sekä kognitiivisten toimintojen, kuten havaintokyvyn ja muistin, sekä resilienssin vahvistamisessa.
Laitisen mukaan taidetta käytetään monin tavoin arjessa aktiivisena selviytymisstrategiana. Laitinen nostaa esimerkkinä Tanskassa toteutetun epidemiologisen tutkimuksen, jossa tarkasteltiin musiikin osallistumisen terveyshyötyjä. Tutkimuksen osallistuneista suurin osa käytti musiikkia säädelläkseen fysiologisia tai psykologisia tilojaan ja prosessejaan. Tämä on esimerkiksi musiikin käyttämistä rentoutumiseen, mielentilan muuttamiseen tai tiettyyn mielentilaan pääsemiseksi, sekä saadakseen energiaa. Musiikin hyvinvointivaikutuksia on yleisesti tutkittu paljon ja on tiedossa, että musiikin avulla voidaan myös esimerkiksi lievittää kroonisia kipuja, kuntouttaa aivoja ja lisätä keskittymiskykyä. (Aholainen, Jäntti, Tammela, Tanskanen, 2021).
Luova toiminta antaa tilaa unelmoinnille ja voi auttaa tunnistamaan omia vahvuuksia
Taide- ja kulttuuritoiminta tarjoaa hengähdystaukoa arjen rutiineista ja elämän olosuhteista, joka voi edistää rentoutumista ja stressistä vapautumista. (Laitinen, 2017). Kai Lehikoisen ja Elise Vanhasen mukaan taiteellisessa toiminnassa, niin tekijänä kuin kokijana, keskitytään enemmän prosessiin kuin itse lopputulokseen. Prosessin on tarkoitus kannustaa luovuuteen, tarjota uusia näkökulmia ja kokemuksia, synnyttää ajatuksia, pohdintaa ja oivalluksia, sekä tuottaa uutta ymmärrystä käsiteltävistä aiheista.
Taide- ja kulttuuritoiminnan avulla on mahdollista käsitellä ja kanavoida erilaisia tunteita ja tuntemuksia, sekä tuoda niitä näkyväksi silloin, kun se on verbaalisesti haastavaa (Laitinen, 2017, 34). Luova toiminta antaa tilaa myös unelmoida ja kuvitella, mikä voi tukea omaa tulevaisuusajattelua sekä lisätä mahdollisuuksien tuntua ja auttaa löytämään keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. (Petäjäjärvi, 2019).
Laitinen lisää tähän näkemykseen myös sen, että taide- ja kulttuuritoiminnan avulla on mahdollista oppia tuntemaan paremmin omia vahvuuksiaan ja lisäämään luottamusta omiin kykyihin, sekä siten lisätä itsetuntemusta, itsetuntoa ja itseluottamusta. Taide- ja kulttuuritoiminta, sekä luovien taitojen kehittäminen tarjoavat välineitä ylläpitää omaa mielenterveyttä ja pitää huolta itsestä.
Arjen kulttuuri tuo elämään merkityksellisyyttä ja kasvattaa omaa taide- ja kulttuurisuhdetta
Arjen kulttuuri on Liisa-Maria Lilja-Viherlammen ja Anna-Mari Rosenlöfin (2019) mukaan yksilöllistä hyvää arkea, joka rakentuu kunkin ihmisen elämänkaaren, arvomaailman, tottumusten ja muistojen kautta yhdessä kulttuuristen sisältöjen ja merkitysten kanssa.
Arjen kulttuuri on merkityksellistä elämän sisältöä, inhimillistä yhteydenpitoa ja vuorovaikutusta, mutta myös arkisia päivittäisiä asioita, kuten sanomalehden lukemista, radion kuuntelemista tai kuvien ottamista kännykällä. (Taikusydän, 2020).
Taidetta ja kulttuuria voi kokea arjessa harrastusten parissa, osana ympäristöä tai osana kulttuurihyvinvointipalveluita. Teknologian ja internetin kehittymisen myötä on mahdollista tutustua digitaalisiin ympäristöihin, kuten virtuaalisiin museokierroksiin ja livestream-esityksiin.
Jokaisella on yksilöllinen taide- ja kulttuurisuhde, sekä omia mieluisia ilmaisun ja toteuttamisen tapoja. Taide- ja kulttuurisuhde vaikuttaa siihen, millaisia merkityksiä taiteelle ja kulttuurille annetaan, ja minkälaisia oivallisuksia ja kokemuksia taiteen parissa sitä nähdessä, kokiessa tai kuullessa syntyy. (Taikusydän, 2020). Laitisen mukaan yksilölliset, sosiaaliset, kulttuuriset, materiaaliset ja rakenteelliset tekijät, sekä tarpeet ja kontekstit vaikuttavat siihen, millaisia merkityksiä taiteelliseen toimintaan liitetään ja millaisia vaikutuksia taiteellisella toiminnalla voi olla.
Lopuksi:
Tämä artikkeli on katsaus taiteen ja kulttuurin myönteisiin hyvinvointivaikutuksiin sekä siihen, kuinka näiden avulla voidaan tukea arjessa jaksamista ja mielenterveyttä. Taiteen ja kulttuurin monipuolisista mahdollisuuksista voi löytää itselleen sopivia ilmaisukanavia ja väyliä toteuttaa itseään. Se voi olla esimerkiksi musiikin kuuntelua, elokuvien katsomista, kirjan lukemista, saunomista, auton maalaamista, tapahtumissa käymistä tai luonnossa kävelyä. Hyvinvointia taiteen ja kulttuurin keinoin pystyy edistämään niin kotona kuin julkisilla paikoilla, esimerkiksi kirjastoissa. Taiteesta ja kulttuurista voi nauttia yksin ja yhdessä.
Tutut rutiinit ja rytmit tukevat kunkin hyvinvointia ja antavat turvaa muutoksissa. Arki saa olla omannäköistä, eikä sen tarvitse olla täydellistä.
Mistä taiteen ja kulttuurin muodosta sinä nautit, saat elämyksiä tai sisältöä arkeen?
Kirjoittaja
Kaisa Lukkarinen, opiskelija, Mieli Terveyttä kulttuurista ry:n vapaaehtoinen
Kuva
Pekka Keskinen
Lähteet:
Aholainen, M., Jäntti, S., Tammela, A. & Tanskanen, J. (2021): Miten taide vaikuttaa? Kulttuurisia näkökulmia hyvinvointiin ja terveyteen.
Laitinen, L. (2017): Taide, taiteellinen toiminta ja mielenterveys
https://taju.uniarts.fi/bitstream/handle/10024/7104/Kokos_1_2017.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Lehikoinen, K. & Vanhanen, E. (2017) Taide ja hyvinvointi, katsauksia kansainväliseen tutkimukseen
https://taju.uniarts.fi/bitstream/handle/10024/7104/Kokos_1_2017.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Lilja-Viherlampi, L. & Rosenlöf, A-M. (2019): Moninäkökulmainen kulttuurihyvinvointi
Petäjäjärvi, K. (2019): Kohti mahdollisia tulevaisuuksia – taide osana ennakointia
https://taidetutka.fi/2019/kohti-mahdollisia-tulevaisuuksia-taide-osana-ennakointia/
Raijas, A. (2008): Arki keskittyy kotiin
https://www.researchgate.net/publication/242323335_Arki_keskittyy_kotiin
Taikusydän (2020): Johdatus kulttuurihyvinvointiin
https://taikusydan.turkuamk.fi/uploads/2020/10/c957f4ca-johdatus-kulttuurihyvinvointiin.pdf
