Mielen tasapainoa -kolumni, Alueviesti 12.7.2023
Kirjoittaja: Hanna Takalo
*** *** ***
Voimaa musiikista
2002 – vuosi, jolloin pikkupojat eivät olleet vielä polttaneet entisen kotikaupunkini jäähallia tulitikkuleikeissään. Nautimme kavereiden kanssa ilmaisia sipsejä ja kuuntelimme sen aikaista hittibändi Tiktakia kaupungin hallitapahtumassa. Bändi ei ollut mieleeni, mutta jokin sisälläni silti teki kuperkeikan: kokemus musiikista tuntui erilaiselta kuin levyltä kuunnellessa. Artistit heiluivat ympäri lavaa ja huudattivat ihmisiä. Rohkeimmat uskaltautuivat suomalaisille epätyypilliseen tapaan hyppimään ja tanssimaan musiikin mukana.
Tätä ilmaiskonserttia voisin kutsua porttina tulevaan, sillä tästä lähtien olen ollut koukussa livemusiikkiin. Viimeisimmältä keikkareissulta saavuin edellisenä viikonloppuna ja seuraava on tiedossa kuukauden päähän. En olisi kuvitellut elämäni olevan tällaista 30-vuotiaana, mutta kuten vanha sanontakin kuuluu, hulluilla on aina hauskempaa. Elämäni hienoimmat kokemukset kiteytyvätkin musiikin ja keikkailun ympärille: milloin olen torkkunut pohjoismaiden suurimman areenan ulkopuolella pahvinpalan päällä 5:00 lempibändin keikkaa odotellen ja milloin olen sattunut törmäämään lempiartistiini kaupungilla ja kysymään ujosti: ”Excuse me, can I take a picture with you?”
Musiikkikeikoilla käymisessä on kiehtova primitiivinen elementti: suuri massa toisilleen tuntemattomia ihmisiä kokoontuu yhteiselle asialle. Verrattuna arkielämään ihmiset tulevat keikoille itsenään – ei ole väliä minkä näköinen tai ikäinen olet tai millainen titteli sinulla on. Roolit riisuuntuvat ja jäljelle jää vain yhteinen rakkaus musiikkiin. Lisäksi kynnys jutella muiden kanssa madaltuu, sillä kaikilla kävijöillä on jo automaattisesti yhdistävä tekijä, josta voi keksiä jutun juurta. Keikan aikana arjen huolet unohtuvat, kun voit vain heilua mukana ja laulaa kurkun käheäksi. Mitä parhainta yhteistä tekemistä!
Musiikin ja yhteisöllisyyden voima ei jää pelkästään arkikokemuksen tasolle, vaan myös aivotiede ja sosiologia ovat kiinnostuneita ilmiöstä. Esimerkiksi Right for Education -verkkosivuston mukaan musiikin kuuntelu porukalla auttaa ihmisiä luomaan yhteyksiä toisiinsa. Tämä yhteys perustuu rytmiin, joka taas auttaa ihmisten aivoja synkronisoimaan keskenään. Tämä näkyy konserteissa konkreettisesti esimerkiksi ihmisten yhdessä taputtaessa tai liikkuessa samassa rytmissä. Psykologian piirissä tunnistetaan musiikkiterapian potentiaali: lukittuneessa tilassa oleva ihminen saattaa musiikin avulla alkaa taas kommunikoida. Kriisityössäkin olen huomannut, että moni vaikeasti masentunut ja yksinäinen henkilö kertoo mielimusiikin olevan henkireikä, vaikka kaikki muu olisi peittynyt mustan kaavun alle.
Näin kesälomakauden ollessa kuumimmillaan, kannustankin kokeilemaan livemusiikkia – uuden kuunneltavan lisäksi voit tutustua uusiin ihmisiin ja mikä parasta, päästä hengähtämään hektisestä arjesta.
***
Hanna Takalo
Kirjoittaja opiskelee Jyväskylän yliopistossa psykologiaa ja kirjoittamista sekä toimii MIELI Tukitalon vapaaehtoisena Sastamalassa
