Mielenterveys Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueemme keskiöön
10.10. on maailman mielenterveyspäivä. Yhteinen kansainvälinen tavoite on nostaa mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ykkösasiaksi kaikkialla maailmassa.
MIELI ry:n Kriisikeskuksissa Suomessa kohdataan ihmisiä, joista osa kertoo liian pitkistä jonoista mielenterveyspalveluihin, saadun avun riittämättömyydestä ja ongelmien pitkäaikaisesta kasautumisesta. Yhteydenottosyyt ovat aiempaa vakavampia. On ihmissuhdeongelmia, yksinäisyyttä, läheisten tai omaa sairastumista, taloushuolia, ahdistuneisuutta – monenlaista kuormitusta, johon ei ole saatu ajoissa apua. Kaikilla ei ole läheisiä, jotka voisivat tukea vaikeissa elämäntilanteissa.
Kriisikeskukset tarjoavat kasvokkain ja etänä kynnyksetöntä ja maksutonta lyhytaikaista luottamuksellista keskusteluapua vaikeissa elämäntilanteissa. Yhteydenottoon ei tarvita lähetettä ja halutessaan voi asioida nimettömästi.
Viime aikoina kriisikeskuksista on joskus tullut julkisen palvelun varaventtiilejä. Kun mielenterveyspalvelut eivät pysty vastaamaan kasvaneeseen avuntarpeeseen, kriisikeskuksissa otetaan vastaan myös asiakkaita, jotka kuuluisivat vaativan pitkäaikaisen tuen piiriin. Osa on jonottajia, joilla on tunnistettu hoidontarve, mutta aika vastaanotolle on myöhemmin.
Avun viivästyminen tarkoittaa ongelmien syvenemistä, sairaspoissaoloja, erikoissairaanhoidon tarvetta ja suurempia kustannuksia. Mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat Suomessa vuosittain noin 11 miljardia euroa. Luku kasvaa, ellei uhkaavaan mielenterveyskriisiin vihdoin tartuta.
Järjestöillä on osaamista ja halua ottaa vastaan ja kannatella vaikeassa tilanteessa olevia, kannustaa hakemaan apua ja ohjata palveluiden piiriin. Eri ikäisten mielenterveyden edistämiselle ja mielenterveystaitojen vahvistamiselle on iso tarve varsinkin näinä epävarmoina aikoina. Hyvinvointialueiden aloittaessa tavoitteena pitää olla, että palvelupolku ei enää katkea. Se toimii niin, että ihminen saa tarvitessaan nopeasti tukea esimerkiksi parisuhteeseen tai vanhemmuuteen. Perusterveydenhuolto kykenee tarjoamaan pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon, mitä terapiatakuulla on haettu. Nämä olisivat tärkeitä tavoitteita Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueemme ensimmäisen vuoden toimintaan.
Mielenterveyttä edistävä ja ongelmia ehkäisevä työ vähentää julkisten palvelujen tarvetta ja yhteiskunnan kustannuksia. Järjestöissä ammattilaisten rinnalla toimii iso joukko koulutettuja vapaaehtoisia, jotka toiminnallaan vahvistavat oman alueen yhteisöllisyyttä ja henkistä kriisinkestävyyttä.
Tärkeä osa mielenterveyskriisin purkamista on, että järjestöjen ammattilaiset ja vapaaehtoiset nähdään hyvinvointialueilla kumppaneina, joilla on oma merkittävä roolinsa. Järjestöjen toiminta tarvitsee myös jatkuvuutta. Se voidaan turvata riittävillä ja pitkäkestoisilla avustuksilla.
Leena Tiitto, kriisikeskusjohtaja, Vihdin Kriisikeskus, MIELI Vihdin mielenterveys ry
