Vaalien alla keskustelu julkisen talouden haasteista on kiihtynyt. Säästöjä on arveltu löytyvän esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluja ja etuuksia leikkaamalla. Leikkauslistoja on laadittu 1990-luvun laman tapaan, vaikutuksia riittävästi arvioimatta. OECD:n vuonna 2018 tekemän arvion mukaan mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle vähintään 11 miljardia euroa vuodessa. Summa muodostuu sosiaalietuuksista sekä työelämän ja terveydenhuollon kustannuksista. Koronapandemian keskellä mielenterveyden hoitovelka nousi ennätystasolle. Sitä puretaan pitkään. Tilanne on apua tarvitsevien ihmisten ja julkisen talouden kannalta kestämätön.
Mielenterveyden haasteet ja niiden kustannukset on saatava laskuun. Se onnistuu vain investoimalla mielenterveyttä edistävään työhön ja peruspalveluihin. Hyvinvoinnin perusta rakentuu jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Siksi mielenterveyttä edistävät varhaiset toimet ovat tehokkaimpia. Elämänpituisessa tarkastelussa näiden sijoitusten tuotto on monikymmenkertainen. Nuorten hyvinvointikriisi on tunnistettu, siihen reagoiminen ei voi odottaa.
Palvelujärjestelmä on käännettävä niin että painopiste siirtyy erikoissairaanhoidosta matalan kynnyksen tukeen ja oikea-aikaiseen hoitoon. Esimerkiksi terapiatakuun toteuttaminen perusterveydenhuollossa maksaa noin 35 miljoonaa euroa vuodessa, mutta säästää viisinkertaisen summan jo pelkästään vähentyvinä sairausetuuksina ja kasvavina ansiotuloveroina.
Järjestöjen matalan kynnyksen tuki on helposti saavutettavaa ja kustannustehokasta. Mielenterveyspalveluihin on jonoa ja moni vaikeistakin mielenterveysongelmista kärsivä etsii tukea järjestöjen auttavista palveluista.
2022 MIELI Vihdin mielenterveys ry:n Vihdin Kriisikeskuksen ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyöllä asiakkaita kuultiin ja autettiin. Paikalliseen toimintaan ja sen vastaamaan valtakunnalliseen kriisipuhelimeen, ryhmiin, kohtaamispaikkatoimintaan ja Toivon paikkaan, tukinettiin (MIELI yksilötukisuhde, Sekasin-chat, Solmussa-chat) ja tapahtumiin (myös Huolituoli), tilaisuuksiin ja infoihin ja koulutuksiin, työnohjauksiin ja virkistyksiin osallistuneiden erillisten kävijöiden lukumäärä matalan kynnyksen toiminnassa oli 3250. Käyntikertojen lukumäärä oli 3814. Keskusteluapu lisäsi hyvinvointia. Yksikin keskustelu voi auttaa. Moni kertoi puhelun päätteeksi, ettei aio satuttaa itseään tai tehdä itsemurhaa.
Järjestöjen mielenterveystyö on oleellinen osa suomalaista turvaverkkoa. Järjestöt haluavat olla yhdessä hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa vahvistamassa kaikkien Suomessa asuvien mielenterveyttä. Tähän tarvitaan tiivistä yhteistyötä eri palveluntarjoajien kesken, pitkäjänteistä kumppanuutta ja myös järjestörahoitusta. Tulevalla vaalikaudella ratkaistaan mielenterveyden suunta. Oikeilla toimilla kriisi voidaan ratkaista.
Leena Tiitto
kriisikeskusjohtaja,
MIELI Vihdin mielenterveys ry/Vihdin Kriisikeskus
