Ei saa kukaan kiusata ketään
– kaikki samanarvoisia maailman ihmiset
Maailman mielenterveyspäivänä, torstaina 10.10.2024 näytämme jälleen yhdessä vihreää valoa mielenterveydelle ja muistutamme, että mielenterveys on jokaisen oikeus. Oikeus yhdenvertaisesti hyvään mielenterveyteen, mutta myös oikeus saada matalalla kynnyksellä tukea silloin, kun sitä tarvitsee. Kyse on koko yhteiskunnan asiasta, sillä pahoinvointi tulee kalliiksi. Tämä tiedetään,
mutta paradoksaalista kyllä mielenterveyshaasteiden määrään verrattuna viimeisimmät hallituksen leikkaukset sekä mielenterveys- että kulttuurityöstä tuntuvat irvokkaan huonosti ajoitetuilta.
Mieli Terveyttä kulttuurista mielenterveys ry haluaa sidosryhmiensä kanssa olla osaltaan mukana luomassa tulevaisuutta, jossa keskiössä ovat rakentava vuorovaikutus ja sen mukanaan tuoma hyvinvointi. Maailman mielenterveyspäivän jo perinteiseksi muodostuneen julkilausuman ydinsanoman on tänä vuonna kirjoittanut 42-vuotias musiikkia ja muuta kulttuuritoimintaa harrastava aurinkoinen kokemustoimija Marjaana. Marjaanalla on Downin syndrooma sekä lievä kehitysvamma.
”Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Meidän pitää kitkeä rasismi ja muu syrjintä Suomesta. Emme saa sulkea silmiä tai ovia maailmalta vaan meidän tulee kantaa vastuumme jokaisen ihmisen oikeudelle olla oma itsensä. Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys ovat tärkeitä arvoja. Mikään yksittäinen ominaisuus ei saa määrittää yhteiskunnan silmissä yksilön arvoa tai ihmisyyttä. Ei ole meitä ja heitä vaan yhdenvertaisia ihmisiä sukupuoleen, ihonväriin, kulttuurin, vammaisuuteen tai seksuaaliseen suuntautumiseen tai mihin tahansa inhimilliseen ominaisuuteen katsomatta. Minä en pitänyt ollenkaan siitä, että erotellaan tai arvostellaan ihonvärin tai kulttuurin takia – eikä saisi haukkua heitäkään. Kaikki on samanarvoisia. Se on meille rikkaus. Minä en hyväksy rasismia, rotusyrjintää tai inhottavaa kohtelua. Ei saa kukaan kiusata ketään – kaikki samanarvoisia maailman ihmiset.”
Marjaanan kirjoittamat vahvat sanat pohjaavat yhteen tärkeimmistä perinteisistä humanistisista arvoista – suvaitsevaisuuteen. Jos suvaitsevaisuus vahvistuu, pystyvät erilaiset ihmiset toimimaan keskenään. Ja mikä tärkeintä, vapaa ja iloinen ilmapiiri sekä yhteinen tulevaisuutta rakentava toiminta tukevat jokaisen oikeutta mielenterveyteen.
10.10.2024
Mieli Terveyttä kulttuurista mielenterveys ry
#maailmanmielenterveyspäivä
#vihreäävaloa
Perusasioita ihmisoikeudet ja mielenterveys – toivoa paremmasta
– Maailman mielenterveyspäivän manifesti –
Maailman mielenterveyspäivää vietetään jälleen 10.10.2023. Tänä vuonna lähtökohtana on se, että mielenterveys on jokaisen oikeus. Oikeus yhdenvertaisesti hyvään mielenterveyteen, mutta myös oikeus saada matalalla kynnyksellä tukea silloin, kun sitä tarvitsee. Kyse on koko yhteiskunnan asiasta, sillä pahoinvointi tulee kalliiksi. Tämä tiedetään, mutta miten asia toteutuu päätöksenteossa?
Haasteita, vastoinkäymisiä ja surua kohtaa meistä jossain vaiheessa elämää jokainen. Mielenterveyden häiriöitä kokee vähintään joka viides suomalainen. Masennukseen sairastuu elämänsä aikana samoin joka viides. Lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä: noin 15 % lapsista ja 20–30 % nuorista kärsii mielenterveyden häiriöistä. Vakavampien häiriöiden esiintyvyys on pysynyt vakaana jo pidempään, mutta lievemmät ahdistus- ja mielialaoireet näyttävät lisääntyneen. Mikään määrä terapiaa tai muita palveluja ei riitä, ellei sekä rakenteissa että toisistamme huolehtimisessa tapahdu muutosta parempaan.
Mielenterveyttä voi vahvistaa monella tavalla. Omista tunteista pitää voida puhua ja vaikeissa tilanteissa on saatava apua – matalalla kynnyksellä ja nopeasti. Usein olo helpottuu, kun joku kuuntelee. Nuoruus pitää saada viettää luottaen siihen, että elämä kantaa ja aikuiset tukevat. Vaikeudet ovat osa kasvua eivätkä epäonnistumisia. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi on nostanut esiin neljä keskeistä asiaa, joilla nuorten mielen hyvinvointia voidaan vahvistaa. ”Tarvitsemme nuorille kasvurauhaa: meidän pitää peruuttaa sellaisissa väärissä päätöksissä, jotka lisäävät nuorten kuormitusta. Tarvitsemme tukevia aikuisia nuoren elämään kouluissa, perheissä ja työelämässä – lisäksi aikuiset tarvitsevat välineitä, jotta he voivat tukea nuoria. Tarvitsemme matalan kynnyksen tukipalveluita, esimerkiksi Sekasin-chattia. Tarvitsemme myös hirveän ison remontin palvelujärjestelmään, koska se pettää nuoren niin monessa paikassa”.
Taiteella ja kulttuurilla on itseisarvo. Lisäksi taiteella on ominaisuus, että ihmisen ilmaistessa itseään siitä seuraa vaikutuksia. Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointia lisäävät ja pahoinvointia ennaltaehkäisevät vaikutukset ovat tutkitusti kiistämättömiä faktoja. Taiteen ja kulttuurin ytimessä on hyvin usein isot perusasiat, esimerkiksi ihmisoikeuksien, ihmisten koskemattomuuden ja yhdenvertaisuuden kunnioittaminen. Ei luksusta vaan perusasioita, hyvinvointia kasvattavien inhimillisten periaatteiden puolesta puhumista ja tekemistä. Tade- ja kulttuuritoiminnalla on suunnaton vaikutus mielenterveyteen, yhteisöjen muodostumiseen sekä muihin perusasioihin. Taide tuo näkyväksi ihmiskunnan suurimpia uhkia, käsittelee traumoja, peilaa mennyttä, ennustaa tulevaa ja vahvistaa demokratiaa – muuttaa maailmaa.
Mieli Terveyttä kulttuurista mielenterveys ry haluaa osaltaan olla mukana rakentamassa tulevaisuutta, jossa empatia- ja myötäelämisen taidot saadaan keskiöön. Yksilötasollakin voidaan vaikuttaa. Voit kysyä sekä tutuilta että tuntemattomilta; Mitä kuuluu? Keskustele, kuuntele ja ole läsnä. Ohjaa tarvittaessa avun piiriin. Kun suhtaudut ystävällisesti, lempeästi ja uteliaan kiinnostuneesti ihmisiin ympärilläsi – saatat hämmästyä, miten onnelliseksi omakin elämäsi muuttuu. Toiveikas ja luottamuksellinen ote tulevaisuuteen tulee meidän kaikkien säilyttää.
10.10.2023 Mieli Terveyttä kulttuurista mielenterveys ry
Puheenjohtaja Piia Kleimola ja yhdistyksen hallitus
Mieli Terveyttä kulttuurista mielenterveys ry on valtakunnallinen yhdistys, joka edistää taiteen ja kulttuurin käyttöä sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialoilla. Yhdistyksen jäsenistö muodostuu kulttuurin ja taiteen sekä terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaisista. Vuodesta 2017 yhdistys on ollut MIELI Suomen Mielenterveys ry:n jäsen.
#maailmanmielenterveyspäivä
#vihreäävaloa
——————————————————————————————————–
Maailman mielenterveyspäivän 10.10.2022 manifesti
Ettei kukaan jää huolien kanssa yksin
Maailman mielenterveyspäivää vietetään jälleen 10.10.2022. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n kymppikympin vihreä valo on tänä vuonna omistettu sille, ettei kukaan jäisi huoliensa kanssa yksin. Yksinäisiä on kaikissa ikäluokissa. Vuoden 2021 valtakunnallisessa kouluterveyskyselyssä hieman yli viidennes tytöistä koki itsensä yksinäiseksi, pojista joka kymmenes. Monelle aikuisellekin korona-aika lisäsi yksinäisyyttä. Yksinäisyys voi olla joko sosiaalista tai emotionaalista. Sosiaalinen yksinäisyys johtuu verkoston puutteesta tai siitä, ettei koe kuuluvansa mihinkään ryhmään. Emotionaalinen yksinäisyys puolestaan johtuu siitä, ettei ole ketään läheistä ystävää. Yksinäisyyteen voivat vaikuttaa niin sisäiset kuin ulkoiset syyt. Sisäisiä syitä ovat esimerkiksi persoonallisuuden piirteet kuten ujous, ulkoisia tekijöitä voivat olla vieras asuinympäristö, läheisen suhteen menettäminen tai kiusaaminen.
Aikuisena toistetaan usein lapsuudessa opittuja malleja. Jos olet lapsuudessa oppinut mukautumaan, väistämään ja toteuttamaan muiden toiveita, teet luultavasti niin aikuisuudessakin. Yksinäiset aikuiset ovat olleet yksinäisiä jo lapsena tai nuorena ollessaan, kertoo yksinäisyyttä lähes koko akateemisen uransa tutkinut kasvatuspsykologian dosentti, tietokirjailija Niina Junttila. Kavereita nolla on Junttilan vahvaan tutkimustietoon ja laajaan autenttisten kommenttien aineistoon pohjautuva, pysäyttävä kirja lasten ja nuorten yksinäisyydestä. Toinen puhutteleva teos on tämän päivän lukiolaisen todellisuutta kuvaava Uupuneet nuoret pärjääjät. Kirjan kirjoittaja, lukion opinto-ohjaajana työskentelevä Liisa Huhta pohtii syitä lukiolaisten uupumukseen. Kirjassa haastatellut nuoret kertovat avoimesti väsymyksestään, huolistaan ja oireiluistaan. Samalla kun päihdetilastot näyttävät negatiivista, ahdistuneisuus ja masentuneisuuskäyrät menevät päinvastaiseen suuntaan. Mielenterveysavun luokse jonotetaan.
Miten asioita voisi muuttaa parempaan suuntaan? Mitä tulisi kiireesti tehdä, ettei kukaan jäisi huoliensa kanssa yksin? Yhteinen viestimme tulisi olla se, ettei missään vaiheessa ole liian myöhäistä auttaa. Niina Junttilan kirjahaastatteluissa yksinäisten lasten toiveita olivat muun muassa nämä: ”Jos joku tulis puhumaan mun kaa.” ”Jos ne ei kiusais ja ottais mut joskus mukaan.” ”Jos tulis vaikka joku uus oppilas, jolla ei olis kavereita, nii se vois olla mun kaa.” Liisa Huhta toivoo koulutuspolitiikalta muutoksia. Ryhmäkoot tulisi pitää pieninä ja kouluissa edistää sitä, että nuorilla olisi pysyviä ryhmiä. Lisäksi opintosuunnitelmaan tarvittaisiin lisää löyhyyttä. Ja kun opetussuunnitelmaan tulee lisää uusia asioita, jotain pitäisi vastaavasti poistaa. ”Lisää aikaa ihmettelylle – ja taideaineille.”
Taiteen ja kulttuurin myönteiset vaikutukset hyvinvointiin ja koettuun terveyteen on viime vuosien aikana tunnistettu ja tunnustettu. Taide tukee toivoa, luottamusta ja tulevaisuususkoa. Taide antaa kanavan surulle, pettymykselle ja ahdistukselle. Eri taidemuodot ovat monen lapsen ja nuoren vahvuuksia ja voimavaroja. Taiteen ja kulttuurin avulla oppii – myös tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Empatia- ja myötäelämisen taidot olisi saatava kunniaan yksilökeskeisyyden, suorittamisen ja pärjäämisen sijaan. Terveyttä kulttuurista mielenterveysseura ry haluaa osaltaan olla mukana rakentamassa tulevaisuutta, jossa ystävällisyys, yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuus ovat elämän tärkeimpiä kivijalkoja. Tulevaisuudenturvaamistalkoot ovat yhteiset – ja näillä talkoilla on jo kiire!
10.10.2022
Terveyttä kulttuurista mielenterveysseura ry
Terveyttä kulttuurista mielenterveysseura on valtakunnallinen yhdistys, joka edistää taiteen ja kulttuurin käyttöä sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialoilla. Yhdistyksen jäsenistö muodostuu kulttuurin ja taiteen sekä terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaisista. Vuodesta 2017 yhdistys on ollut MIELI Suomen Mielenterveys ry:n jäsen.
#maailmanmielenterveyspäivä
#huolituoli
#vihreäävaloa
#kymppikymppi
__________________________________________
Taiteen tekeminen polkuna taiteilijan itseymmärrykseen
Teokset vasemmalta: Satu Kalliokuusi, Kiusattu, 2014 (kuva: Eeva Sumiloff), Miia Kallio: Olen follikkeli, 2013. (kuva: Otto Santala), Henry-Wuorila Stenberg, JOB 3, 2008. (kuva: Jussi Tiainen).
Kun taiteilijan työssä oma mieli on jatkuvasti läsnä, siitä voi olla vaikeaa ottaa lomaa. Voiko taiteen tekeminen palvella taiteilijan itseymmärryksen vahvistumista ja mielen hyvinvointia ja jos niin miten?
Kuvataiteilijan ammatti on henkisesti vaativa. Yksi syy tähän on, että kuvataiteellisessa työskentelyprosessissa moni taiteilija ammentaa omasta elämästä ja käsittelee oman mielen sisältöä.
Taide syntyy tekijän sen hetkisestä mielenmaisemasta, ja eletty elämä myötä- ja vastoinkäymisineen vaikuttaa kuvataiteilijan työn tekemiseen.
Tekijälle terapeuttinen taide
Henkilökohtaisten kokemusten käsittely taiteessa voi olla tekijälle myös terapeuttista. Taiteellinen työskentelyprosessi saattaa tarjota mahdollisuuden irtautumiseen omista ongelmista tai lohduttaa.
Kuvataiteilija Henry Wuorila-Stenberg, 73, kertoo, että työhuoneelle saapuminen merkitsee hänelle kaiken muun ylimääräisen ja pahan olon sulkemista ulos omasta mielestä. Hän kuvaa maalaamisprosessin olevan hänelle aina itsessään lohduttavaa, vaikka teosten sisällöt voivatkin olla rankkoja. Wuorila-Stenbergin mielestä raskaat aiheet voivat lohduttaa myös katsojaa, eikä lohduttavan taiteen tarvitse olla hempeää ja helppoa.
Luomisprosessissa on pystyttävä sulkemaan ulos muita taiteilijan ammattiin kuuluvia alueita, kuten itsensä markkinointi tai toimeentulo. Stenberg-Wuorilan mukaan oman taiteen lohduttavuuteen syntyy ristiriita, kun omaa tekemistään väistämättä vertaa muihin tai kun sillä tavoittelee näkyvyyttä ja rahallista menestystä. Sisäinen ja ulkoinen kilpailu tekevät taiteilijuudesta jatkuvaa tasapainoilua.
Wuorila-Stenberg on myös huomannut, että eri ikävaiheissa tasapainoilu näyttäytyy eri tavoin: elämän loppusuoralla taiteilija kamppailee sivuun jäämisen tunteen kanssa eri tavoin kuin esimerkiksi nuori uraansa aloitteleva taiteilija.
Henkilökohtainen aihe vaatii aikaa
Vaikka taiteen tekeminen voi olla tekijälle terapeuttista, eivät tulokset välttämättä näy nopeasti, kuten ei missä tahansa muussakaan terapeuttisessa prosessissa. Omasta lapsettomuudestaan ja epäonnistuneista hedelmöityshoidoistaan taidenäyttelykokonaisuuden tehnyt kuva- ja keramiikkataiteilija Miia Kallio sanoo henkilökohtaisen, raskaan aiheen käsittelyn vaativan taiteilijalta aikaa, jotta näyttelykokonaisuudesta muodostuu myös laajemmin ihmisiä puhutteleva. Kallio koki punasavella työskentelyn auttavan häntä oman surun ymmärtämisessä ja toisaalta avaavan uusia tulevaisuuden näkymiä.
Kallio muistuttaa, että taiteilija voi oksentaa pahan olonsa teokseen, mutta harvemmin sen kaltaisia teoksia tehdään näyttelyä varten. Traumaattiset tapahtumat vaativat usein etäisyyttä ja aikaa, jotta niitä käsittelevä taide olisi monitasoisempaa.
Haastavien elämänkokemusten käsittely taiteessa voi olla myös tiedostamatonta, ja alitajunnasta nousevien teosaiheiden merkitykset saattavat vasta ajan saatossa paljastua tekijälleen. Kuvataitelija Satu Kalliokuusi kertoo aloittaneensa Mental Thesis -sarjan maalamisen tiedostamatta ollenkaan, että käsittelee sen kautta masennustaan. Hän sanoo olleensa vielä vähemmän tietoinen siitä, että ottaessaan vakavasti oman ammattinsa taiteilijana ja käsitellessään itseään, hän voisi samalla voittaa vuosikausia kestäneen masennuksensa. Kalliokuusi sanoo etsineensä Mental Thesis -sarjan maalausten kautta selviytymisen keinoja, tietä ulos henkisestä umpikujan tunteesta laajempaan maisemaan.
Kalliokuusen mielestä taiteellisessa työskentelyssä on mahdollista löytää intuitiivisesti vastauksia asioihin, jotka ovat merkityksellisiä omalle kasvulle. Muun muassa länsimaisen filosofian tutkiminen omien taideteosten kautta on auttanut häntä henkisen tasapainon löytämisessä. Se on tuonut itsevarmuutta elää omannäköistä elämää ja vahvuutta kohdata vastoinkäymisiä.
Taiteellinen työskentely itseymmärryksen välineenä
Mielenterveyttä on pitkään ajateltu yksiulotteisena janana, jonka yhdessä päässä on mielenterveyden häiriö ja toisessa päässä ei. Nykykäsityksen mukaan kuitenkin kaikilla ihmisillä on sekä mielenterveyden voimavaroja että mielenterveyden haasteita, ja niiden määrä vaihtelee elämäntilanteesta toiseen. Yksilö itse ja yhteiskunta vaikuttavat monella tavalla yksilön mielen hyvinvointiin.
Koska taiteilija voi työstää omia mielen ongelmiaan tai vaikeita elämänkokemuksiaan taiteen tekemisen kautta, se voi tarjota työkalun hyvinvoinnin ja itseymmärryksen kasvulle. Vaikka perinteinen kärsivän taiteilijan myytti on yhä yleinen, taiteellinen työskentely voi vahvistaa merkittävästi taiteilijan mielen hyvinvointia.
Kirjoittaja Kirsi-Marja Moberg on kuvataiteilija, runoilija, vapaaehtoistyön koordinaattori – Terveyttä kulttuurista Mielenterveysseura
Julkaistu: 7.6.2022. Julkaistu toukokuussa 2022 myös MIELI ry:n kanavilla ja Taiteilija-verkkolehdessä.
Taiteen vaikutukset mielenterveyteen
Tiesitkö, että kaunokirjallisuuden lukeminen lisää tutkitusti empatiakykyä? Jo pienen lukuhetken jälkeen keho rentoutuu ja syke laskee. Lempimusiikin kuuntelu edistää aivoinfarktista toipumista. Kuorolaulu parantaa mielialaa ja yhteisölliseen taidetoimintaan osallistuminen vahvistaa elämänhallinnan tunnetta.
Tutkimusten mukaan taiteisiin osallistuminen voi vahvistaa monella tavoin mielen hyvinvointia sekä tukea mielenterveyden haasteiden kanssa selviytymistä arjessa. Taidetta voi käyttää monella tavalla tunteiden säätelyyn. Taiteen kautta voi opetella tunnistamaan omia tunteitaan ja harjoitella mielen hyvinvoinnille tärkeitä tunnetaitoja. Taiteesta – kuten draamasta, kuvataiteista, tanssista, musiikista ja luovasta kirjoittamisesta, voi löytää uusia ilmaisutapoja tunteilleen silloin, kuin omista hankalasti sanoitettavista tai epämääräisistä tunteista puhuminen ei luonnistu. Taide toimii kohtaamisen välineenä sekä yhdessä ihmettelyn tasa-arvoisena paikkana. On sanottu myös, että taide on aikuisten tapa heittäytyä leikin maailmaan.
Taiteen positiivisia vaikutuksia on tunnistettu suhteessa mielialaan, masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden määrään sekä stressin kokemiseen ja sen hallintaan. Taiteen merkityksestä resilienssin eli mukautumis- ja sopeutumiskyvyn kehittymisessä on saatu myös positiivista tutkimusnäyttöä. Taidetta käytetään monin tavoin arjessa aktiivisena selviytymiskeinona tai tunteiden säätelyssä. Kun haluamme rauhoittua, kuuntelemme rauhoittava musiikkia. Kun tarvitsemme energiaa, voimme valita musiikin, joka laittaa meidät liikkeelle.
Tutkimusten perusteella tiedämme myös, että kulttuuritoimintaan osallistuminen on yhteydessä esimerkiksi vähäisempään masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden määrään. Teatterissa, taidenäyttelyissä ja konserteissa käyminen, laulaminen tai tanssiminen ovat tutkimusten mukaan merkittävästi yhteydessä koettuun terveyteen ja hyvään elämään tyytyväisyyteen.
Taiteelliseen toimintaan liittyy usein voimaantumisen kokemuksia. Taiteellisen toiminnan avulla voi tarjoutua mahdollisuus saada korjaavia ja vahvistavia kokemuksia sekä omaksua uudenlaisia rooleja ja rakentaa positiivista identiteettiä elämän kriisi- tai taitekohdissa. Hyvänä esimerkkinä tästä on monelle tuttu Voimauttavan valokuvan menetelmä.
Taiteelliseen toimintaan liittyy usein terapeuttinen ulottuvuus, vaikka kyseessä ei olisikaan tavoitteellinen taideterapia. Osallistavan ja yhteisöllisen taidetoiminnan on tutkimuksissa havaittu voivan lisätä sosiaalista vuorovaikutusta ja luottamusta sekä tarjota osallistujille kokemuksia nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi tulemisesta. Minä olen hyvä näin, osaan ja riitän.
Taide laittaa liikkeelle monia ajatuksia ja antaa meille kokemuksia, joiden kautta saattaa avautua uusia näkökulmia omaan ja läheisten ihmisten elämään – miksei koko olemisenkin laajemmalle ymmärtämiselle. Taiteen tarjoamat mahdollisuudet mielen hyvinvoinnille kannattaa ottaa käyttöön. Taide kuuluu kaikille!
Kirjoittaja: Anna-Mari Rosenlöf
Julkaistu 3.2.2018
Kirjoituksen lähdemateriaalina on käytetty Liisa Laitisen artikkelia Taide, taiteellinen toiminta ja mielenterveys. Teoksessa: Taide ja hyvinvointi. Toim. Lehikoinen, K. & Vanhanen, E. Taideyliopisto. Kokos-julkaisusarja 1/2017.
