Vanhempainilta itsetuhoisuudesta 14.12
MIELI ry:n Itsemurhien ehkäisykeskus järjestää vanhempainillan verkossa 14.12 klo 17–18
https://mieli.fi/tapahtuma/huolena-itsetuhoisuus-vanhempainilta-verkossa/
MIELI Vihdin mielenterveys ry. – mielenterveyden vahvistamista vapaaehtoisvoimin Länsi-Uudellamaalla.
MIELI ry:n Itsemurhien ehkäisykeskus järjestää vanhempainillan verkossa 14.12 klo 17–18
https://mieli.fi/tapahtuma/huolena-itsetuhoisuus-vanhempainilta-verkossa/
10.10. on maailman mielenterveyspäivä. Yhteinen kansainvälinen tavoite on nostaa mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ykkösasiaksi kaikkialla maailmassa.
MIELI ry:n Kriisikeskuksissa Suomessa kohdataan ihmisiä, joista osa kertoo liian pitkistä jonoista mielenterveyspalveluihin, saadun avun riittämättömyydestä ja ongelmien pitkäaikaisesta kasautumisesta. Yhteydenottosyyt ovat aiempaa vakavampia. On ihmissuhdeongelmia, yksinäisyyttä, läheisten tai omaa sairastumista, taloushuolia, ahdistuneisuutta – monenlaista kuormitusta, johon ei ole saatu ajoissa apua. Kaikilla ei ole läheisiä, jotka voisivat tukea vaikeissa elämäntilanteissa.
Kriisikeskukset tarjoavat kasvokkain ja etänä kynnyksetöntä ja maksutonta lyhytaikaista luottamuksellista keskusteluapua vaikeissa elämäntilanteissa. Yhteydenottoon ei tarvita lähetettä ja halutessaan voi asioida nimettömästi.
Viime aikoina kriisikeskuksista on joskus tullut julkisen palvelun varaventtiilejä. Kun mielenterveyspalvelut eivät pysty vastaamaan kasvaneeseen avuntarpeeseen, kriisikeskuksissa otetaan vastaan myös asiakkaita, jotka kuuluisivat vaativan pitkäaikaisen tuen piiriin. Osa on jonottajia, joilla on tunnistettu hoidontarve, mutta aika vastaanotolle on myöhemmin.
Avun viivästyminen tarkoittaa ongelmien syvenemistä, sairaspoissaoloja, erikoissairaanhoidon tarvetta ja suurempia kustannuksia. Mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat Suomessa vuosittain noin 11 miljardia euroa. Luku kasvaa, ellei uhkaavaan mielenterveyskriisiin vihdoin tartuta.
Järjestöillä on osaamista ja halua ottaa vastaan ja kannatella vaikeassa tilanteessa olevia, kannustaa hakemaan apua ja ohjata palveluiden piiriin. Eri ikäisten mielenterveyden edistämiselle ja mielenterveystaitojen vahvistamiselle on iso tarve varsinkin näinä epävarmoina aikoina. Hyvinvointialueiden aloittaessa tavoitteena pitää olla, että palvelupolku ei enää katkea. Se toimii niin, että ihminen saa tarvitessaan nopeasti tukea esimerkiksi parisuhteeseen tai vanhemmuuteen. Perusterveydenhuolto kykenee tarjoamaan pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon, mitä terapiatakuulla on haettu. Nämä olisivat tärkeitä tavoitteita Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueemme ensimmäisen vuoden toimintaan.
Mielenterveyttä edistävä ja ongelmia ehkäisevä työ vähentää julkisten palvelujen tarvetta ja yhteiskunnan kustannuksia. Järjestöissä ammattilaisten rinnalla toimii iso joukko koulutettuja vapaaehtoisia, jotka toiminnallaan vahvistavat oman alueen yhteisöllisyyttä ja henkistä kriisinkestävyyttä.
Tärkeä osa mielenterveyskriisin purkamista on, että järjestöjen ammattilaiset ja vapaaehtoiset nähdään hyvinvointialueilla kumppaneina, joilla on oma merkittävä roolinsa. Järjestöjen toiminta tarvitsee myös jatkuvuutta. Se voidaan turvata riittävillä ja pitkäkestoisilla avustuksilla.
Leena Tiitto, kriisikeskusjohtaja, Vihdin Kriisikeskus, MIELI Vihdin mielenterveys ry
tervetuloa eri tahojen järjestämään vauvanpäivään 30.9. klo 9-12 Pääkirjastolle Nummelaan
https://mieli.fi/mieli-ry/organisaatio/tietoakriisipuhelimesta/
Kriisipuhelin suomeksi
päivystää numerossa 09 2525 0111
24 tuntia vuorokaudessa.
Kriisipuhelin ruotsiksi, Kristelefon,
päivystää numerossa 09 2525 0112
ma ja ke klo 16–20,
ti, to, pe klo 9–13. Perjantaisin myös englanniksi.
Kriisipuhelin arabiaksi, soittaa voi myös englanniksi,
päivystää numerossa 09 2525 0113
ma ja ti klo 11–15,
ke klo 13-16 ja klo 17–21,
to klo 10–15.
Kriisipuhelin ukrainaksi
päivystää numerossa 09 2525 0114
ma ja to klo 12–16,
ti ja pe klo 9–13,
ke klo 17–21.
Kriisipuhelin venäjäksi
päivystää numerossa 09 2525 0115
ma ja to klo 12–16,
ti ja pe klo 9–13,
ke klo 17–21.
Ulkomailta soitettaessa esimerkiksi suomenkielisen linjan numero on +358 9 2525 0111.
27.10. – 1.12.2022 torstaisin klo 17.30-19.00 Nummelassa
Tuntuuko arki kuormittavalta? Kaipaatko tukea vanhemmuuteen? Tule keskustelemaan, jakaamaan kokemuksiasi ja tunteitasi muiden samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa.
Vertaistukiryhmästä saat tukea ja tietoa sekä toivoa ja voimaa vanhemmuuteen. Ryhmän tarkoituksena on keskustella vanhemmuuden haasteista ja iloista sekä löytää yhdessä keinoja ja voimavaroja arkeen. Vertaistukiryhmä tarjoaa paikan pysähtyä oman vanhemmuuden äärelle. Omien haasteiden ja vahvuuksien pohtiminen ammatillisesti ohjatussa vertaistukiryhmässä voi antaa merkittävän tuen vanhemmuuteen.
Jokaisella ryhmäkerralla on oma teemansa. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja perustuvat avoimuuteen sekä tasa-arvoisuuteen.
Ryhmä on maksuton. Ryhmään mahtuu 4-8 osallistujaa. Ohjaajina toimivat kriisityöntekijä sekä koulutettu vapaaehtoinen tukihenkilö. Ryhmän järjestää Vihdin Kriisikeskus / MIELI Vihdin mielenterveys ry. Ryhmä kokoontuu Vihdin kriisikeskuksen tiloissa osoitteessa Pisteenpolku 4 (huoneisto 7, Erottajan liiketalo, 03100 Nummela.
Lisätiedot ja ilmoittautuminen 14.10.2022 mennessä:
kriisityöntekijä Emmi Rantakallio, p. 044 042 1354, emmi.kriisikeskus@gmail.com
K U T S U
Nuorten mielen ensiapu- koulutukseen Nummelan seurakuntakeskukseen kolmena keskiviikkoiltana klo 17- 21,
yhteensä 14h.
Kouluttajana toimii Heli Koivula, MIELI Suomen Mielenterveys ry.
Koulutus on maksutonta.
Koulutusillat ovat:
12.10., 26.10. ja 2.11. (Välissä 15 min jaloittelu- ja evästelyhetki)
Koulutuksen tavoitteena on ehkäistä lasten ja nuorten mielenterveysongelmia, parantaa niiden varhaista tunnistamista, vahvistaa aikuisten valmiuksia ottaa puheeksi mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa tai huoltajan kanssa sekä tarjota tukea ja apua.
(mieli.fi)
Koulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka toimivat 7-18-vuotiaiden lasten ja nuorten parissa joko työnsä tai harrastuksensa puolesta.
Koulutus sopii myös vanhemmille, jotka haluavat tietoa lasten ja nuorten mielenterveydestä.
NMEA- koulutuksessa tutustutaan ilmiöihin ja arjen haasteisiin, jotka vaikuttavat lasten ja nuorten mielen hyvinvointiin kuten netin käyttö, pelaaminen, koulukiusaaminen ja univaikeudet sekä perehdytään lasten ja nuorten tavallisimpiin mielenterveyden häiriöihin ja ongelmiin (mm. masennus, ahdistuneisuushäiriöt, käytöshäiriöt ja itsetuhoisuus).
Koulutuksessa pohditaan tapoja, joilla lasten ja nuorten mielenterveyttä voidaan vahvistaa sekä keinoja ehkäistä ongelmia.
Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 30.9.-22 Mia Neuvoselle s-postilla miaviret88@gmail.com
Vihtiläiset, tutustutaan tunteisiimme. Tunteet ovat spontaaneja, luonnollisia reaktioita, tulevat ja menevät. Se on lohdullista. Tunteiden tunnistaminen on tärkeää, jotta emme heijasta niitä liikaa toisiin. Tunnistaminen luo voimaa ja pystyvyyden tunnetta. Opetellaan ilmaisemaan tunteitamme minä-viestein.
Iloisena innostumme uudesta, huojennumme helpotuksesta, koemme mielihyvää, rentoutta ja onnea. Nämä tunteet usein sallitaan. Luonnollisia ovat myös rakentavan aggression tunteet, jotka eivät vahingoita itseä tai muita, eivät alista, eivät mitätöi. Vihaisena olemme turhautuneita, nöyryytyksen, epäoikeudenmukaisuuden tai epäreiluuden tunnetta kokevia, ärsyynnymme vastoinkäymisistä. On hyvä tunnistaa suuttumuksensa ja opetella keinoja, jotka rauhoittavat oloa. Jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen kohteluun ja joskus tämä vaatii puolustautumista. Kateellisuus voi aiheuttaa loukkaantumista. Surevana koemme menetystä, ulkopuolisuutta, pettymystä, apeutta, kaihoa ja ikävää. Läheisen tai lemmikin kuolema, eron tuoma menetys, työpaikan, kodin tai terveyden menetys aiheuttavat surua. Pelko lamauttaa ja ahdistaa, voi nolottaa, tehdä vetäytyväksi, huolissaan olevaksi ja murehtivaksi. Voi paeta tai taistella. Oloa voi helpottaa huolihetkillä, tehdä tietoisuuden ja läsnäolon harjoituksia, hengitellä rauhassa, ottaa aikalisää. Voi mennä lenkille, maalata, kuunnella musiikkia tai tehdä muuta mukavaa, maadoittua. Rakkaus on luottamusta, kiintymystä, ihastusta, hellyyttä ja voimaa. Yllätys tuo tarmokkuutta, ilahtumista, helpotusta, jännitystä ja ällistystä.
On lupa tuntea, ilmaista, käsitellä tunteita ja opetella niiden hallintaa. Dialogisessa, vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa eri osapuolten tunteita ja näkökulmia huomioidaan, opitaan ymmärtämään paremmin ja syvemmin. Asiat asettuvat mittasuhteisiin. Kohtaamisessa toivo on tärkeä selviytymiskeino. Vaikeissakin tilanteissa luodaan yhdessä toivoa, selvitään hyvällä tahdolla ja toiminnalla eteenpäin. Tunteikasta aikaa!
terveisin Leena
Onnellisuutta ja hyvyyttä tukevat arvomme. Arvot liittyvät eettisyyteen ja eettisyyden on hyvä näkyä elämässämme. Arvomme näkyvät käyttäytymisessämme, yksityisesti ja yhteisöissä. Jätämme tunnejäljen kohtaamisestamme. Vihtiläisillä Vihdissä on arvoja, joita toteutamme.
Suvaitsevaisuus ja hyväksyminen punnitaan eteemme tulevissa tilanteissa, jotka ovat meille aluksi vieraita-tulevat lopulta tutuiksi. Onnellinen voi olla terveenä tai sairaana: on kykyä uskoa hyvään, rakkauteen, elämään, käyttää asemaa ja koulutusta viisaasti, olla avoin, luotettava ja rehellinen. Aktiivinen kansalaisuus voi näkyä osallistumisena, mukana olona, vaikuttamisena, yhteisöllisyytenä. Puolustamme oikeudenmukaisuutta, olemme hyvän puolella, rinnalla kulkien. Uskoa ja toivoa tulevaan rakennamme yhdessä hyvällä tahdolla ja toiminnalla – menemme yhdessä eteenpäin. Kohtelemme toisiamme inhimillisesti, moninaisuus huomioiden, arvostavasti ja kunnioittavasti – puolin ja toisin. Huomioimme toistemme näkökulmat ja olemme valmiita keskustelemaan avoimesti ja rehellisesti, vastavuoroisesti – toteutamme reilua, arvostavaa kohtaamista.
Joskus on hyvä uudistua, luopua vanhasta ja mennä rohkeasti kohti uutta, löytää uusia mahdollisuuksia! Ymmärryksemme syvenee itseämme ja toisiamme kohtaan. Olemme peilejä toisillemme. Toteuttakaamme eettisiä arvojamme rohkealla mielellä ja ystävällisellä asenteella niin, että jokainen voi kokea tulleensa arvostetuksi, nähdyksi ja kuulluksi, välitetyksi arvokkaana omana itsenään. Ollaan luotettavia, avoimia, asiantuntemusta, tietoa ja kokemuksia hyödyntäviä. Itsenäisyys, vapaus ja turvallisuus elämässämme, maassamme, maailmassamme ovat meille tärkeitä. Kestävä kehitys, ekologisuus, ilmaston ja luonnon suojelu ovat arvoja, jotka ovat pinnalla tänäänkin tässä maailmantilanteessa. Lisätään turvallisuutta ja toivotaan kaikille pärjäämistä- yhteisellä vuoropuhelulla rakennetaan yhteistyötä. Toivoa, voimaa ja iloa! Onnellisuutta ja hyvyyttä!
kesäisin terveisin Leena
Me Vihdin mielenterveys ry:n / Kriisikeskuksen ja Vihdin Retkeilijöiden toimijat nautimme pienestä virkistysretkestä kauniille Nummelan KOKKOKALLIOLLE ma 9.5. Mukana oli tukikoiriakin.
Uusien tukihenkilökurssilaisten ryhmähaastattelu ja organisaatioinfo to 4.8. klo 12-15,
Pisteenpoku 4, huoneisto 7, Eroittajan liiketalo, 03100 Nummela.
Kurssi on syksyllä 2022 ja runko löytyy alta. Kurssin kesto on 35 oppituntia.
Kurssiajat sijoittuvat aamu-tai iltapäiviin ja harjoitteluista sovitaan.
Jos kiinnostuit, ota yhteyttä leena.tiitto@vihdinmielenterveysseura.fi, 050-404 2358.
Tiedoksi Mieli ry:n Ukrainan kriisi -vanhempainillat verkossa:
Ma 11.4. klo 18.00–18.45 alle kouluikäisten vanhemmille
To 21.4. klo 18.00–18.45 alakouluikäisten vanhemmille
To 28.4. klo 18.00–18.45 nuorten vanhemmille
Lisätietoja ja ilmoittautuminen:
https://mieli.fi/ukrainan-kriisi-vanhempainillat/
SOSTEn keräämä lista järjestöistä, jotka tarjoavat tukea ja apua:
Yhdessä eteenpäin: Vihdin Uutiset 23.2.2022
https://www.luoteis-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/4489205
MIELI RY: HS mielipide järjestölähtöisestä auttamisesta
Tästä linkistä pääset katsomaan tallenteen 20.1.2022 pidetystä Vihti-Karkkilan väkivallan ehkäisytyöryhmän järjestämästä Väkivallan monet kasvot osiosta; Karviaisen johtava sosiaalityöntekijä Merja Tavi-Räisänen: Systeeminen työote verkostoissa, https://youtu.be/F40cYia7350
Aluevaaleissa ratkaistaan mielenterveyden tulevaisuus
Aluevaaleissa 23.1. valittavien aluevaltuustojen edustajat linjaavat mielenterveyden osalta muun muassa asukkaiden mielenterveysongelmien hoidosta, hoitoon pääsyn nopeudesta, mielenterveysjärjestöjen toimintaedellytyksistä sekä mielenterveyden edistämistyöstä.
Mielenterveystyötä tarvitaan. Länsi-Uudellamaalla näemme kriisityön parissa ihmissuhdeongelmat, sairaudet, pahan olon, huolen läheisestä, arjesta selviytymisen ongelmat, kriisit ja yksinäisyyden.
Jos matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ei ole tarjolla eikä ennaltaehkäisevään työhön satsata, mielenterveysongelmat pahenevat ja pitkittyvät. Mielenterveysongelmien hoito tuleekin saattaa kuntoon toteuttamalla terapiatakuu. Lisäksi mielenterveystyöhön tulee panostaa jo varhaisessa vaiheessa neuvolasta alkaen. Tarvitaan eri-ikäisten riittävää ja oikea-aikaista tukea, apua ja hoitoa: työn tulee ulottua punaisena lankana vauvasta vaariin. Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen tulee huomioida.
Tunnemme Länsi-Uudenmaan ihmisten arjen. Vaikutamme MIELI Vihdin mielenterveys ry, MIELI Suomen Mielenterveys ry:n paikallisen jäsenjärjestön kautta. Vihdin Kriisikeskus tarjoaa matalan kynnyksen tukea kriiseissä. Toimintamuotomme ovat paikallinen ja valtakunnallinen kriisipuhelinpäivystys, videovälitteisesti/ henkilökohtainen tapaaminen/ vastaanotto Kriisikeskuksessa, jatkoapuun ohjaaminen, neuvonta ja saattaminen, tukinet-auttaminen, ohjatut vertaistukiryhmätoiminnot, omien tukihenkilöiden ja työntekijöiden koulutus, työnohjaus ja virkistys ja verkostoyhteistyö.
Tarjoamamme palvelut ja toiminta ovat arvokasta, kustannustehokasta mielenterveystyötä, joka ehkäisee mielenterveysongelmia, tuo säästöjä ja vähentää julkisiin palveluihin kohdistuvaa painetta. Haluamme siksi toimia hyvinvointialueiden ja kuntien yhdenvertaisina yhteistyökumppaneina, ja varmistaa tiiviin yhteistyön tulevien päättäjien kanssa. Ennaltaehkäisevää työtä tekevien järjestöjen rahoitus on turvattava.
Mielenterveyden edistäminen on investointi, ei kuluerä: mielenterveystyöhön sijoitettu pääoma maksaa tutkimusten mukaan itsensä takaisin moninkertaisesti. Hyvinvointialueiden terveyttä edistävän työn keskiöön on asetettava mielenterveystyö, vahvistettava sen resursseja ja taattava nopea hoitoon pääsy mielenterveyden ongelmissa.
Tulevien aluevaltuutettujen ymmärrys mielenterveydestä on ratkaisevan tärkeää koko alueen hyvinvoinnin kannalta. Jokainen äänestäjä varmistaa tuen mielenterveystyölle kysymällä ehdokkaaltaan, kuinka tämä aikoo edistää mielenterveyttä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella.
#aluevaalit2022 ovat #mielenterveysvaalit
MIELI ry:n aluevaalitavoitteet: mieli.fi/mielenterveysvaalit
Leena Tiitto Mari Ahola-Aalto
kriisikeskusjohtaja hallituksen puheenjohtaja
Vihdin Kriisikeskus MIELI Vihdin mielenterveys ry
MIELI Vihdin mielenterveys ry
https://mieli.fi/yhteiskunta/mielenterveys-suomessa/mieli-ryn-aluevaalitavoitteet-2022/
MIELI ry kerää tietoa, mikä tekisi miesten avun hakemisesta helpompaa.
Kysely on avoinna 18.10.-30.11.
Uusien tukihenkilökurssilaisten ryhmähaastattelu ja organisaatioinfo ti 30.11.2021 klo 12-15,
Pisteenpoku 4, huoneisto 7, Eroittajan liiketalo, 03100 Nummela.
Kurssi jatkuu keväällä 2022 ja runko läytyy alta. Kurssin kesto 35 oppituntia.
Kurssiajat sijoittuvat aamupäiviin ja harjoitteluista sovitaan.
Jos kiinnostuit, ota yhteyttä leena.tiitto@vihdinmielenterveysseura.fi, 050-404 2358.